Vinkit aloittavalle somettajalle

Sosiaalisen median kanavia alkaa olla sadoittain. Tuntuuko joskus siltä, että toiset yritykset ja organisaatiot ovat esillä aktiivisesti niin Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, Snapchatissa,   LinkedInissä, Youtubessa ja eri blogeista puhumattakaan? Mietitkö, miten he edes ehtivät kaikkeen? No, ennen kuin ähky ja ahdistus iskee, tässä muutama vinkki teidänkin yrityksenne sometien alkuun.
 

Mieti läsnäolomalli. Yrityksesi ei tarvitse olla esillä ihan joka paikassa. Tärkeintä on olla siellä, missä asiakkaanne ovat. Lähde siis liikkeelle siitä, että  tutkit mitä kanavia oma kohderyhmäsi käyttää aktiivisimmin  ja perusta tilit niihin kanaviin. Hoida valitut kanavat huolella ja unohda tarpeettomat kanavat.

 

Pohdi sisältöstrategia. Millaisen mielikuvan haluat yrityksestäsi rakentaa? Mieti, että  millaisia julkaisuja juuri teidän yrityksen tulisi valituissa kanavissa julkaista. Sisältöstrategian teko perustuu siihen, että tunnet kohderyhmäsi ja olet tietoinen, millaista sisältöä he haluavat eri kanavissa seurata. Toimiiko jossain kanavassa pelkkä teksti ja kuva, kun toisessa taas video? Pohdi myös monikanavajulkaisujen mahdollisuudet.  Laaditko jokaiseen valitsemaasi kanavaan omanlaisen julkaisun vai voidaanko sama julkaisu linkittää useampaan kanavaan?

 

Luo aikataulusuunnitelma julkaisuille. Mieti, miten usein yrityksesi on syytä tehdä julkaisuja, että kanavat pysyvät aktiivisina.  Mieti myös, että julkaisut ehditään resurssien puolesta toteuttaa.  Aikatauluna voi olla vaikkapa yksi julkaisu viikossa – tietenkin kanavastakin riippuen. Määrittele millaisia julkaisuja tehdään niin vuosi-, kuukausi- kuin viikkotasollakin. Kun sinulla on ennakkoon suunnitelma ja aikataulutus julkaisujen sisällöstä, pystyt valmistelemaan ne jo ennakkoon. Tällaisen perusrungon lisäksi kanaviin on helppo julkaista ajankohtaisia tai muita arkea kuvaavia julkaisuja.

 

Määrittele kuka/ketkä julkaisuja tuottaa. Vastuuta oikeat henkilöt tehtävään ja määrittele kuka on mistäkin julkaisusta vastuussa. Sisällöntuottaminen suositellaan jalkautettavaksi kaikille työntekijöille, jotta monipuolinen sisältö voidaan varmistaa. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen tulee osata käyttää kaikkia organisaationne somekanavia. Eri henkilöt voivat osallistua esimerkiksi lyhyiden juttujen kirjoittamiseen, työpäivien kuvaamiseen, videoilla esiintymiseen tai julkaisujen suunnitteluun. Itse julkaisija voi olla yksi ja sama henkilö.

Seuraa ja kehitä! Monet somekanavat, kuten Facebook, näyttää julkaisujasi sitä laajemmalle yleisölle, mitä enemmän reaktioita (jakoja, tykkäyksiä, kommentteja) julkaisu saa. Tarkastele siis, mitkä julkaisut toimivat parhaiten, mitkä saavat tykkäyksiä sekä jakoja ja kommentteja. Näin varmistat julkaisujesi maksimaalisen näkyvyyden. Muista varmistaa, että organisaatiosi sometili on julkinen tili, että julkaisut näkyvät myös muille kuin sivusi tykkääjille.  Näin pystyt myös  hankkimaan sivuillesi uusia tykkäyksiä. Näiden lisäksi voit tutustua julkaisujen sponsorointiin. Pienellä mainossummalla voit lisätä julkaisujesi näkyvyyttä.

Lopuksi. Älä ota julkaisujen tekoa liian vakavasti. Muista, että ihmiset haluavat nähdä aitoa kuvaa ja tapahtumia. He haluavat samaistua henkilöihin ja tilanteisiin. Mitä paremmin organisaatiosi ja sen henkilökunta tulee tutuksi, sitä helpommin sitä voidaan lähestyä. Ja viimeisenä, pidä pilke silmäkulmassa – aina.

 

Nyt sinulla on lyhyet perustiedot siitä, miten päästä somejulkaisuissa alkuun. Lisää julkaisujen sisällöistä pohditaan Sisällöntuottaminen -verkkokurssilla, joka on osa liiketoiminnan perustutkinnon

markkinointiviestintä ja sisällöntuottaminen -tutkinnon osaa. Jos kiinnostuit, ole suoraan yhteydessä meihin tai katso lisää www.syo.fi

Heli Kärnä
koulutussuunnittelija
heli.karna(a)syo.fi
@HeliKarna

Yrittäjille iloa, ideoita ja inspiraatiota verkosta

Ideageneraattori -verkkokauppani sai alkunsa, kun ihmettelin, miksi paikalliset käsityö- ja lahjatuotteet ovat niin usein vaikeasti löydettävissä. Tuotteet ja niiden tekijät löytyivät usein vain uutteralla kaivamisella Facebookista, nettisivuilta ja viidakkorumpua kuunnellen. Sitten oli vielä se itse ostaminen. Kaikilla tuotteilla ei ollut selkeitä hintoja, sisältöjä, kuvauksia tai toimitusaikojakaan. Halua kaupantekoon kuitenkin löytyi. Lähtökohta pienyritysten ja paikallistuotteiden verkkokaupalle ei ollut siis kovin otollinen. Ajatus ei kuitenkaan jättänyt rauhaan vaan herätti minut keväisenä yönä 2015.  Kristallin kirkas ajatus oli siitä, että verkkokauppa on toteutettava.

Työruuhka oli hirmuinen, eikä aikaa olisi pitänyt olla minuuttiakaan mihinkään uuteen ja ylimääräiseen. Kuitenkin löysin itseni verkkokauppakurssilta. Seuraavaksi olinkin jo mainostoimistossa. Siinä vaiheessa kierrokset laskivat ja oli pakko keskittyä ja kirkastaa itsellekin, mitä olen tekemässä ja kertoa se mahdollisimman selkeästi. Onnekseni mainostoimisto puristi minusta ulos päätöksen myös siitä, kenelle tätä tehdään ja millä sanoilla asia kiteytetään. Siinä puserruksessa syntyi ”hyvällä maulla pohjalaista” ja ”pohjalainen lahjapuoti verkossa”, jotka ohjasivat vasemmalla kädellä hoitunutta verkkokauppaa seuraavat pari vuotta.

Ensimmäinen verkkokauppatilaus oli ilon aihe, samoin ensimmäinen myyntipäivillä ostoksen tehnyt asiakas ja ensimmäinen valmistajalta tullut pyyntö ottaa tuotteita jälleenmyyntiin. Silti muut työt veivät mennessään ja verkkokaupan kehittäminen ja markkinointi on tapahtunut sivutyönä hitaasti. Hitaasti on lisääntynyt myös verkkokaupan ja some-kanavien osaaminen, osin yrityksen ja erehdyksen kautta. Onneksi sain kuitenkin alussa hieman oppia aiheeseen ja mahtavat ammattilaiset tuekseni toteutukseen. Niillä eväillä pääsin matkaan ja olen pysynyt suurin piirtein valitsemallani reitillä. Alkumatkan valinnat kiteytyivät pohjalaisuuteen. Jatkossa tietä viitoittaa kiteytys iloa, ideaa & inspiraatiota, jonka tavoitteena on uudet laajemmat asiakassegmentit sekä laajempi tuotevalikoima. Edelleen uskollinen ollaan paikallisuudelle ja pienille tuottajille. 

Välillä olen epäillyt, että somettaminen on kuin tuuleen huutamista. Kukaan ei kuule – ainakaan oikein. Olen kuitenkin todennut, että usein Facebookissa ja Instagramissa aktivoituminen tuo hetken viiveellä enemmän liikennettä nettisivuille ja kasvanut liikenne puolestaan tuo usein myös uusia tilauksia. Ei kannata lannistua, vaikka heti ei tapahtuisi mitään. Ole kuitenkin aktiivinen ja valmis reagoimaan nopeasti, sillä verkko-ostaja on kärsimätön ja haluaa ostoksensa nopeasti, helposti ja luotettavasti.

Haluaisitko kehittyä digimarkkinoijana ja samalla kehittää yritystäsi ? Lähde mukaan yrittäjän ammattitutkinto -valmennukseen Vaasassa, joka starttaa kesäkuussa, ja ota digimarkkinoijan taidot haltuun.  https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/toimiva-yrittaja/kehittamisohjelma-yat-toimiva

Johanna Liinamaa
yritystoiminnan kouluttaja ja yrittäjä
johanna.liinamaa@syo.fi

Yrittäjä laittaa itsensä likoon joka päivä

Oikeasti oli aika hienoa, kun Yrittäjäopisto ja Kauhavan kaupunki toteuttivat 5.9.2017 Yrittäjän päivä -tapahtuman, sai tulla valmiiseen kahvipöytään ja olla kutsuvieraana meille järjestetyssä tapahtumassa. Juhlassa oli edustettuina yrittäjiä joka kaupunginosasta, mutta vieläkin enemmän saliin olisi mahtunut. Missä muut olitte?

Yksi uusi tapa tuoda kaupungin yrittäjiä esiin, oli SYO:n puolesta toteutetut yritysvideot. Sain itsekin olla mukana tässä projektissa. Videolla yrittäjä esitteli omaa yritystään ja palvelujaan, osaamistaan. Videointitilanne oli ainakin minulle hiukan jännittävä, vaikka olisi luullut että on helppoa kertoa itsestään ja työstään. Minun piti suunnitella ensin paperille, mitä sitä sanoisi ja mahtuvatko kaikki ajatukseni tietyn aikarajan sisään. Ja tuli monta ottoa… Tapio Saunamäki oli hyvä ja rauhoittava kuvaaja, voin suositella, jos jollekin nousee ajatus yritysvideon tekemisestä. Nämä videot on katseltavana YouTubessa, Kauhavan Yrittäjän päivä kanavalla.

Muutenkin yrittäjiä heräteltiin sosiaalisessa mediassa liikkuvien kanavien rohkeaan käyttöön. Nuoret kuluttajat ovat kasvaneet somen suurkuluttajiksi ja myös meidän, vuosikymmeniä yrittäjyyttä takana olevienkin, pitäisi päästä kohtaamaan tämä kuluttajasukupolvi. Itse viimeistelin keväällä Yrittäjäopistolla some-koulutuksen, jossa meillä kurssilaisilla oli mentoreina lukion tokaluokkalaisia. Se oli valaisevaa. Vaikka olen ollut Facebookissa jo vuosia mukana, vasta koulutuksessa ymmärsin, miten sitä voi käyttää yrityksen markkinoinnissa. Ja vieläkin vajaateholla!

Samaa tapahtumassa toi esiin Sampo Kaulanen, joka päätti panna itsensä likoon, jotta saa suurhankkeensa maksuun pienessä Äkäslompolon kylässä. Jounin Kauppa on yksi seuratuimpia kohteita somessa ja sitä kautta Samposta on tullut julkkis. Monet poikkeavat juuri senkin takia kauppaan ja joku euro aina kilahtaa yrityksen kassaan.

Puhutaan paljon taidosta myydä itsensä työmarkkinoille, sama koskee myös yrittäjää. Hänen tulee myös myydä itsensä asiakkaille, jotta asiakas valitsee juuri hänen yrityksensä ostopaikakseen.

Yrittäjä laittaa myös itsensä likoon joka päivä, hän ottaa riskin kun on päättänyt hankkia leivän päällisen omin avuin. Häntä on turha kadehtia, jos hän pystyy laittamaan useammankin siivun leipänsä päälle. Näillä yrittäjän siivuilla ruokitaan myös monia muitakin perheitä. Pk-yritykset ovat 100-vuotiaan Suomen suola.

Työaikalaki… ei koske minua… Joka päivä on yrittäjän päivä, sitä tehdään mistä tykätään sillä yrittäjyys tuo vapautta toteuttaa itseään.

Yrittäjän päivän Youtube-kanavalle pääset tästä: https://www.youtube.com/channel/UCxgXoaNOdcPEbcIp8FBx3vw

Tuula Jokiaho
yrittäjä
Kauhavan Suolahuone Ky
http://www.kauhavansuolahuone.fi/

Esiinny luonnollisesti videolla

Vaikka videolla on tärkeää keskittyä varsinaiseen kyseessä olevaan aiheeseen, suuremman huomion vie kuitenkin sanaton viestintäsi ja äänenpainosi. Albert Mehrabianin luoma 7 – 38 – 55 -sääntö kiteyttää sanattoman viestinnän merkityksen: fyysinen olemuksesi merkitsee 55% viestinnästäsi, äänenpainosi 38% ja sanasi ainoastaan 7%.

Seuraavien vinkkien avulla kiinnität katsojan huomion oikeisiin asioihin. Katsekontaktilla on erityisen tärkeä merkitys katsojan huomion kiinnittämisessä puhujaan. Katso puhuessasi suoraan kameran linssiin. Videolla huomaa melko nopeasti, mikäli katse harhailee tai katsot kameran ohi. Kameran napittaminen saattaa aluksi tuntua kummalliselta, mutta se näyttää kuitenkin kaikkein luonnollisimmalta, katso siis rohkeasti kameraan.

Vältä kuvaamasta itseäsi liian ala- tai yläviistosta, sillä nämä kuvakulmat voivat välittää ylimielisen kuvan. Hyvä korkeus kameralle on kasvojen kanssa samalla tasolla tai jopa vähän yläkulmasta, silmien tasolla.

Kuvataustaksi on syytä löytää rauhallinen ja hyvin valaistu paikka, jossa voit puhua ilman taustahälyä. Mieti myös, mitä haluat taustalta näkyvän katsojillesi.

Ylimääräinen heiluminen ja kameran liikkuminen vievät voimaa sanomaltasi. Liian jäykäksi ei kannata jähmettyä, vaan ryhdikäs ja luonnollinen asento toimii parhaiten. Käsien käyttöön on syytä myös kiinnittää huomiota. Jokaisella meillä on myös maneereja, kuten silmien räpyttely, kulmien nostelu, hiusten harominen jne. Tiedosta ja tarkastele maneerejasi sekä pohdi ovatko ne liian häiritseviä viestin välittymisen kannalta. Kaikki maneerit eivät ole pahasta ja liittyvät kiinteästi omaan viestintääsi ja tekevät siitä persoonallisen.

Vaikka videolla esiintymisessä on monta asiaa huomioitavana, tärkeintä on säilyttää luonnollisuus kameran edessä ja viestiä asia niin kuin kertoisit sen parhaalle ystävällesi.

Lisää vinkkejä esiintymiseen Esiinny vakuuttavasti -verkkokaupan koulutuksesta:
https://kauppa.syo.fi/liiketalouden-ja-kaupan-koulutukset/esiinny-vakuuttavasti

Tiina Rintamäki
yritystoiminnan kouluttaja
tiina.rintamaki@syo.fi
@RintamakiTiina

Someilua digilaarissa

Silmät ovat auenneet ja kaikenlaisia ideoita muhii päässä, kertoo konekaupan- ja tuotannon alalla yrittäjänä toimiva Maisa Pirttinen, kun takana on Suomen Yrittäjäopiston luotsaaman digilaari -hankkeen sosiaalisen median koulutusjakso. Mahdollisuuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen on valtavasti, toisaalta helpottavaa on, että kaikessa ei tarvitse olla mukana, eikä kannata liittyä siksi, että kaikki muutkin ovat liittyneet. Täytyy löytää ne kanavat, jotka palvelevat parhaiten juuri omaa yritystoimintaa, tuumaa Pirttinen.


Yrittäjät ja opiskelijat yhteistyössä


Maisa Pirttinen on digilaari -hankkeeseen osallistunut paikallinen yrittäjä,  joka lähti mukaan käytännönläheiseen koulutukseen hakemaan pohjaosaamista ja eväitä sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Yrittäjäporukan lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olivat Kauhavan ja Härmän lukioiden yrittäjyyskasvatuskurssin opiskelijat, jotka ideoivat yrittäjille muun muassa ehdotuksia facebook-päivityksistä tai opastivat instagramin ja snapchatin käytössä.

Sosiaalisen median kanavat tutuiksi

Hankkeessa mukana ollut leipomoyrittäjä Mari Lahdensuo kertoo oppineensa paljon myös sisällön tuottamisesta sosiaalisen median kanaviin.  Tuoreimpana kokemuksena on yrityksen facebook-sivuille ladattu videoklippi, jota oli katsottu 700 kertaa

Koulutuksen sisältö jakaantui kahdeksaan sosiaalisen median kanavia ja työkaluja käsittelevään webinaariin ja asiantuntijaklinikkaan, jotka järjestettiin vuorokuukausin. Nauhoitetut webinaarit saivat kiitosta yrittäjiltä, koska ne mahdollistivat aiheeseen tutustumisen yrittäjälle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana.  Klinikat puolestaan loivat puitteet ajatusten vaihtamiselle ja verkostoitumiselle toisten yrittäjien ja lukiolaisten kanssa. 

Lukiolaisten mukana oleminen hankkeessa sai ehdottoman hyväksynnän yrittäjiltä, jotka näkevät nuorissa tulevaisuuden yrittäjät.   Palautteen perusteella sosiaalinen media tuli ilmiönä tutummaksi yrittäjille, ja he ovat rohkaistuneet konkreettisesti käyttämään ja hyödyntämään eri kanavia.  

Digiterveisin

Henna Leppinen

hankekoordinaattori

 

Digilaari –hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Hankkeen rahoittaa Leader Aisapari. Asiantuntijoina hankkeessa Suomen Yrittäjäopisto ja Aava & Bang Oy.

http://www.syo.fi/muut-palvelut/hankkeet/digilaari