keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Tunteet kuriin! Konetöitä yhteistyöllä


Syksy on konehankintojen aikaa. Konevalmistajat järjestävät messujaan, maatalousyrittäjillä on aikaa vertailla koneita ja tuet maksetaan. Aika usein konehankintoihin vaikuttaa tunteet. -Ostin uuden traktorin, koska mä voin! Tilillä sattui olemaan sen verran ylimääräistä, että sait jo osan maksettua suoraan, ja loput menivätkin sitten rahoitukseen. Seuraavat viisi vuotta rahoitusyhtiö lähettää motivointikirjeitä. Mutta oletko miettinyt ,voisiko työt hoitaa muuten kuin omilla koneilla? Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa selvittää ennen kuin ostaa oman koneen.

Tee yhteistyötä toisten tilojen kanssa. Usein konehankinnat perustellaan sillä, että alueella ei ole urakoitsijoita tai tarvitaan isommat koneet, jotta työt joutuvat. Alueella ei ehkä ole urakoitsijaa, mutta löytyisikö silti joku tekemään työt omalla kalustollaan? Voisiko työt tehdä yhdessä toisen tilan kanssa? Toisella olisi äes ja toisella kylvökone. Toinen tila hoitaisi niiton ja toinen paalauksen. Ei tarvitsisi itse tehdä jokaista työvaihetta. Aikaa ja rahaa säästyisi, molemmilta. Aika usein eletään siinä omalla maatilalla omissa ympyröissä eikä osata edes kysyä toiselta maatilayrittäjältä: -Hei, tehtäisiinkö nämä työt yhdessä? Jos ensimmäinen vastaa ei toinen voikin jo jäädä miettimään ja tarttua tarjoukseen. Yhteistyön täytyy olla molempia osapuolia hyödyttävää ja molempien pitää saada sillä lisäarvoa toiminnalleen.

Käytä urakoitsijaa. Jos lähellä ei ole urakoitsijoita, niin kauempana ainakin on. Nykyään kaluston liikuttaminen on helppoa. Urakoitsijoiden työt voivat olla laajalla alueella. Hyvän asiakkaan luokse tullaan kauempaakin. Oma toiminta kannattaakin tehdä palvelua tarjoavalle houkuttelevaksi. Kun työt ovat sujuvia ja henkilökunta tilalla osaavaa ja ystävällistä sekä yrityksen toiminta ammattimaista, olet tehnyt omasta yrityksestäsi sidosryhmille tavoittelemisen arvoisen asiakkaan. Asiakkaiden sijaitseminen laajemmalla alueella voi tuoda hyötyjä myös urakoitsijalle. Peltotyöt sijoittuvat vähän eri aikoihin ja urakoitsijan sesonkiaika pitenee sekä tasoittuu.

Etsi lopettava tila kumppaniksi. Monella kotieläintuotannon lopettelevalla tilalla, jolla ei ole jatkajaa, jää hyvä konekalusto. Koneita ei heti pysty myymään veroseuraamusten takia. Kiinnostaisiko tällaista yrittäjää lähteä vielä kesäaikaan tekemään peltotöitä? Osaaminen ja töihin omistautuminen on tällaisilla entisillä maatilayrittäjillä yleensä huippuluokkaa. Intoa ja jaksamista vielä löytyy tehdä jotakin ennen eläkepäiviä.

Ihmisellä on tapana sitoa itse omat kätensä. Syitä yhteistyön puutteeseen keksitään monia. Ei löydetä urakoitsijaa tai se tulee väärään aikaa. Yhteistyö hyödyttää vain toista osapuolta tai ei löydetä sopivaa yhteistyökumppania. Urakoitsijakin tekee työt eri tavalla kuin meillä on tapana. Yhteistyön aloittaminenkin vaatii suunnitelmallista toimintaa. Oma toiminta pitää tehdä sellaiseksi, että yhteistyölle on mahdollisuuksia. Prosessit pitää hioa toimiviksi, jotta yhteistyö on kannattavaa. Ennen kaikkea oma mieli pitää kääntää avoimeksi ja yhteistä toimintaa hakevaksi. Omassa poterossaan odottelemalla ei yhteistyötä synny vaan tarvitaan aktiivista otetta. Tee omasta yrityksestäsi haluttu yhteistyökumppani!

Usein yhteistyön synnyttämiseen tarvitaan ulkopuolinen taho. Tarvitaan paikka, jossa potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät toisensa tai jossa voidaan yhteistyökuviot tai vaikka sopimukset hioa toimiviksi. Suomen Yrittäjäopiston maatilayrittäjien valmennukset on tällainen paikka. Voit löytää meillä uuden yhteistyökumppanin tai tehdä jo olemassa olevan yhteistyökumppanin kanssa toiminnasta entistäkin parempaa! Katso lisätietoja


Vuokko Kraatari
yritystoiminnan kouluttaja
vuokko.kraatari(a)syo.fi
@VuokkoKraatari



keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Palkansaaja huomioi! Verokortti 2019 uudistuu


Ensi vuonna palkansaajan päätoimen verokortti ja sivutuloverokortti ovat historiaa. Vuosikymmenten taival tulee tiensä päähän. Uudet verokortit tulevat edelleen voimaan helmikuun alusta eli siltä osin nykyinen käytäntö jatkuu.

Laskentatapa muuttuu
Helmikuussa 2019 voimaan tulevat palkansaajan perusverokortit ovat vain yhden tulorajan verokortteja. Verokortit tulevat siis olemaan niitä nykyisiä vaihtoehto B:n verokortteja, joiden käyttöä palkansaajan on tähän mennessä tullut erikseen vaatia. Näin ollen jatkossa ennakonpidätys lasketaan verokortissa näkyvään tulorajaan saakka perusprosentin mukaan ja jos tuloraja ylittyy, niin loppuvuodesta ylittävältä osalta lohkaistaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Nyt automaattisesti käytössä ollut vaihtoehto A: ennakonpidätyksen toimittaminen palkkakauden tulorajan mukaan, poistuu kokonaan.

Ulkonäkö muuttuu
Verokortista häviää verottajan vihreä väri ja tilalle tulee mustavalkoinen A4-kokoinen verokortti. Perusverokortti ja muutosverokortti tulevat olemaan samannäköisiä: ero löytyy kortin nimestä ja toki tarkemmin katsottuna faktatiedoista.

Käytäntö muuttuu
Vuoden 2019 verokortin esittäminen riittää, verokorttia ei enää tarvitse antaa työnantajalle (toki ennakonpidätystietojen sähköinen suorasiirtomenettely jatkuu nykyisen käytännön mukaisesti). Verokortti on jatkossa kopioitavissa ja saman verokortin voi esittää samanaikaisesti usealle maksajalle. Tällöin palkansaajan vastuulla on itse seurata tulorajan täyttymistä (ei koske eläkkeitä). Työnantajan ei tarvitse jatkossa merkitä verokortille vuoden aikana kertyneitä tuloja esim. työsuhteen päättyessä, kuten tähän saakka on menetelty.

Sivutuloverokortti ja muut poistujat
Ensi vuonna poistuu päätoimen ja sivutoimen välinen jako, mikä merkitsee sivutuloverokorttien käytön loppua. Poistuvien verokorttien listalla ovat myös portaikkoverokortti ja freelanceverokortti.

Mistä verokortti?
Vuoden 2019 verokortit postitetaan vielä palkansaajille vuodenvaihteessa. Työnantaja voi halutessaan osallistua suorasiirtomenettelyyn, jossa työnantaja pyytää ennakonpidätystiedot Verohallinnolta sähköisesti. Palkansaaja voi myös hakea ja tulostaa verokortin Verohallinnon sähköisestä asiointipalvelusta, OmaVerosta. Myös muutosverokortin tekeminen onnistuu aikanaan OmaVerossa.

Mitä huomioitavaa tässä sitten on?
Huoli ennakonpidätyksen suuruuden oikeellisuudesta on nyt entistä enemmän ja tietyissä tapauksissa täysin palkansaajan omilla harteilla. Alkuvuoden perusprosentin mukaiset ennakonpidätykset kostautuvat loppuvuoden lisäprosentin mukaisilla ennakonpidätyksillä, jos vuosituloraja on ollut liian alhainen. Erityisesti riski kasvaa, jos palkansaajalla on vuoden aikana useampia työnantajia tai suoritusten maksajia. Sanotaan, että ”Savossa vastuu on aina kuulijalla”, tässä asiassa vastuu on palkansaajalla (Kaikki kunnia savolaisille pohjalaiselta! 😊). Kannattaa siis olla tilanteen tasalla ja hakea tarvittaessa muutosverokortti ajoissa.

...Toki jotain sentään säilyy ja pysyy
Ennakonpidätys on 60 %:ia, jos työnantaja ei ole saanut ennakonpidätystietoja!

Lisätietoja
Tarkempia tietoja löydät osoitteesta: https://urly.fi/137x
Jos palkanlaskijana asia kiinnosti, niin verkkokaupassamme ja taloushallinnon koulutuksissamme pääset sorvin ääreen. Asiat tulevat käytännössä esille ensi vuoden kursseillamme esim. osoitteessa:  https://kauppa.syo.fi/ tai https://urly.fi/137v  ja https://urly.fi/137u


Aila Kuivila
yritystoiminnan kouluttaja
aila.kuivila(a)syo.fi

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Johtajuus murroksessa


Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.
Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.
Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma
Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.
Kritiikki ja palaute on kestettävä
Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.
Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.
Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.

Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Ensimmäisen opiskelijamme tarina

Yhteys Yrittäjäopistoon alkoi omalla kohdallani kevättalvella 1968, kun luin Aamulehdestä  artikkelin perusteilla olevasta yrittäjäkurssista, joka herätti kiinnostukseni.

Oma tilanteeni tuolloin oli se, että takana oli keskikoulu ja parin vuoden ammatillinen koulutus sekä nuoren miehen kova into alkaa yrittäjäksi. Kaupallinen ja liikkeenjohdollinen koulutus, puhumattakaan kokemuksesta, puuttui kokonaan.

Olin tutustunut kaupallisen alan kouluihin ja todennut niissä kyllä koulutettavan hyviä työntekijöitä kaupan ja konttoreiden tarpeisiin, mutta yrittäjän näkökulmaa niissä ei ollut. Tämä silloin suunnitteilla ollut yrittäjäkurssi tuntui hyvin kiinnostavalta ja tarpeisiini soveltuvalta. Niin sitten soitin ammattikasvatushallitukseen, jossa tätä koulutusasiaa hoiti Mikko Salomaa. Kysyin häneltä yrittäjäkurssista ja Salomaa puolestaan kyseli minulta valmiuksistani ryhtyä yrittäjäksi. Lopuksi hän sanoi minulle: Keskinen, olette ensimmäinen, joka tätä asiaa minulta tiedustelee. Tulen henkilökohtaisesti katsomaan, että pääsette tälle kurssille, mikäli koulutus saadaan aloitetuksi.

Kun sitten suunnitelmat yrittäjän peruskurssista toteutuivat, laitoin hakemuksen kurssille ja sen seurauksena sain 4.9.1968 päivätyn kirjeen, jossa opiskelijoita muun muassa muistutettiin mukaan otettavista tavaroista: Varatkaa tavanomaiset vuodevaatteet mukaan. Ottakaa lisäksi, mikäli mahdollista jokin kuljetusväline ja lenkkeilyvälineet mukaan.

16.9.1968 meitä kokoontui 16 hengen opiskelijajoukko aloittamaan Suomen Yrittäjäopiston ensimmäistä vuosikurssia. Joukostamme noin puolet oli paikkakuntalaisia ja loput sitten hyvin laajalti ympäri maata. Opettajina toimivat rehtori Mikko Salomaa, joka opetti liikkeenjohtoa, markkinointia ja henkilöhallintoa. Sitten ekonomi Leo Mustonen, joka opetti kirjanpitoa, laskentatointa ja rahoitukseen liittyviä asioita. Ja kolmantena teknikko Martti Rantalainen, jonka opetusohjelmaan kuului tuotantotekniikkaan ja rationalisointiin liittyvät asiat. Lisäksi koulun kansliaa hoiti rouva Salomaa.

Tällä joukolla aloitimme opiskelun, joka sisälsi muun muassa kohtalaisen paljon yhteistyötä paikkakunnan ja maakunnankin yritysten kanssa, mikä tuolloin ei vielä ollut kovin tavanomaista. Opiskelijajoukkomme otettiin paikkakunnalla hyvin vastaan, johon omalta osaltaan vaikutti myös yleinen pohjalainen yrittäjämyönteinen ilmapiiri.
Illalla opistolaiset viettivät yhdessä aikaa läksyjä tehden ja mm korttia pelaten.
Timo Keskinen kuvassa toinen oikealta.
Kun sitten kevään koittaessa lähdimme kukin omille teillemme, kuka jatkamaan perheen olemassa olevaa yritystoimintaa ja kuka suunnittelemaan tulevaa yritystä, saatoimme todeta tämän kouluvuoden vastanneen hyvin niitä odotuksia, joita olimme sille asettaneet. Suurelta osin täältä saamillani valmiuksilla uskalsin alkaa toteuttamaan haaveitani tulevasta yrittäjän urasta.

Itse perustin yrityksen vuonna 1971.  Samana vuonna menimme vaimoni kanssa naimisiin ja nyt voin iloisena ja ylpeänä todeta, että kumpikin yritys voi edelleen hyvin.

Lopuksi, haluan tässä yhteydessä myös omasta puolestani kiittää Yrittäjäopistoa siitä vahvasta panoksesta, jonka se on antanut näiden vuosikymmenien aikana suomalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ja samalla lämpimästi onnitella nuorekasta 50-vuotiasta.


Timo Keskinen
Retrorenkaat Ky
timo.keskinen@retrorenkaat.fi


Timo Keskinen tuli tapaamaan rehtoriamme Jorma Kukkeenmäkeä Kauhavalle maaliskuussa. Tämän vierailun aikana tuli idea siihen, että Timo pitäisi puheen juhlaseminaarissamme ja kertoisi opiskelijatarinansa. Tämä puhu kuultiin juhlaseminaarissamme 17.9.2018. Lisäksi Timon arkistoista olemme saaneet materiaalia Yrittäjäopiston historiikkia varten. Kuva: Tuukka Kiviranta