IT-osastot myllerryksessä, sisältö ratkaisee!

ICT-ala maailmalla ja Suomessa on kokenut melkoisen muutoksen viime vuosina. Ei pelkästään globaalit asiat, vaan myös kotoisen Nokia Oyj:n liiketoimintakentän muutokset ja kamppailu on heijastunut monen suomalaisen elämään. Samaan hengenvetoon voisi todeta, että tietotekniikka on arkipäiväistynyt ja sitä käytetään nykyään vauvasta vaariin. Tämä arkipäiväistyminen koskee niin puhelimia, tabletteja, älytelkkareita kuin tietojärjestelmiäkin. Kilpailukykynsä varmistaakseen yritykset tarvitsevat jatkuvasti entistä tehokkaammin tuotettuja tuotteita ja palveluita. Tällä kaikella on heijastus myös ICT-alan töitä tekevien tietotyöläisten elämään ja työnkuvaan.

Tämän myllerryksen keskellä tavalliset ihmiset yrittävät kuitenkin elää päivästä toiseen. Sanoisin kuitenkin, että ICT-ala on pysyvästi muuttunut, paluuta vanhaan ”hyvään” aikaan ei ole. Vuonna 2008 koko globaali talous lähti alamäkeen ja monet yritykset joutuivat ”sopeuttamaan” liiketoimintansa muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Talouden alamäki loi myös täysin uudentyyppisen toimintakentän ICT-alalle. Yritykset olivat tuolloin tilanteessa jossa niiden oli pakko sopeuttaa myös ICT kustannuksia uudelle muuttuneelle tasolle, tämä muutos loi tarpeen ja mahdollisuuden täysin uudentyyppiselle liiketoiminnalle, joka tunnetaan nykyään nimellä pilvipalvelut.

Pilvipalveluiden ideana on tarjota yrityksille ICT-palvelut käyttöön on-demand tyylisesti, eli tarvittaessa, nopeasti ja kustannustehokkaasti, ilman omaa infraa ja taseeseen sitoutunutta pääomaa. Pilvipalvelut mielletään usein amerikkalaisiin tuotteisiin, jotka viimeaikoina ovat olleet myös paljon NSA-urkintakohun keskiössä. On kuitenkin hyvä muistaa, että näitä tuotteita saa myös kotimaasta ja kotimaisilta ICT-taloilta. Pilvipalveluiden puristuksessa yrityksien omat IT-osastot ovat joutuneet miettimään ja perustelemaan toimintaansa yritysjohdolle uudelleen. Enää ei ole oleellista oman raudan omistaminen, vaan yritys kaipaa ketteryyttä ja kustannustehokkuutta tietojärjestelmiltään. Yritysjohto olettaa että uusien pilvipalvelutuotteiden tuotteiden käyttäminen ratkaisee heidän kustannuspaineensa ja tarpeensa. IT-osastot tuskailevat sitten yritysjohdon ja loppukäyttäjien tarpeiden kanssa, yrittäen täyttää molempien asettamat vaatimukset.

Pilvipalveluiden tuoma muutos aiheuttaa toki paineita ja stressiä IT-osastoille, itse näkisinkin asian kuitenkin uutena mahdollisuutena.  Yrityksien IT-osastojen tulisi olla jatkossa liiketoimintaa jatkuvasti kuunteleva yksikkö, joka aidosti tukee yrityksen liiketoimintaa. Tietojärjestelmien fyysisen hallinnan sijaan tulisi panostaa itse järjestelmien käyttämiseen, integrointiin, sisältöön sekä kehittämiseen kohti suuntaa joka auttaa liiketoimintaa tehostamaan niiden omaa sisäistä toimintaa ja mahdollistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä väliä sillä on että tuleeko se tietojärjestelmä omista laitteista vaiko palveluna? Sisältö kaiken ratkaisee! On myös vapauttavaa IT-osastoille huomata että enää ei tarvitse päivystää 24/7 jotta fyysinen rauta pysyy toiminnassa.

Sanoisinkin että IT-osastot ovat tulevaisuudessa liiketoimintaosaamisen yksikköjä. Sellaisista IT-osaajista on jatkossa pulaa, jotka sekä hallitsevat tietotekniikan että ymmärtävät yrityksen liiketoiminnan ja aidosti pystyvät tukemaan sitä. Toisin sanoen nämä osaajat pystyvät ottamaan käyttöön uusimmat pilvipalvelut ja nitomaan ne yrityksen tarpeisiin turvallisesti ja tehokkaasti. Muistettava on kuitenkin, että myös niitä kotimaisia pilvipalveluiden konesaleja ylläpitämään tarvitaan edelleen osaajia, ei ehkä kuitenkaan samassa määrin kuin aikaisemmin…

Tuleekohan IT-osasto termistä yhtä vanhentunut käsite kuin ATK? Jatkossa puhuttaneen enemmän BI-osastosta, jossa BI tulee sanoista Business Intelligence, ei sanoista Business Infrastucture…

SYOtec on elänyt näiden muutosten keskellä jo 1980-luvulta alkaen.  Tavoitteenamme on aina ollut oppiminen, oli sitten kyse ATK:sta, IT:stä tai tulevaisuuden BI:stä. Tutustu uudistuviin koulutuksiimme ja lähde mukaan kehittämään osaamistasi vastaamaan tuleviin tarpeisiin!

Juha Tossavainen on IT-kouluttaja, konsultti
Suomen Yrittäjäopistolla







Juha Tossavainen,
ATK- / IT- / BI-kouluttaja ja konsultti
p. 040 779 6868
juha.tossavainen(at)syo.fi
www.syo.fi

Uudet massat tarjoavat mahdollisuuksia kuljetusyrittäjille

Talvi on jo hyvällä mallilla ja uusien massojen kanssa on opittu elämään nyt neljä kuukautta. Loppuvuoden rekisteröintitilastot osoittavat kuljetusyrittäjien ottaneen tämän massauudistuksen mahdollisuutena, koska nyt on mahdollisuuksia rakentaa kuhunkin toimialaan sekä kuljetustehtävään sopivin yhdistelmä, jolla saataisiin mahdollisimman hyvä tulos.

Kuitenkin täytyy muistaa investoinnin kannattavuus, koska puhutaan suurista summista ja pitkäaikaisista kalustoinvestoinneista, joiden käytettävyys ei täysillä massoilla onnistu kaikilla alueilla. Valtion tehtävä onkin pitää huolta ja rakentaa infrastruktuuria niin, että kansallisomaisuutemme tiestö pysyisi liikennöitävässä kunnossa. Tätä ei kuitenkaan tehdä päivässä, vaan se vaatii huolellista suunnittelua myös valtiovallan puolelta.

Tälle vuodelle kuljettajia ja kuljetusyrittäjiä koskevia päivämääriä tai lakiuudistuksia ei olekaan kovin montaa. Tavaraliikenteen puolella kuljettajien ammattipätevyysvaatimus astuu voimaan 10. syyskuuta ja uuden tavaraliikennelain viimeiset muutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta.

Muistakaa käydä jatkokoulutuspäivät hyvissä ajoin, koska ammattipätevyyden voi hakea voimaan jo 10. maaliskuuta jälkeen, jolloin kuljettajan ammattipätevyys on voimassa 9.9.2019 saakka.

Yrittäjille astui vuoden vaihteessa voimaan mahdollisuus verovähennyksiin jatkokoulutuspäivien kustannuksista, joten nyt kannattaa laittaa kuljettajien ammattipätevyysasiat kuntoon.

Suomen Yrittäjäopistolla on jälleen tarjolla maaliskuussa alkavat alalletulokoulutukset sekä Etelä-Pohjanmaalla että Hämeenlinnassa. Lisäksi koulutuskalenteristamme löytyy monipuolisesti jatkokoulutuspäiviä. 

Varmistetaan yhdessä että kuluvasta vuodesta tulee erittäin hyvää ja menestyksekäs!






koko logistiikkatiimin puolesta toivottaen,
Juha Säippä


juha.saippa@syo.fi

p. 010 8414 084

Kasvuyrittäjiltä vaaditaan kovaa kuntoa

Suomen Yrittäjien puheenjohtajanakin toimineen Jarkko Wuorisen mielestä yritysten kasvuhakuisuus perustuu yrittäjän visioon, tahtotilaan ja huippusuoritukseen: ”Kasvuyrittäjä on kuin huippu-urheilija, joka tavoittelee maailmanmestaruutta. Kasvuyrittäjä harjoittelee tarkan ohjelman mukaan, valmistautuu huolellisesti huippusuoritukseen ja tekee ponnistuksensa joka päivä paremmin kuin ne, jotka eivät ole kasvuhaluisia.” (yrittäjät.fi)

Kauhavan Kehityskeskuksen ja Suomen Yrittäjäopiston yhteistyönä on käynnistynyt hanke, jossa ohjataan ja tuetaan kauhavalaisia yrityksiä liiketoiminnan kasvattamisessa ja verkostoitumisessa avaamalla ovia uusille toimialoille. Tämän hankkeen tavoitteena on myös omalta osaltaan edistää kauhavalaisten yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja uusien omien tuotteiden syntymistä konkreettisin toimenpitein.

Hanke kuuluu Kauhavan kaupungin äkillisen rakennemuutoksen hoitoon liittyvään suunnitelmaan ja se saa rahoituksen kansallisesta joustovarauksesta. Hankkeen rahoitukseen on saatu tukea EU:n rakennerahastosta, jonka on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Ideasta markkinoille –hankkeen avulla on tarkoitus kirkastaa yhdessä kauhavalaisten yrittäjien kanssa konkreettisia toimenpiteitä. Sellaisia, joita kasvuhakuinen yritys voi hyödyntää kehittäessään toimintaansa joko uudelle toimialalle tai ottaessaan uusia innovatiivisia toimintatapoja käyttöön.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrityksen kehittämiseen keinoja joko Ideasta markkinoille –hankkeen puitteissa tai eri mittaisten yrittäjävalmennustemme kautta. Kuten Wuorinen alussa toteaa, kasvuyrittäjyys vaatii suunnitelmallisuutta ja oikeanlaiset askelmerkit tavoitteisiin pääsemiseksi.


Tervetuloa suunnitelmallisen kehittämisen tielle.

yrityspalvelupäällikkö
Tapio Vuorenmaa
p. 050 309 6766
tapio.vuorenmaa(at)syo.fi







p.s. Lue myös Hesarin artikkeli (29.1.2014) asiasta.

Yrittäjä, muistathan tarjota asiakkaalle kuittia!

1.1.2014 astui voimaan laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Lakia sovelletaan kaikilla toimialoilla toimiviin elinkeinonharjoittajiin, jos tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 8 500 euroa.

Poikkeukset, joihin lakia ei sovelleta:
-    automaatista tapahtuvaan myyntiin
-    arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
-    markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
-    sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi   itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa

Kuitin muodon suhteen on monia vaihtoehtoja: se voidaan tehdä käsin, tulostaa tai tuottaa sähköisesti. Laissa määritellään myös käteiskuitin tietosisältö. Kuitissa tulee olla seuraavat tiedot:
-    elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus
-    kuitin antamispäivä
-    kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
-    myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
-    tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka  arvonlisäveron peruste verokannoittain

Tätä kuitintarjoamisvelvollisuutta valvoo verohallinto ja poliisi, jotka voivat määrätä yrittäjälle laiminlyöntimaksun. Tuon maksun määrä on 300 - 1000 euroa riippuen menettelyn laadusta ja toistuvuudesta, sekä tavaran tai palvelun arvosta.

Kirsi Övermark
yritystoiminnan kouluttaja

 p. 010 8414 079
 kirsi.overmark(at)syo.fi






Lisätietoja:

Finlex, Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130658

Verohallinto, Kuitintarjoamisvelvollisuus astuu voimaan 1.1.2014: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Kuitintarjoamisvelvollisuus_astuu_voimaa(30519)