Suomen Yrittäjäopistolla tuloksellinen uudistumisen vuosi 2017

Suomen Yrittäjäopistolla suoritettujen tutkintojen määrä nousi lähes 600 tutkintoon, mikä on uusi ennätyksemme.  Lisäksi opistossamme suoritettiin lähes sata eri tutkinnon osaa. Toteutimme neljänneksen koko Suomen yrittäjyystutkinnoista, joten vahvistimme edelleen asemaamme Suomen johtavana yrittäjyyskouluttajana. Markkinaehtoisten koulutusten asema säilyi vahavana ja tuloksellisena. Esimerkiksi Nuorten Yrittäjyyspaja – koulutuskonseptiin osallistuneista nuorista yli puolet ovat lähteneet perustamaan omaa yritystä. Osallistuimme aktiivisesti koulutusviennin toteuttamiseen osakkuusyhtiömme OEP:n kautta.

Onnistuimme pitämään liikevaihtomme edellisen vuoden tasolla ja tulos oli selvästi positiivinen.  Pystyimme parantamaan tulostamme toteutuneista rahoitusleikkauksista huolimatta, mikä on erinomainen saavutus.

Viime vuonna ryhdyimme aktiivisesti hakemaan ratkaisuja tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Uudistimme organisaatiotamme sekä tapaamme toimia entistä asiakaslähtöisemmäksi. Loimme uusia edellytyksiä aktiivisille kumppanuuksille koulutuksen järjestämisessä ja aloitimme useita tietotyön kehittämistä koskevan projekteja. Erilaisilla toimitilaratkaisuilla ja koulutustoimintojen yhdistämisellä Teak Oy:n kanssa tavoitellaan entistä vahvemman ja monipuolisemman koulutuksen järjestäjän muodostamista.

Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa SYO50 - juhlavuotemme toimintaa. Erinomaiset toiminnalliset tulokset ovat olleet mahdollisia ainoastaan henkilöstön vahvan asiantuntemuksen ja ahkeran työn avulla. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle. Vietetään ylpeästi tätä juhlavuottamme eri tapahtumien yhteydessä!

Aurinkoista kevättä!

Jorma Kukkeenmäki
rehtori, toimitusjohtaja
jorma.kukkeenmaki@syo.fi
@JKukkeenmaki

Sinnikkäällä työllä kansainväliseen kasvuun

Yritys ei kasva itsestään kuin sienet sateella. Kasvu vaatii yrittäjältä sinnikästä työtä ja päämäärätietoista suunnittelua sekä keskeneräisyyden sietämistä. Sama pätee kansainväliseen kasvuun monin verroin. Ulkomailla menestymiseen ei ole oikotietä.

Yritykselle kansainvälistyminen on uusi kasvun paikka. Se pistää väistämättä liikkeelle myös toimintakulttuurin muutoksen. Kielen lisäksi maailmalla ovat vastassa erilaiset liiketoimintavat ja asiakaskunnan odotukset. Menestyminen edellyttää kustannusten laskemista ja pitkäjänteistä puurtamista mutta erityisesti liikkeelle lähtemistä.

Kauppalehti kertoo Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n tekemän tutkimuksen osoittavan, että pk-yritysten kasvu tyssää johtamiseen ja myyntiin. Kun taas myynti vetää, käynnistyy kasvu. Yrittäjän on pystyttävä muuttamaan prosessissa omaa rooliaan ja etsimään ajoissa kunnon kumppanit. Oikeiden kontaktien löytämiseen kannattaa investoida ja hyödyntää asiantuntijoiden apu jo kotimaassa. Kun asiat ovat kunnossa kotikentillä, voi siitä loikata maailmalle.

Maailmalla kilpailu on kovaa. Myyntiin ja markkinointiin kannattaa siis satsata, kun vietävä tuote on kunnossa. Joskus se merkitsee lisäosaamisen palkkaamista. Näin teki esimerkiksi pientislaamo Kyrö Distillery (Markkinointi&mainonta 25.6.2017), kun se vuosi sitten panosti vahvasti markkinointiin vauhdittaakseen viennin kasvua. Kilpailijoista erottaudutaan sen mukaan brändin sanoman ytimessä olevalla suomaisella rukiilla.

Kyrö Distilleryn matkaa maailmalle valottaa Miika Lipiäinen 22.3.2018 Kasva ja kansainvälisty -seminaarissa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Seminaarissa tarinansa kertovat myös muovin materiaali-innovaatiolla haastaneen Sulapacin Laura Kyllönen ja käyttölasillaan arkeen juhlan tuovan Shoda Shop Design Oy:n Marjut Nummisen. Tapahtuman ratkaisutorilla voit vetää hihasta rahoitusta ja kasvupalveluita tarjoavia tahoja tai verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Katso Kasva ja kansainvälisty -tapahtuman koko ohjelma ja ilmoittaudu viimeistään 15.3.2018: https://www.syo.fi/suomen-yrittajaopisto/ajankohtaista/572-yritykset-hakevat-kasvun-ja-kansainvalistymisen-avaimia-kasva-ja-kansainvalisty-hameenlinna-22-3-2018

Ulla Haukijärvi
projektisuunnittelija
ulla.haukijarvi@syo.fi
@UllaHow

Yrittäjien opintomatkalta kokemuksia ja kontakteja

Suomen Yrittäjäopisto on järjestänyt kansainvälistymismatkoja yrittäjille nyt kolme vuotta. Matkailu avartaa sanotaan ja myös näillä matkoilla on otettu tavoitteeksi avata uusia mahdollisuuksia sekä kokemuksia osallistujille. 

Tämän kevään matka suuntautui rehtori Jorma Kukkeenmäen johdolla Saksaan Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion pääkaupunkiin Schweriniin. Schwerin on 98 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Saksassa, entisen Itä-Saksan puolella, noin 100 kilometrin päässä Hampurista. Schwerinissä ohjelmastamme vastasi paikallisen yrittäjäverkoston vetäjä Werner Röpert.

Schwerinin vanhassa kaupungissa.
Takana Jorma Kukkeenmäki, Pekka Kantola ja Werner Röpert.
Eturivissä Tuomas Paukkunen, Susanna Kulmala ja Sanna Varis.

Yritysvierailuilla benchmarkkaamassa

Etukäteen yrittäjiltä kerättyjen toiveiden mukaisesti heille oli järjestetty vierailukohteet paikallisiin yrityksiin. Pekka Kantola Oulu Business Networks Oy:stä pääsi neuvottelupöytään Steffi Grothin kanssa, joka vetää Schwerinissä yrityskehitys- ja hautomopalveluita tarjoavaa yritystä. 

Pekka Kantola, Steffi Groth sekä Werner Röpert.

Tuomas Paukkunen Incar Oy:stä pääsi vaihtamaan kokemuksia Mercedes Benzin paikallisen kolarikorjaamon vetäjän kanssa. Allekirjoittanut sekä Susanna Kulmala Yrittäjäopistosta pääsimme vierailemaan Hydraulic Schwerinin konepajalle, jossa valmistettiin isoja hydraulikomponentteja mm. matkustuslaivojen oviin.   

Vierailukohteiden avoimuus yllätti osallistujat. Vierailuilla ei vain kuunneltukaan perinteisiä kalvosulkeisia tunnusluvuista ja organisaatiokaavioista vaan isännät ottivat suomalaiset vieraat vastaan kollegoina ja kertoivat toimintatavoistaan avoimesti. 

Sanna Varis Hydraulics Schwerinin konepajalla.

Paikallistuntemusta ja nähtävyyksiä

Yritysvierailujen lisäksi saimme eväitä paikalliseen elämänmenoon, tapoihin ja kulttuuriin saksalaistuneilta tulkeiltamme Minna Potthastilta sekä Johanna Pfeifferiltä. Saimme myös vierailla Schwerinin kaupungintalolla ylipormestari Rico Badenschierin vieraana, kuulemassa talousalueen kehityksestä sekä kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille.

Matkaohjelmassamme oli tilaa myös tutustua kaupunkiin ja paikallisiin nähtävyyksiin. Erityisesti Schwerinin linna teki vaikutuksen meihin kaikkiin. Saksassa kesä oli jo pitkällä ja saimme myös nauttia paikallisista parsaherkuista ja tuoreista mansikoista. Pekka Kantolan sanoin ”Vain hullu jättäisi tällaisen mahdollisuuden käyttämättä!”. 

Schwerinin linna.

Kun sinulle tarjotaan mahdollisuutta lähteä SYO:n järjestämälle yrittäjien opintomatkalle, tartu mahdollisuuteen  - tulet takaisin monta kokemusta ja kontaktia rikkaampana! 

Sanna Varis
sanna.varis(@)syo.fi tai 050 342 9286
@sanna_varis

Kv-markkinoinnissa muistettava vanha viisaus: maassa maan tavalla

Viennin ja markkinointiviestinnän käynnistäminen vieraassa maassa vaatii pitkäjänteistä työtä ja paljon aikaa. Oikotietä onneen ei ole, vaan vaivaa on nähtävä.

 

Viestinnässä on kyse vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Vieraassa maassa viestiminen vaatii ennen kaikkea tiedonhankintaa muista kulttuureista (historia, kulttuuriset arvot, normit ja elämäntavat) sekä taitoa kulttuurien väliseen viestintään ja tietoisuutta kulttuurien välisistä kommunikaatioeroista.  

 

Havittelet markkinoita sitten länsinaapurissa Ruotsissa tai maapallon toisella puolella Kiinassa, tarvitset onnistuneeseen markkinointiviestintään seuraavia asioita:            

 

1. Markkinointiviestintästrategia, jossa on määritelty tavoitteet, kohderyhmät, pääviestit, kanavat ja keinot, toimenpiteet ja mittarit aikataulutettuna ja budjetoituna.

 

2. Kohdemaan ja sen kulttuurin tuntemus. Mikä uppoaa suomalaisiin ei varmasti uppoa kiinalaisiin. "One size doesn't fit all.”

 

3. Luova, luotettava ja kohdemaan tunteva mainos- ja PR-toimisto. Ilman paikallistuntemusta ja -osaamista, ihan jo kielenkin kannalta, ei kannata ulkomaille lähteä.

 

4. Lokalisointi (=kotoistus), kaikessa. Käytä apuna ammattikääntäjiä sekä natiiveja kielen puhujia.

 

5. Hyvät verkostot ja yhteistyökumppanit kohdemaassa, jotka tekevät työtä puolestasi. Tietyissä maissa edellytetään asioiden hoitamista paikallisten asiamiesten kautta.

 

6. Maakohtaiset kanavat ja keinot. Facebookia ei ole Venäjällä tai Kiinassa. Sisällössä otettava huomioon ajankohtaiset paikalliset puheenaiheet ja trendit.

 

7. Intoa, tahtoa ja resursseja pitkäkestoiseen markkinointityöhön. Nopeita voittoja ei useinkaan ole luvassa.

 

8. Nopeaa reagointikykyä ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Suunnitelma B on hyvä olla aina takataskussa. Kokeile rohkeasti, mutta ole valmis myös muuttamaan kurssia rivakasti.

 

9. Tuntemusta paikallista markkinointiviestintää säätelevistä laista ja säädöksistä. Mikä on sallittua Suomessa ei välttämättä ole sallittua muualla, ja päinvastoin.

 

10. Ripaus hyvää onnea! Monien onnistumisten takaa löytyy usein myös onnenkantamoisia ja hyviä sattumuksia. Pidä aistit avoimina, että osaat niihin tarttua oikealla hetkellä.

 

Ja muista, että hymyilemällä saat ystäviä!

 

 

Annika Pollari

Viestintäkonsultti

Viestintätoimisto Tenho

 

www.tenho.fi

 

 

Suomen Yrittäjäopistolla on käynnissä parhaillaan Kasvua Pohjoismaista ja Kasvua Pohjoismaista II –hankkeet, joissa edistetään pk-yritysten viennin aloittamista tai kehittämistä Pohjoismaissa.

Mitä viennin aloittaminen yritykseltä vaatii?

Viennin aloittaminen on aina strateginen päätös.  Ja ei anneta nyt hienolta kuulostavan sanan hämätä yhtään.  Yritys, joka miettii viennin aloittamista, toiminnan laajentamista maantieteellisesti uudelle vientialueelle, asiakaspohjan laajentamista ja/tai uuden tuotteen lanseerausta, hyötyy takuuvarmasti hyvästä, suunnitelmallisesta ja toimivasta strategiatyöskentelystä.

 

Tavoite aina pitäisi kuitenkin olla että viennistä aiheutuvat kulut ovat pienempiä kuin siitä saadut tulot.  Eli kaiken toiminnan pitäisi tähdätä siihen että vientitoiminta on kannattavaa Päivästä Yksi lähtien. 

 

Mitkä ovat käytännön työvälineitä joita yritys voi hyödyntää, tai oikeastaan joita yrityksen ehdottomasti TULEE hyödyntää miettiessään viennin aloittamista tai päivittäessään toimintamallejaan vientiin?   Tässä neljä selkeää

I  Johtaminen

Yritysjohdon ja käytössä olevat johtamismenetelmät ja –tavat näyttelevät enemmän kuin keskeistä roolia vientitulosten suhteen. Yhteys yritysjohdon asenteiden ja osaamisen ja vientimenestyksen välillä on selkeä.   Asenne (=sitoutuminen) , osaaminen ja kokemus rakentavat pohjan yrityksen menestymiselle.

II  Lähtötilanne

Ainoa tapa lähteä vientiin on ymmärtää ja tiedostaa oma  lähtötilanne.  Kriittinen tarkastelu ja keskustelu esim. seuraavien kysymysten pohjalta: 

  

Miksi aloittaa ja laajentaa vientiä?

Mitkä ovat vientitoiminnan tavoitteet?

Mikä on mahdollista nykyisellä osaamisella ja resurssitasolla?

Mihin tarvitaan osaamista / lisäresursseja jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään?

Mitä on yrityksen oikea ydinosaaminen, jonka avulla SELKEÄSTI edukseen kohdemarkkinoilla?

Kuka on asiakas kohdealueilla ja miten tunnistan asiakkaan tarpeet?

III Ymmärrys ja osaaminen siitä mihin ollaan menossa

Ns. vientimenestyjät aktiivisesti hankkivat ja hyödyntävät hankkimaansa tietoa liiketoimissaan, ovat ulospäin suuntautuneita sekä käyttävät pääasiallisesti ensisijaisia tiedonlähteitä ja näin toimiessaan ovat koko ajan tietoisia ja valmiita käsittelemään potentiaalisia kipukohtia suhteessaan asiakkaisiin ja/tai yhteistyökumppaneihin. Eli, ollaan aktiivisia ja rohkeita tiedonhankinnassa ja tiedon liikuttamisessa, mikä helpottaa mahdollisten ongelmien ratkaisua ja ennalta ehkäisyä. Yritykset kokevat ja tietävät että annettu ja saatu tieto auttavat niitä sopeutumaan paremmin ’vientiympäristön’ vaatimuksiin.

 

IV  Yhteistyökumppani(t)

 

Kohdat I – III muodostavat hyvän pohjan yrityksesi omalle paketille.  Oma paketti on se työväline jolla ’ostat’ parhaan mahdollisen kumppanin kohdealueelta.  Osaava, valmis, motivoitunut, työteliäs kumppani, joka tuntee markkinat, potentiaaliset asiakkaat, lainsäädännön, kielen ja kulttuurin.  Kumppani jonka kanssa sitoudutte yhdessä tekemään tulosta molempien hyödyksi. 

-------------------------------------------

Tekstin kirjoittaja Pekka Saarremaa toimii yrittäjänä PNP crossing borders Oy:ssä. PNP on Suomen Yrittäjäopiston pääyhteistyökumppani kansainvälisyyteen painottuvassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksessa.

 

 

PNP on tehokas yksityinen koulutusyritys jonka työtä on saada asiakkaansa menestymään vientitoimissaan. Vuodesta 2002 alkaen PNP on auttanut yli 200+ suomalaista yritystä menestymään kansainvälisesti. Palveluvalikoimaan kuuluvat esimerkiksi vientivalmiuskartoitus, vientisuunnitelma, kumppanuushaku kohdealueella, käännös- ja dokumentointipalvelut  ja kohdennettu vientimyynti- ja kielikoulutus.

Miksi et kansainvälistyisi?

Yrittäjäsanomissa 2/2015 oli kiintoisa ja todella ajankohtainen juttu Suomen pk-sektorin kansainvälistymisen tilasta. Vastikään julkaistu pk-barometri kertoo, että vain 20 prosentilla pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

Jutussa kerrottiin pienestä Helsitar-yrityksestä, joka kasvatti viennin osuuden liikevaihdostaan 30 prosenttiin. Muutos tapahtui muutamassa vuodessa. Juuri tätä kaivattaisiin laajemminkin Suomen pk-yrityksiltä. Yrityksen esimerkki osoittaa, että kansainvälistyminen on mahdollista – ja jopa kannattavaa – myös pienelle yritykselle. Tässä tapauksessa oven viennin markkinoille avasivat erottuvat tuotteet ja vientikaupan käytännöistä saatu oppi.

Haasteita vientimarkkinoille pääsyssä tietenkin on, mutta ne ovat kaikki voitettavissa. Ennen muuta yritysten tulisi löytää uusi ote kansainväliseen liiketoimintaan ja panostaa digiosaamiseen. Oppia ja apua viennin aloittamiseen on saatavilla runsain mitoin.

Vauhtia vientipyrkimyksiin voit hakea vaikkapa 21.3. Hämeenlinnassa järjestettävästä Kasva ja kansainvälisty -tapahtumasta. Tarjolla on mielenkiintoisia työpajoja kansainvälistä toimintaa aloittaville ja laajentaville yrityksille ja rahoitusta pohtiville, vastauksia yrityksesi ulkomaankaupan kysymyksiin sekä vaikuttavia puheenvuoroja. 

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä www.lyyti.in/kasvajakansainvalisty. Lue lisää oheisesta esitteestä.

Kansainvälistymisestä kirjoitti,

Ulla Haukijärvi

ulla.haukijarvi(at)syo.fi