Neulo villasukkasi kuntoon!

Marraskuu on villasukkien aikaa. Lankoja hypistellään hyllyjen välissä sekä tunnustellaan materiaalin kestävyyttä ja ihastellaan erilaisia värejä. Ajatuksissa siintää jo huikea lopputulos eli ihan oikea käsin kudottu villasukka. Langat löytävät ostoskoriin ja puikot ovat kotona valmiina. Silmukka kerrallaan ja kerros kerrokselta syntyy valmista, aitoa ja rehellistä neulosta.

Silmu kerrallaan ja kerros kerrokselta syntyy myös kenen tahansa ihmissuhteiden joukko, jota nykyään kuvataan usein myös verkostoksi. Tämä joukko koostuu monesta ulottuvuudesta, jossa henkilökohtaisen ja ammatillisen elämän ihmissuhteet ja kontaktit kietoutuvat yhteisen nimittäjän ympärille. Se nimittäjä olet sinä.

Oma villasukka on jokaisella erilainen. Se voi olla kirjoneuleesta tasaraitaan tai joustinneuleesta palmikoihin. Joillakin voi sukassa olla myös ammottavia aukkoja, jolloin tietolähteet ja kontaktit odottavat vain parsimistoimia muutamien yhteydenottojen päässä.

Mikäli sukkapuikot kaipaavat lisää huisketta, kannattaa miettiä muutamia vinkkejä neulomisen vauhdittajiksi:

1. Analysoi, millaiset villasukat käytössäsi ovat
Sitä mitä ei voi nähdä, ei voi myöskään kehittää. Sen vuoksi on joskus tärkeä pohtia myös silmukoiden ja sidosten kannalta, millaiset omat sukat ovat ja millaisiksi niiden haluaa muodostuvan. Haluanko lisää keinokuitua vai ykköstä-ja-nollaa omiin silmukoihini? Vai pitäisikö paremminkin keskittyä löytämään uusia materiaalintarjoajia?

2. Mieti harkitut väriläiskät!
Parhaalla sukankutojalla on aina sopivaa värisilmää. Harmaan hehkeä seittemänveljestä ei välttämättä tuo uudenlaisia sukkakokemuksia. Uusien silmukoiden saamisella mukaan sukkapuikolle on kutojalla mahdollisuus elävöittää koko muunkin kerroksen asemaa. Maailman muuttuessa vauhdilla on uusien väriläiskien tarjoama vaihtelu melkeinpä välttämätöntä, jotta sukankutoja ei vahingossa tee liian pientä neuloskerrosta tarpeisiinsa nähden.

3. Toteuta ja rohkene silmukoida
Sukankutojia on maailma pullollaan. Uusien silmukoiden luomisessa vain mielikuvitus on rajana. Apuna voi hyödyntää erityisesti sähköisiä langankannattimia. Tässä vaiheessa silmukat eivät ole oikein tai nurin, vaan aina oikeaa.

4. Jätä tilaa yllätykselle!
Sukkapuikolle ilmaantunut ylimääräinenkään silmukka ei kaipaa kaventamista. Mukaan otettuna se laajentaa ajatuksen huisketta ja rikastuttaa värimaailmaa.

Parhaat villasukat ovat kestäviä, kerroksellisia, ajan patinoimia ja parsinneulan värittämiä. Juuri käyttäjänsä tarpeisiin sopivat, turvalliset ja aina muodissa olevat silmukkakimput.

Millaiset villasukat sinun jalastasi löytyy?

Jenni Koski
yritystoiminnan kouluttaja
jenni.koski(a)syo.fi
@JenniKoski

Verkostot yksinyrittäjän voimavaraksi

Verkostoitumisesta puhutaan paljon, se on esillä kaikkialla. Yksinyrittäjien työhyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa verkostojen merkitys työhyvinvoinnille nousee korostuneesti esiin. Yksinyrittäjillä ei ole perinteisessä merkityksessä toimivaa työyhteisöä ja työympäristöä kuten työnantajayrityksissä, mutta verkostot korvaavat niitä. Verkostoissa yrittäjä saa uusia näkökulmia vuorovaikutukseen, osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen. Sieltä voi löytyä myös yhteistyökumppaneita ja uusia asiakkaita unohtamatta vertaistukea. Ilojen ja huolien jakaminen ovat yrittäjän jaksamiselle ja motivaatiolle yhtä  tärkeitä kuin liiketoiminnalliset hyödyt. Verkostoituminen kannattaa siis aina!

Menestyksen avain on verkostoissa

Yrittäjänkin työssä kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, jotka voivat muodostua yhteisten kiinnostuksen kohteiden, jakamisen, auttamisen ja saamisen sekä yhteisen hyödyn edistämisen perustalle. Ja sivutuotteena syntyy verkostoja. Uusia kontakteja, mahdollisuuksia, ideoita ja neuvoja omaan työhönsä yksinyrittäjä löytää esimerkiksi Yrittäjäjärjestöjen toiminnasta, erilaisten hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista, LinkedInistä, Facebookin suljetuista ja avoimista ryhmistä. Joskus myös työtilan vuokraaminen tunti- tai päivähinnalla paikoista, joissa pääsee työskentelemään muiden pienyrittäjien kanssa, tuo mukavaa vaihtelua arkeen.

Yksinyrittäjällä on vastuu kaikesta, mutta kaikkea ei kannata tehdä itse. Tiettyjä tehtäviä voi ulkoistaa hyödyntämällä verkostoja tai etsimällä sopivia yhteistyökumppaneita. Se on taloudellisestikin kannattavampaa ja lisää yrittäjän jaksamista. Aikaa vapautuu siihen, mikä lisää kassavirtaa. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa innovoidaan uutta ja kyseenalaistetaan vanhoja toiminatatapoja, ei pärjää enää yksin. 

Menestyksen avain on verkostoissa.  Yksinyrittäjä - rohkeasti ovet avoinna ja verkostoitumaan!

Yksinyrittäjät ovat kohderyhmänä useissa Suomen Yrittäjäopiston hallinnoimissa hankkeissa. Esimerkiksi Buustia yksinyrittäjyyteen -hankkeessa on luotu mahdollisuuksia yrittäjille verkostoitumiseen Keski-Suomen alueella: https://www.syo.fi/asiantuntijapalvelut/hankkeet/buustia-yksinyrittajyyteen

Henna Leppinen
projektisuunnittelija
henna.leppinen@syo.fi

Nuorten yrittäjyyspajan oppi kannattaa yrittäjyydessä ja työelämässä

Nuori yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee tukea alkuvaiheeseen ja oman idean kiteyttämiseen. Suomen Yrittäjäopiston tuotteistama Nuorten yrittäjyyspaja, NYP, tarjoaa sitä. Pajassa saa ohjausta, sparrausta ja tukea verkostojen rakentamiseen. Pajasta hankittu pääoma kannattelee nuorta niin yrittäjänä kuin työelämässä toisen palveluksessa.

 Nuorten yrittäjyyspaja antaa käytännön yrittäjyysoppia nuorille.

Valmennuksen rakenne ohjaa käytännössä vaihe vaiheelta yrittäjyyteen. Se koostuu kolmesta osasta: kahden viikon kartoitusvaiheesta, tiiviistä kuuden viikon pajajaksosta ja seurantajakson teemapäivistä. Pajassa nuori laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä.

Kokkolan vuoden 2016 Nuorten yrittäjyyspajan porukka sai tukea ryhmästä.
Välähdyksiä yrittäjyyspajalaisista voi lukea lisää NYP:n Facebookista.

Kerttu Jalonen on ompelijayrittäjä Sikaihana-nimisestä yrityksestä Ylöjärveltä. Hän osallistui vuonna 2016 Nuorten yrittäjyyspajaan ja perusti yrityksensä kuukausi kurssin käymisen jälkeen. Kerttu kertoo videolla kokemuksistaan ja yrityksensä  kuulumisista kurssin päätyttyä.

Verkostojen rakentaminen alkaa heti NYP-ryhmässä. Toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden vierailut laajentavat kontakteja oman alueen verkostoihin. Nuori hankkii itselleen mentorin joko itse tai kouluttajan tukemana. Kerttu haki mentorikseen saman alan yrittäjän Facebookin ompelijayhteisön kautta.

Kerttu Jalonen perusti Nuorten yrittäjyyspajan jälkeen ompeluyrityksensä Sikaihanan. Lue Kertun koko tarina täältä.

- Olen saanut Susannalta tsemppiä, suosituksia ja vastakysymyksiä. Olisin ollut pulassa ilman mentoria, vaikka pajassa johdatetaankin asioiden äärelle, Kerttu kertoo.

Paja laittaa rajat pohdinnalle ja harjaannuttaa tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Yrittäjyys ei synny liikeideasta, vaan on asenne ja vaatii myös luovuutta.

NYP on erityisesti liiketoimintaosaamisen kehittämistä varten. Jokaiselle kirkastuu pajassa varmasti se, että substanssiosaaminen on ehdoton edellytys yrityksen perustamiselle.

Ulla Haukijärvi
projektisuunnittelija

Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Jatkuvasti kehittyvä NYP tarjoaa keväästä 2017 jälleen yrittäjyysoppia valtakunnallisesti.

Liikenne-esimieheksi Pasilassa -osoitus oppilaitosten yhteistyöstä

Suomen Yrittäjäopisto järjestää keväällä pääkaupungissa mahdollisuuden pätevöityä kuljetusalan esimiestehtäviin. Tarkoituksena on antaa lisäoppia kuljetusalan ammattilaisille esimerkiksi ajojärjestelijänä, kuljetusesimiehenä, ajomestarina tai muussa vastaavassa kuljetusalan vastuullisessa esimiestehtävässä toimiville henkilöille tai vastaaviin tehtäviin haluaville. Tutkintonimike on liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto ja koulutus alkaa Pasilassa 9.5.2017.

Yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kanssa

Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto järjestetään yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kanssa. Keväällä alkaa Pasilassa johtamisen erikoisammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ammattitutkinto –valmennukset. Koulutukset tarjoavat haasteita niin johtamistehtävissä aloittaneelle kuin useamman vuoden yritysjohdossa toimineelle.

Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus tukee opiskelijan esimiestaitoja. Hakijalta vaaditaan viiden vuoden työkokemusta kuljetusalalta. Tämä ja aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittaessa.

Muttei niin paljoa, ettei aikuinen työssäkäyvä niistä selviäisi

Lähiopetukset pyritään järjestämään Pasilassa niin, että koulutuspäiviä on yksi aina kuukaudessa. Tämä järjestely on oikein omiaan myös kauempaa tuleville opiskelijoille hyvien liikenneyhteyksien vuoksi.

Liikenne-esimiehen -koulutus järjestetään siten, että opiskelu kestää laajimmillaan reilun vuoden ja on monimuoto-opiskelua. Lähiopetusta tulee olemaan jo olevan osaamisen perusteella maksimissaan 13 päivää, jonka lisäksi koulutus sisältää etä- ja verkko-opiskelua sekä työssäoppimista. Oppisopimus mahdollisuutta voi tiedustella oman alueensa oppisopimuskeskukselta.

Lähiopetuksen lisäksi opiskelijoille tulee työstettäväksi myös erilaisia oppimistehtäviä, jotka syventävät päivien aikana käytyjä aiheita. – ”Muttei niin paljoa, ettei aikuinen työssäkäyvä niistä selviäisi, lupaan.”

Tutkinto valmis, olet liikenne-esimies

Tutkinto suoritetaan opiskelijan työpaikalla ja arvioinnissa käydään läpi asioita tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näkökulmana arvioinnissa on oman työn kehittyminen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa käyttää nimikettä liikenne-esimies.

Kuljetusalan ammattilainen, lähde mukaan valmennukseen ja pätevöidy esimieheksi omalle alallesi!

http://www.syo.fi/koulutukset/kuljetusala/liikenne-esimiehen-erikoisammattitutkinto

Juha Säippä
yritystoiminnan kouluttaja