Mielekästä työtä tulevaisuuden työpaikassa

Elämme jatkuvan muutoksen maailmassa, jossa työntekijät ja työpaikat joutuvat sopeutumaan erilaisiin toimintaympäristön muutoksiin yhä nopeutuvassa rytmissä.  Miten kehittää työpaikkaa kohti tulevaisuuden työelämän vaatimuksia, tätä me joudumme Suomen Yrittäjäopistollakin pohtimaan.

Tuoreen Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan tulevaisuuden työelämässä työllä on entistä enemmän myös muita kuin rahassa mitattavia merkityksiä ja arvoja. Työn merkityksellisyys ja mielekkyys nähdään tärkeiksi teemoiksi, joihin panostamisesta hyötyvät niin työntekijät, työnantajat kuin koko kansantalouskin - onnellisempina kun olemme tuottavampia työntekijöitä. Tietotyön aikakaudella on oleellista saada työntekijöiden osaaminen ja motivaatio esiin tulosten aikaansaamiseksi. Tulevaisuuden työelämässä korostuukin entistä enemmän jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tärkeys. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee edelleen ja työelämän joustavuus lisääntyy. Lisäksi digitalisaatio ja teknologian kehittyminen muokkaavat ammatteja ja toimintatapoja.

Miten työntekijät sitten näkevät tulevaisuuden työelämän? Made by Finland -kampanjatutkimuksen (2017) mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen työpaikoilla luovat uusia ideoita ja hyvinvointia. Työelämän kehittämisen kannalta tärkeänä pidetään työntekijöiden ja työnantajien yhteistä kehittämistyötä sekä osaamisen jakamista. Tärkeimmiksi työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi kyselyssä nousi hyvä työilmapiiri, motivoiva työ sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Lisäksi turvattu työpaikka, työn ja vapaa-ajan sovittamisen joustavuus, esimiestyö sekä omien vahvuuksien hyödyntämismahdollisuudet nähtiin tärkeinä työhyvinvoinnin kannalta. Tulevaisuuden työelämässä korostuu teknologian käyttö, kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen sekä oman ammattitaidon kehittäminen.

Me Suomen Yrittäjäopistolla pyrimme luomaan työympäristön, jossa on innostavaa työskennellä nyt ja tulevaisuudessa. Saamme olla asiakkaiden arjessa mukana etsimässä ratkaisuja sekä edistämässä osaamista ja yrittäjyyttä. Vaativat, mutta palkitsevat koulutus- ja kehittämistehtävät haastavat meitä jatkuvasti päivittämään osaamistamme ja pysymään ajan hermolla. Juuri tämä tekee työstämme innostavaa, palkitsevaa ja merkityksellistä.

Olemme onnekkaita, sillä meillä on talo täynnä osaavia huipputyyppejä. Yhdessä me olemme enemmän – kehitämme toimintaamme ja palveluitamme yhdessä, iloisella tekemisen meiningillä ja yrittäjämäisesti toimien. Joustava ja luottamukseen perustuva tapa työskennellä on meille arkipäivää. Etätyötä tehdään paljon hyödyntäen erilaisia viestintävälineitä. Olemme siis hyvässä vauhdissa kehittymässä tulevaisuuden työpaikaksi. Löydämme toiminnastamme myös kehittämiskohteita, joihin tartumme yhdessä luottaen ratkaisujen löytymiseen.

Etsimme uusia osaajia tekemään työpaikastamme entistä vahvemman. Oletko sinä seuraava huipputyyppi täydentämään osaavaa joukkoamme? - seuraa ilmoitteluamme www.syo.fi -sivustolta!

Tiina Luoma
henkilöstöpäällikkö
tiina.luoma(a)syo.fi

Ensimmäisen opiskelijamme tarina

Yhteys Yrittäjäopistoon alkoi omalla kohdallani kevättalvella 1968, kun luin Aamulehdestä  artikkelin perusteilla olevasta yrittäjäkurssista, joka herätti kiinnostukseni.

Oma tilanteeni tuolloin oli se, että takana oli keskikoulu ja parin vuoden ammatillinen koulutus sekä nuoren miehen kova into alkaa yrittäjäksi. Kaupallinen ja liikkeenjohdollinen koulutus, puhumattakaan kokemuksesta, puuttui kokonaan.

Olin tutustunut kaupallisen alan kouluihin ja todennut niissä kyllä koulutettavan hyviä työntekijöitä kaupan ja konttoreiden tarpeisiin, mutta yrittäjän näkökulmaa niissä ei ollut. Tämä silloin suunnitteilla ollut yrittäjäkurssi tuntui hyvin kiinnostavalta ja tarpeisiini soveltuvalta. Niin sitten soitin ammattikasvatushallitukseen, jossa tätä koulutusasiaa hoiti Mikko Salomaa. Kysyin häneltä yrittäjäkurssista ja Salomaa puolestaan kyseli minulta valmiuksistani ryhtyä yrittäjäksi. Lopuksi hän sanoi minulle: Keskinen, olette ensimmäinen, joka tätä asiaa minulta tiedustelee. Tulen henkilökohtaisesti katsomaan, että pääsette tälle kurssille, mikäli koulutus saadaan aloitetuksi.

Kun sitten suunnitelmat yrittäjän peruskurssista toteutuivat, laitoin hakemuksen kurssille ja sen seurauksena sain 4.9.1968 päivätyn kirjeen, jossa opiskelijoita muun muassa muistutettiin mukaan otettavista tavaroista: Varatkaa tavanomaiset vuodevaatteet mukaan. Ottakaa lisäksi, mikäli mahdollista jokin kuljetusväline ja lenkkeilyvälineet mukaan.

16.9.1968 meitä kokoontui 16 hengen opiskelijajoukko aloittamaan Suomen Yrittäjäopiston ensimmäistä vuosikurssia. Joukostamme noin puolet oli paikkakuntalaisia ja loput sitten hyvin laajalti ympäri maata. Opettajina toimivat rehtori Mikko Salomaa, joka opetti liikkeenjohtoa, markkinointia ja henkilöhallintoa. Sitten ekonomi Leo Mustonen, joka opetti kirjanpitoa, laskentatointa ja rahoitukseen liittyviä asioita. Ja kolmantena teknikko Martti Rantalainen, jonka opetusohjelmaan kuului tuotantotekniikkaan ja rationalisointiin liittyvät asiat. Lisäksi koulun kansliaa hoiti rouva Salomaa.

Tällä joukolla aloitimme opiskelun, joka sisälsi muun muassa kohtalaisen paljon yhteistyötä paikkakunnan ja maakunnankin yritysten kanssa, mikä tuolloin ei vielä ollut kovin tavanomaista. Opiskelijajoukkomme otettiin paikkakunnalla hyvin vastaan, johon omalta osaltaan vaikutti myös yleinen pohjalainen yrittäjämyönteinen ilmapiiri.

Illalla opistolaiset viettivät yhdessä aikaa läksyjä tehden ja mm korttia pelaten.
Timo Keskinen kuvassa toinen oikealta.

Kun sitten kevään koittaessa lähdimme kukin omille teillemme, kuka jatkamaan perheen olemassa olevaa yritystoimintaa ja kuka suunnittelemaan tulevaa yritystä, saatoimme todeta tämän kouluvuoden vastanneen hyvin niitä odotuksia, joita olimme sille asettaneet. Suurelta osin täältä saamillani valmiuksilla uskalsin alkaa toteuttamaan haaveitani tulevasta yrittäjän urasta.

Itse perustin yrityksen vuonna 1971.  Samana vuonna menimme vaimoni kanssa naimisiin ja nyt voin iloisena ja ylpeänä todeta, että kumpikin yritys voi edelleen hyvin.

Lopuksi, haluan tässä yhteydessä myös omasta puolestani kiittää Yrittäjäopistoa siitä vahvasta panoksesta, jonka se on antanut näiden vuosikymmenien aikana suomalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ja samalla lämpimästi onnitella nuorekasta 50-vuotiasta.

Timo Keskinen
Retrorenkaat Ky
timo.keskinen@retrorenkaat.fi

Timo Keskinen tuli tapaamaan rehtoriamme Jorma Kukkeenmäkeä Kauhavalle maaliskuussa. Tämän vierailun aikana tuli idea siihen, että Timo pitäisi puheen juhlaseminaarissamme ja kertoisi opiskelijatarinansa. Tämä puhu kuultiin juhlaseminaarissamme 17.9.2018. Lisäksi Timon arkistoista olemme saaneet materiaalia Yrittäjäopiston historiikkia varten. Kuva: Tuukka Kiviranta 





Suomen Yrittäjäopiston juhlavuosi

Suomen Yrittäjäopisto on toiminut yrittäjyyden hyväksi jo kunniakkaat 50 vuotta.  Kuluva juhlavuosi tulee näkymään vuoden aikana aktiivisena viestintänä somessa ja tapahtumina eri puolilla Suomea. Haluamme juhlavuotenamme ansaitusti nostaa esiin yrittäjyyttä ja yritysten tarinoita. Opiston historiikki julkaistaan syksyllä ja teoksen rinnalle etsimme julkaistavaksi myös vanhoja opiskelijatarinoita. Juhlavuosi huipentuu juhlaseminaariimme, jota vietämme syyskuun kolmannella viikolla.

Kuluva vuosi on opistollemme myös muutosten vuosi. Ammatillisen koulutuksen reformin mukaiset uudistukset ovat astuneet voimaan ja toimintaamme on sopeutettava tulleisiin muutoksiin ja resurssien leikkauksiin. Suurissa muutoksissa piilee aina mahdollisuuksia. Me haluamme hyödyntää nämä mahdollisuudet. Henkilökuntamme vahva asiantuntemus ja kyky uudistua antavat tähän erinomaiset edellytykset. Kevään aikana käymme neuvottelut loppuun Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa koulutustoimintojemme yhdistämisestä. Rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan entistä vahvempaa asemaa muuttuvassa ympäristössä. 

Haluamme jatkaa Suomen Yrittäjäopiston toiminnan uudistustyötä innostuneesti ja yrittäjämäisellä asenteella asiakkaiden hyväksi. Tulevaisuuteen luottaen ja yhdessä tekemällä juhlavuoteemme.

Seuraa juhlavuotemme tapahtumia juhlasivustollamme

Jorma Kukkeenmäki, rehtori

Anna hyvän kiertää ja kehu!

Nyt kerron aiheesta, joka ei ole tämän hetken top10-aihe johtamisen sakeassa trendiviidakossa. Varsinkin, kun siitä on puhuttu iät ja ajat ja kaikkihan sen tietysti osaavat. Nimittäin palautteen antamisesta ja erityisesti positiivisen palautteen antamisesta! Päätin kuitenkin kirjoittaa siitä, sillä johtamisen valmennuksissa aihe kirvoittaa jatkuvasti vilkkaita keskusteluja ja nostattaa kaikilta yleensä jonkinlaisen mielipiteen ja varsin vahvan sellaisen. Tästä voi päätellä, että perusasioilla on edelleen vankkumaton jalansija johtamisen areenalla.

Milloin palautetta?

No milloin sitä positiivista palautetta sitten pitäisi antaa? Ainakin silloin, kun joku onnistuu hyvin työssään tai muulla tavoin. Pienikin kehu esimieheltä saa olon tuntumaan mukavalta pitkänkin aikaa. Eli reilusti positiivista, jos aihetta on!

Palautetta esimiehellekin?

Yleensä palautteen antamisesta puhuttaessa mieleen tulee kuva esimiehestä antamassa palautetta alaiselleen. Käännetään kelkkaa hieman eri näkövinkkeliin. Palautetta voi työyhteisössä antaa myös esimiehelle. Kuinka usein sinä olet antanut hyvää palautetta omalle esimiehellesi? Esimiehestäkin hyvän palautteen saaminen tuntuu yhtä hulppealta. Entä oletko muistanut antaa palautetta työkaverillesi tai vaikkapa yhteistyökumppanillesi?

Iloa palautteen antajallekin

Selvää siis on, että jos saa mukavaa palautetta, saa iloa sisälleen ja se näkyy ja tuntuu myös työyhteisössä sekä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Ja jokainen tietää sanomattakin näiden pitkäaikaiset vaikutukset. Mutta vaikutus on ainakin yhtä hyvä käänteisesti eli jos annat hyvää palautetta, saat iloa myös itsellesi! Eli mikäs sen parempaa, saat hyvän mielen toiselle ja vielä itsellesikin! Ja ihan ilmaiseksi.

Työyhteisön johtaminen kaikkien vastuulla

Homma on siis varsin yksinkertainen – positiivinen palaute ruokkii positiivisuutta. Kun on saanut kauniita sanoja vaikkapa esimieheltä tai työkaverilta, pistää tämä kummasti yrittämään parastaan. Liian vähän tätä hyödynnetään, sillä hyvän palautteen saaja ja antaja saavat tästä valtavasti energiaa ja voimaantumista. Johtaminen ei ole vain esimiehen tehtävä tai yhden ihmisen harteilla. Jokainen voi johtaa työyhteisöä ja työhyvinvointia omalla panoksellaan.

Pistäpä siis hyvä kiertämään ja anna positiivista palautetta! Aloita tänään.

Taina Ruotsalainen
yritystoiminnan kouluttaja
taina.ruotsalainen@syo.fi

Yritystä on -yhyres!

Syksyn koulutustoiminta alkaa vauhdikkaasti Suomen Yrittäjäopistossa. Uusia valmennusryhmiä starttaa sekä verkossa että lähiryhminä eri puolella Suomea. Koulutusalan reformiin valmistautuminen pitää meidät myös osaltaan kiireisinä.  Lisäksi syksyn aikana olemme mukana myös järjestämässä useita avoimia tapahtumia. 

 

Me Suomen Yrittäjäopistossa haluamme syksyn aikana nostaa esiin yrittäjyyttä ja samalla juhlistaa Suomen juhlavuotta Suomi 100- hengessä. Alueen yrittäjäyhdistysten ja Kauhavan kaupungin kanssa järjestämme 5.9. yrittäjän päivänä yhteisen koko päivän tapahtuman Yritystä on- yhyres! Päivän alkaa lipunnostolla ja päättyy teeman mukaiseen iltatapahtumaan. Päivän aikana alueen yrityksiin pääsevät tutustumaan yläastelaiset. Yrittäjän päivän lisäksi yrittäjät ja heidän tarinansa ovat ansaitusti esillä koko syyskuun ajan. Tämä yhteistyö on jo nyt osoittanut voimansa: kaikki osapuolet ovat olleet innostuneesti mukana tapahtuman suunnittelussa ja uusiakin ideoita on syntynyt.

 

Nyt virkistävän kesäloman jälkeen Sinulla on hyvä hetki tehdä päätös ja ryhtyä uudistamaan osaamistasi. Ilmoittaudu valmennuksiimme verkossa tai ota rohkeasti yhteyttä. Autamme sinua rakentamaan juuri Sinulle sopivan opintopolun. Valmennuksissamme saat ajankohtaista tietoa, asiantuntijoidemme aitoa ohjausta ja uutta puhtia omaan työhösi. Helpoiten saat lisätietoa laajasta koulutustarjonnastamme ja tapahtumistamme seuraamalla nettisivujamme sekä sosiaalista mediaa. Osaamiseen panostaminen tulee yrityksissäkin nähdä investointina tulevaisuuteen. Hyvä osaaminen on yrityksen kestävää pääomaa.

Uudistutaan yhyres!

Jorma

Jorma Kukkeenmäki
rehtori
jorma.kukkeenmaki@syo.fi

Sattuma suosii valmistautunutta mieltä (Lous Pasteur)

Sattumalla ei pitäisi olla mitään tekemistä määrätietoisen, konkreettiseen visioon tähtäävän yrittäjän ja yrityksen arjessa. Mutta kun on.


Yrityksellä ja yrittäjällä pitää olla visio tai kuten Lean- johtamisopissa sanotaan ”Pohjantähti”. Äkkiseltään yrittäjä, joka kamppailee jokapäiväisen toimeentulon ja tuntien riittämättömyyden kanssa kohauttaa vaan olkapäitään kun kouluttaja tai muodikkaammin valmentaja silmät kirkkaina siteeraa jotain professoria tai johtamisoppaan kirjoittajagurua siitä kuinka tärkeää on määritellä visio ja siihen pohjautuva strategia. ”Olen yksinyrittäjä, ei tämä koske minua, eihän minulla ole työntekijöitä ja kaikki tuotteetkin tehdään alihankintana muutamalle päämiehelle” – yrittäjä voi jupista itsekseen. Mutta juurikin silloin kun tulevaisuus on epävarma ja jaksamisen sietokykyä koetellaan, juurikin silloin konkreettinen ja positiivinen visio nousee arvoonsa. Kun tietää mitä haluaa olla viiden vuoden kuluttua, niin aamulla töiden aloittaminen saa merkityksensä. Kun tietää mitä haluaa olla, niin jokainen päivä vie kohti päämäärää. Suurella yrityksellä visio palvelee enemmän henkilöstön ja sidosryhmien sitouttamista sekä osakkeenomistajien vakuuttamista, pienellä yrityksellä visio edesauttaa hyvinvointia, ajankäytön tehokkuutta sekä auttaa keskittymään olennaiseen.


Takaisin sattumaan. Kun yrittäjällä on selkeä tahtotila, niin hän myös havainnoi ympäristöään aktiivisemmin. Hänellä on koko ajan tuntosarvet ojossa, valmiina tarttumaan mahdollisuuksiin. Ja se seuraava kehitysaskel tai suuri kauppa voi syntyä junassa, kaupan jonossa tai ihan tavallisella seuramatkalla. Kyllä liiketoimintamahdollisuuksia pitää hakea systemaattisesti, mutta sattumille ja onnenkantamoisille pitää antaa myös tilaa. Tai ne pitää huomata ja niihin pitää osata tarttua kun kohdalle osuu. Ja ilman visioon sitoutumista eli valmistautunutta mieltä tilaisuus voi mennä huomaamatta ohi.


Suomen Yrittäjäopiston yrittäjyyskoulutukset eivät ole ainoastaan palkanlaskennan ja taloushallinnon välineiden ja hienouksien hallintaa vaan entistä enemmän liiketoimintavalmennusta ja johtamisen kehittämistä. Kaiken muun yrittäjä voi jopa ulkoistaa, mutta ei omaa visiotaan, siihen pohjautuvaa strategiaa ja ennen kaikkea päätöksentekoa.

Tervetuloa haastamaan itsensä sekä Yrittäjäopiston kouluttajat!

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola@syo.fi

 

 

Nuorten yrittäjyyspajan oppi kannattaa yrittäjyydessä ja työelämässä

Nuori yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee tukea alkuvaiheeseen ja oman idean kiteyttämiseen. Suomen Yrittäjäopiston tuotteistama Nuorten yrittäjyyspaja, NYP, tarjoaa sitä. Pajassa saa ohjausta, sparrausta ja tukea verkostojen rakentamiseen. Pajasta hankittu pääoma kannattelee nuorta niin yrittäjänä kuin työelämässä toisen palveluksessa.

 Nuorten yrittäjyyspaja antaa käytännön yrittäjyysoppia nuorille.

Valmennuksen rakenne ohjaa käytännössä vaihe vaiheelta yrittäjyyteen. Se koostuu kolmesta osasta: kahden viikon kartoitusvaiheesta, tiiviistä kuuden viikon pajajaksosta ja seurantajakson teemapäivistä. Pajassa nuori laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä.

Kokkolan vuoden 2016 Nuorten yrittäjyyspajan porukka sai tukea ryhmästä.
Välähdyksiä yrittäjyyspajalaisista voi lukea lisää NYP:n Facebookista.

Kerttu Jalonen on ompelijayrittäjä Sikaihana-nimisestä yrityksestä Ylöjärveltä. Hän osallistui vuonna 2016 Nuorten yrittäjyyspajaan ja perusti yrityksensä kuukausi kurssin käymisen jälkeen. Kerttu kertoo videolla kokemuksistaan ja yrityksensä  kuulumisista kurssin päätyttyä.

Verkostojen rakentaminen alkaa heti NYP-ryhmässä. Toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden vierailut laajentavat kontakteja oman alueen verkostoihin. Nuori hankkii itselleen mentorin joko itse tai kouluttajan tukemana. Kerttu haki mentorikseen saman alan yrittäjän Facebookin ompelijayhteisön kautta.

Kerttu Jalonen perusti Nuorten yrittäjyyspajan jälkeen ompeluyrityksensä Sikaihanan. Lue Kertun koko tarina täältä.

- Olen saanut Susannalta tsemppiä, suosituksia ja vastakysymyksiä. Olisin ollut pulassa ilman mentoria, vaikka pajassa johdatetaankin asioiden äärelle, Kerttu kertoo.

Paja laittaa rajat pohdinnalle ja harjaannuttaa tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Yrittäjyys ei synny liikeideasta, vaan on asenne ja vaatii myös luovuutta.

NYP on erityisesti liiketoimintaosaamisen kehittämistä varten. Jokaiselle kirkastuu pajassa varmasti se, että substanssiosaaminen on ehdoton edellytys yrityksen perustamiselle.

Ulla Haukijärvi
projektisuunnittelija

Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Jatkuvasti kehittyvä NYP tarjoaa keväästä 2017 jälleen yrittäjyysoppia valtakunnallisesti.