Neulo villasukkasi kuntoon!

Marraskuu on villasukkien aikaa. Lankoja hypistellään hyllyjen välissä sekä tunnustellaan materiaalin kestävyyttä ja ihastellaan erilaisia värejä. Ajatuksissa siintää jo huikea lopputulos eli ihan oikea käsin kudottu villasukka. Langat löytävät ostoskoriin ja puikot ovat kotona valmiina. Silmukka kerrallaan ja kerros kerrokselta syntyy valmista, aitoa ja rehellistä neulosta.

Silmu kerrallaan ja kerros kerrokselta syntyy myös kenen tahansa ihmissuhteiden joukko, jota nykyään kuvataan usein myös verkostoksi. Tämä joukko koostuu monesta ulottuvuudesta, jossa henkilökohtaisen ja ammatillisen elämän ihmissuhteet ja kontaktit kietoutuvat yhteisen nimittäjän ympärille. Se nimittäjä olet sinä.

Oma villasukka on jokaisella erilainen. Se voi olla kirjoneuleesta tasaraitaan tai joustinneuleesta palmikoihin. Joillakin voi sukassa olla myös ammottavia aukkoja, jolloin tietolähteet ja kontaktit odottavat vain parsimistoimia muutamien yhteydenottojen päässä.

Mikäli sukkapuikot kaipaavat lisää huisketta, kannattaa miettiä muutamia vinkkejä neulomisen vauhdittajiksi:

1. Analysoi, millaiset villasukat käytössäsi ovat
Sitä mitä ei voi nähdä, ei voi myöskään kehittää. Sen vuoksi on joskus tärkeä pohtia myös silmukoiden ja sidosten kannalta, millaiset omat sukat ovat ja millaisiksi niiden haluaa muodostuvan. Haluanko lisää keinokuitua vai ykköstä-ja-nollaa omiin silmukoihini? Vai pitäisikö paremminkin keskittyä löytämään uusia materiaalintarjoajia?

2. Mieti harkitut väriläiskät!
Parhaalla sukankutojalla on aina sopivaa värisilmää. Harmaan hehkeä seittemänveljestä ei välttämättä tuo uudenlaisia sukkakokemuksia. Uusien silmukoiden saamisella mukaan sukkapuikolle on kutojalla mahdollisuus elävöittää koko muunkin kerroksen asemaa. Maailman muuttuessa vauhdilla on uusien väriläiskien tarjoama vaihtelu melkeinpä välttämätöntä, jotta sukankutoja ei vahingossa tee liian pientä neuloskerrosta tarpeisiinsa nähden.

3. Toteuta ja rohkene silmukoida
Sukankutojia on maailma pullollaan. Uusien silmukoiden luomisessa vain mielikuvitus on rajana. Apuna voi hyödyntää erityisesti sähköisiä langankannattimia. Tässä vaiheessa silmukat eivät ole oikein tai nurin, vaan aina oikeaa.

4. Jätä tilaa yllätykselle!
Sukkapuikolle ilmaantunut ylimääräinenkään silmukka ei kaipaa kaventamista. Mukaan otettuna se laajentaa ajatuksen huisketta ja rikastuttaa värimaailmaa.

Parhaat villasukat ovat kestäviä, kerroksellisia, ajan patinoimia ja parsinneulan värittämiä. Juuri käyttäjänsä tarpeisiin sopivat, turvalliset ja aina muodissa olevat silmukkakimput.

Millaiset villasukat sinun jalastasi löytyy?

Jenni Koski
yritystoiminnan kouluttaja
jenni.koski(a)syo.fi
@JenniKoski

Nuoret haastavat perinteisen yrittäjyyden

Suomen Yrittäjäopisto on järjestänyt viimeisen neljän vuoden aikana alle 30-vuotiaille suunnattuja Nuorten Yrittäjyyspajoja ympäri Suomen. Rahoittajana Yrittäjyyspajoissa on TEM. Opisto on valittu kahteen otteeseen kilpilutusten kautta ko. valmennuksen toteuttajaksi. Tähän mennessä Nuorten yrittäjyyspajan on läpikäynyt jo toista tuhatta nuorta.

Olen ollut hankkeessa mukana ihan alusta alkaen vastuukouluttajana. Näiden vuosien aikana on nuorten elämäntilanteet, toiveet, unelmat ja haasteet sekä myös monet ongelmat tulleet tutuiksi. Nuoria valmennettaessa on työhön otettava ihan eri ote kuin työelämää jo nähneiden aikuisten kanssa. Valmentajan rooli vaihtelee asiantuntijasta huolien kuuntelijaan ja asioista alati muistuttavaan äitihahmoon.

Yrittäjyyspajaan hakeutuvat nuoret ovat aidosti kiinnostuneet yrittäjyydestä. He ovat oma-aloitteisia ja haluavat ottaa tulevaisuutensa omiin käsiin. He etsivät tietoa itsensä työllistämiseksi joko kevytyrittäjyyden, osuuskuntayrittäjyyden tai oman yrityksen perustamisen kautta. He haluavat kehittää bisnessosaamistaan, markkinoinnin ja myynnin taitoja sekä yrityksen talouden ymmärtämistä. Heitä kiinnostaa myös oma yrittäjäksi kehittymisen kasvuprosessi. Lisäksi heillä on intoa oppia yrityksen johtamisen taitoja sekä niitä sosiaalisia taitoja, joita yritysmaailmassa tarvitaan.

Nuoret haastavat vallitsevat olosuhteet, asiantuntijat, valmennusmenetelmät sekä myös itsensä. He odottavat aitoutta ja avoimuutta. Asiat puhutaan suoraan niin kuin ne ovat ja monet vanhat tavat sekä tottumukset kyseenalaistetaan. Valmentajalle tämä tuo haastetta, sillä jokainen ryhmä on erilainen. On pieniä intensiivisiä ryhmiä ja isoja jopa 30 hengen ryhmiä. Lisäksi on hyvin heterogeenisiä sekä ryhmädynamiikaltaan erilaisia ryhmiä. Toisissa ryhmissä on runsaasti korkeasti koulutettuja ja vanhempia osallistujia. Toisissa taas perus- tai ammattikoulusta päässeitä parikymppisiä. Ryhmille on tarjoiltava tietoa hieman eri tavalla. Toisille tarjotaan rautalankamallia ja kädestä pitäen ohjausta. Toisille ryhmille taas riittää, että kerrotaan mistä tietoa löytyy. Kannustusta ja uskoa itseensä tarvitsevat kaikki.

Valmennuksen aikana osallistujat käyvät monelta eri kantilta läpi oman yritysideansa. Yritysidealle laaditaan sitten liiketoimintasuunnitelma ja talouslaskelmat. Osa perustaa yrityksen valmennuksen aikana. Toiset esimerkiksi vasta sitten, kun ovat suorittaneet jonkin tutkinnon ja näin parantaneet yrittäjyysosaamistaan vielä lisää.  Neljäsosa perustaa heti yrityksen ja toinen neljäsosa aloittaa kevytyrittäjänä.  Loput yrittäjyyspajalaisista työllistyvät, mutta jatkavat edelleen yritysideansa kehittämistä ajatuksella, että sitten joskus…. Onpa joukossa aina muutama, joille yrittäjyys ei ollutkaan se oma tie.

Nuorten yritysideat vaihtelevat suuresti. Yhteistä on kuitenkin se, että nuoret ajattelevat yrityksen perustamista eri tavalla kuin aiemmin.  Kun ennen yrittäjäksi ryhtyvällä oli tapana rakentaa ensimmäisenä hallit ja tallit sekä ottaa velkaa ja sitoutua tekemään työtä kellon ympäri, niin nuoret ajattelevat näistä aiheista ihan toisin. Nuoret eivät halua ottaa isoa velkaa vaan aloittaa ensin rauhallisesti. Suunnitelmissa jo huomioidaan vapaa-aika ja lomat. Verkostoja rakennetaan  jo yritysidean alkuvaiheessa. Yrittäjyys nähdään yhtenä luonnollisena uravaihtoehtona, jota silmällä pitäen valitaan oma opintopolku ja tarvittavan työkokemuksen hankkiminen. Yrittäjyys voi olla myös vain tietyn ajan mittainen elämänkokemus. Ollaan myös valmiita ottamaan vastaan uusia haasteita ja tarjouksia työmarkkinoilta. Nykyisin on tavallista, että tehdään osa-aikatyötä ja sitä täydennetään osa-aikaisella yrittäjyydellä. Eli yrittäjyys elää ja muuntuu nuoren elämäntilanteiden mukaan! Valtaosa kertookin hakevansa enemmänkin elämäntapaansa sopivaa toimintaa kuin rikastumista. No, on muutama osallistuja kertonut, että haluaa luoda menestyvän yrityksen ja sitten muuttaa yrityksen rahaksi.  

Lopuksi tuon esille sen, että miten mahtavaa ja idearikasta porukkaa on Nuorten Yrittäjyyspaja-ryhmissä ollut. Meillä on kaiken kovan faktan ohessa ollut todella hauskoja ja riemukkaita hetkiä.  Huumorinkukka on kukkinut, mutta joskus on myös porukalla vaivuttu vakavimpiinkin keskustelun aiheisiin. Nuoret ovat ottaneet NYP-ryhmät omikseen. Ryhmät jatkavatkin elämäänsä valmennuksen jälkeen eri some-ryhmissä.  Monelta on kyynel poskelle vierähtänyt, kun päättäjäispäivä on koittanut: ”Mitä minä nyt teen ensi viikolla, kun en voi enää pajaan tulla?”


Kiinnostuitko Yrittäjyyspajoista? Hyviä uutisia, sillä Nuorten Yrittäjyyspajat jatkuvat Suomen Yrittäjäopistolla myös ensi vuonna. Katso lisää nettisivuiltamme

Marja Malmstedt
yritystoiminnan kouluttaja
marja.malmstedt(a)syo.fi

 

Vinkit aloittavalle somettajalle

Sosiaalisen median kanavia alkaa olla sadoittain. Tuntuuko joskus siltä, että toiset yritykset ja organisaatiot ovat esillä aktiivisesti niin Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, Snapchatissa,   LinkedInissä, Youtubessa ja eri blogeista puhumattakaan? Mietitkö, miten he edes ehtivät kaikkeen? No, ennen kuin ähky ja ahdistus iskee, tässä muutama vinkki teidänkin yrityksenne sometien alkuun.
 

Mieti läsnäolomalli. Yrityksesi ei tarvitse olla esillä ihan joka paikassa. Tärkeintä on olla siellä, missä asiakkaanne ovat. Lähde siis liikkeelle siitä, että  tutkit mitä kanavia oma kohderyhmäsi käyttää aktiivisimmin  ja perusta tilit niihin kanaviin. Hoida valitut kanavat huolella ja unohda tarpeettomat kanavat.

 

Pohdi sisältöstrategia. Millaisen mielikuvan haluat yrityksestäsi rakentaa? Mieti, että  millaisia julkaisuja juuri teidän yrityksen tulisi valituissa kanavissa julkaista. Sisältöstrategian teko perustuu siihen, että tunnet kohderyhmäsi ja olet tietoinen, millaista sisältöä he haluavat eri kanavissa seurata. Toimiiko jossain kanavassa pelkkä teksti ja kuva, kun toisessa taas video? Pohdi myös monikanavajulkaisujen mahdollisuudet.  Laaditko jokaiseen valitsemaasi kanavaan omanlaisen julkaisun vai voidaanko sama julkaisu linkittää useampaan kanavaan?

 

Luo aikataulusuunnitelma julkaisuille. Mieti, miten usein yrityksesi on syytä tehdä julkaisuja, että kanavat pysyvät aktiivisina.  Mieti myös, että julkaisut ehditään resurssien puolesta toteuttaa.  Aikatauluna voi olla vaikkapa yksi julkaisu viikossa – tietenkin kanavastakin riippuen. Määrittele millaisia julkaisuja tehdään niin vuosi-, kuukausi- kuin viikkotasollakin. Kun sinulla on ennakkoon suunnitelma ja aikataulutus julkaisujen sisällöstä, pystyt valmistelemaan ne jo ennakkoon. Tällaisen perusrungon lisäksi kanaviin on helppo julkaista ajankohtaisia tai muita arkea kuvaavia julkaisuja.

 

Määrittele kuka/ketkä julkaisuja tuottaa. Vastuuta oikeat henkilöt tehtävään ja määrittele kuka on mistäkin julkaisusta vastuussa. Sisällöntuottaminen suositellaan jalkautettavaksi kaikille työntekijöille, jotta monipuolinen sisältö voidaan varmistaa. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen tulee osata käyttää kaikkia organisaationne somekanavia. Eri henkilöt voivat osallistua esimerkiksi lyhyiden juttujen kirjoittamiseen, työpäivien kuvaamiseen, videoilla esiintymiseen tai julkaisujen suunnitteluun. Itse julkaisija voi olla yksi ja sama henkilö.

Seuraa ja kehitä! Monet somekanavat, kuten Facebook, näyttää julkaisujasi sitä laajemmalle yleisölle, mitä enemmän reaktioita (jakoja, tykkäyksiä, kommentteja) julkaisu saa. Tarkastele siis, mitkä julkaisut toimivat parhaiten, mitkä saavat tykkäyksiä sekä jakoja ja kommentteja. Näin varmistat julkaisujesi maksimaalisen näkyvyyden. Muista varmistaa, että organisaatiosi sometili on julkinen tili, että julkaisut näkyvät myös muille kuin sivusi tykkääjille.  Näin pystyt myös  hankkimaan sivuillesi uusia tykkäyksiä. Näiden lisäksi voit tutustua julkaisujen sponsorointiin. Pienellä mainossummalla voit lisätä julkaisujesi näkyvyyttä.

Lopuksi. Älä ota julkaisujen tekoa liian vakavasti. Muista, että ihmiset haluavat nähdä aitoa kuvaa ja tapahtumia. He haluavat samaistua henkilöihin ja tilanteisiin. Mitä paremmin organisaatiosi ja sen henkilökunta tulee tutuksi, sitä helpommin sitä voidaan lähestyä. Ja viimeisenä, pidä pilke silmäkulmassa – aina.

 

Nyt sinulla on lyhyet perustiedot siitä, miten päästä somejulkaisuissa alkuun. Lisää julkaisujen sisällöistä pohditaan Sisällöntuottaminen -verkkokurssilla, joka on osa liiketoiminnan perustutkinnon

markkinointiviestintä ja sisällöntuottaminen -tutkinnon osaa. Jos kiinnostuit, ole suoraan yhteydessä meihin tai katso lisää www.syo.fi

Heli Kärnä
koulutussuunnittelija
heli.karna(a)syo.fi
@HeliKarna

Kuka johtaa tilasi taloutta?

- Kun tilan tuotanto pyörii vauhdikkaasti, niin talous seuraa kyllä perässä.  - Ei tässä olisi edes aikaa ja paperihommat ovat aina olleet hiukan vastenmielisiä. - Olenhan minä ulkoistanut verokirjanpidon tilitoimistolle.  Nämä kaikki ovat tuttuja kommentteja, kun ottaa puheeksi talousjohtamisen maatilalla.

Kirjanpidon ulkoistamisella säästetään aikaa ja saadaan pikkurahalla siirrettyä tilan paperitöitä toisten hoidettavaksi. Tässä piilee sudenkuoppa, sillä kirjanpito ei ole talousjohtamista eikä margariini ole voita. Tärkeintä on yhdessä kirjanpitäjän kanssa päättää raportoinneista ja siitä, että voit hyödyntää talouslukujasi oman päätöksentekosi apuna.

- Kyllähän sitä tilaa kehittäisi, mutta pankki ei anna lainaa.  Oletko tullut miettineeksi, palveleeko suunnittelemasi investointi tilasi pitkän aikavälin tavoitteita? Lisääkö lainoitettu hankinta tilan liikevaihtoa?

- Naapurin pihassa on uusi traktori. Konekauppias lupasi kelpo hyvityksen vanhasta ja vielä edullisen rahoitustarjouksen. Ja verottajakaan ei vie niin paljon arvonlisäveroa ensi vuonna.  Hetkinen, onko traktorin vaihto välttämätön tilan kehittymisen kannalta juuri nyt?

Talousjohtamisen tarpeen voi maatilalla perustella kolmella sanalla: kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Avaimena noiden kolmen hallintaan on mittaaminen sopivalla tarkkuudella ja riittävän usein. Vaikka tilat eroavatkin toisistaan on varmaa, että talouden tarkastelu kerran vuodessa ja verotuksen näkökulmasta on liian harvoin.

- Talouslukujen pyörittämiseen käytetty aika on poissa tilan oikeista, tuotannollisista töistä!  Mutta liikenisikö kuitenkin tunti tai pari kuukaudessa. Enempää et tarvitse. Kun tiedonkeruu on sopivasti järjestetty ja seurattavat kohteet valittu, muodostuu talousjohtamisesta rutiini, jota ilman et kohta tule toimeen. Hyvänä esimerkkinä on kuukausibudjetti. Kun kerran sen laadit, et siitä enää luovu.

Tiedätkö, montako euroa oli maatilasi käyttökate viime vuonna? Paljonko se oli viime kuussa tai paljonko se pitäisi olla ensi vuonna? Käyttökate on liikevaihdon ja menojen erotus, jolla pitäisi maksaa mm. velanhoito ja perheen elanto. Sen kasvattamiseen on tasan kaksi keinoa: liikevaihdon kasvattaminen ja/tai menojen karsiminen. Esimerkiksi tilalle tehtävää investointia harkitessaan kannattaa yrittäjän miettiä,  että vaikuttaako hankinta liikevaihtoon vahvistavasti tai menoja pienentävästi. Tällöin käyttökate kasvaa ja hankinnan aiheuttama lainan lisäys on todennäköisesti helpompi kantaa.

Sinulla on hyvät mahdollisuudet saada talous kiinteäksi osaksi maatilasi johtamista avullamme. Suomen Yrittäjäopiston liiketoiminta- ja johtamisvalmennukset sisältävät tuhdin paketin taloudellista koulutusta, jossa pääset laskelmien avulla soveltamaan suoraan oman tilasi taloustietoja. Valmennuksia alkaa jatkuvasti, joten varaa paikkasi pikaisesti! Kysy lisää meiltä kouluttajilta tai käy katsomassa valmennusten sisältöä ennakkoon www.syoagri.fi  -sivustolta.

Mikko Lääveri
yritystoiminnan kouluttaja
mikko.laaveri(a)syo.fi