Tulorekisteri tulee

Katujen varsilla nähtyä ilmoitusta mukaillen voisi kysyä, että oletko valmis? Olettaa kuitenkin sopii, että aika monet yritykset alkavat pääsääntöisesti olla valmiita tulorekisteriin, joka otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Asian taustalla on uusi laki tulotietojärjestelmästä, joka astui voimaan vuoden 2018 alussa.

Tulorekisteri on yksi viime vuosien merkittävimmistä uudistuksista, joka koskee palkanmaksun rutiineja. Tulorekisteri on sähköinen tietokanta, joka kokoaa palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Se ei muokkaa tietoja vaan pelkästään kokoaa ne yhteen ja välittää tarvitseville tahoille. Tulorekisterin tietoja voi hyödyntää myös palkansaaja itse.

Tähän saakka palkkojen ja palkkioiden maksaminen on velvoittanut työnantajan tekemään ilmoituksia mm. Verohallinnolle, Kelalle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastoon. Ensi vuoden alusta alkaen tulorekisteri välittää nuo tiedot. Vuoden 2020 alusta alkaen tietojen saajiksi tulee vielä iso joukko lisää eri tahoja ja parin vuoden sisällä tulorekisterin tietoja hyödyntääkin toistakymmentä eri julkista organisaatiota. Aiemmin jokaiselle organisaatiolle on tiedot välitetty säännöllisesti tai pyynnöstä. Jatkossa erilaisten ilmoitusten ja lomakkeiden määrä on siis huomattavasti pienempi.

Miten tulorekisteriin tiedot ilmoitetaan?
Ilmoittamistapoja on useita, mutta pääsääntö on kuitenkin se, että ilmoittaminen on sähköistä. Käytännössä tulorekisteriin tiedot siirtyvät seuraavilla vaihtoehdoilla:

- Tekninen rajapinta (yrityksen palkanlaskentaohjelma välittää tiedot)
- Sähköinen asiointipalvelu latauspalveluna tai verkkolomakkeena (Tulorekisteri.fi -sivulla)
- Paperilomakkeella

Unohda paperilomake heti. Tiedot paperilomakkeella voi ilmoittaa vain poikkeustapauksissa ja  suomalainen tavallinen työnantajayritys ei ole sellainen poikkeus. Tekninen rajapinta tarkoittaa käytännössä sitä, että palkkaohjelma siirtää tiedot tulorekisteriin automaattisesti. Varmista ohjelmistosi toimittajalta, että yrityksesi käyttämä palkkaohjelma kommunikoi tulorekisterin kanssa. Verohallinto on jo ilmoittanut, että sen suosikki tietojen välittämiseen on tekninen rajapinta.

Ilmoittaa voi myös sähköisellä asiointipalvelulla Tulorekisteri.fi -sivun kautta. Latauspalvelussa palkka-aineisto muodostetaan ensin omasta palkanlaskennan järjestelmästä, mistä se ladataan tulorekisteriin.  Jos palkkoja maksaa ihan Excel-laskelmia laatimalla, niin yrityksen kannattaa hankkia itselleen tunnukset järjestelmään ja ilmoittaa tiedot verkkolomakkeella. Tähän saakka tunnistautuminen on hoitunut Katso-tunnuksilla, mutta vuoden vaihteen jälkeen tunnistautuminen hoidetaan Suomi.fi -sivuston kautta.


Ihan itsestään tulorekisteri ei siis tietoja saa. Huomioi tämä asia, jos yrityksesi on hoitanut palkanmaksun ihan omia lomakkeita käyttäen. Jos olet ensi vuonna työnantajana vasta aloittamassa palkanmaksua, niin ehdit vielä hyvin opiskella tämän asian.

Yrittäjäopiston verkkokaupasta löydät tammikuusta 2019 alkaen esimerkiksi kurssin nimeltä Palkanlaskennan ilmoitusten ja tilitysten perusteet, jossa käsitellään myös tulorekisteriä. Katso verkkokaupan tarjonta taloushallinnon koulutusten osalta täältä

Jarkko Björkbacka
yritystoiminnan kouluttaja
jarkko.bjorkbacka(a)syo.fi

Mielekästä työtä tulevaisuuden työpaikassa

Elämme jatkuvan muutoksen maailmassa, jossa työntekijät ja työpaikat joutuvat sopeutumaan erilaisiin toimintaympäristön muutoksiin yhä nopeutuvassa rytmissä.  Miten kehittää työpaikkaa kohti tulevaisuuden työelämän vaatimuksia, tätä me joudumme Suomen Yrittäjäopistollakin pohtimaan.

Tuoreen Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan tulevaisuuden työelämässä työllä on entistä enemmän myös muita kuin rahassa mitattavia merkityksiä ja arvoja. Työn merkityksellisyys ja mielekkyys nähdään tärkeiksi teemoiksi, joihin panostamisesta hyötyvät niin työntekijät, työnantajat kuin koko kansantalouskin - onnellisempina kun olemme tuottavampia työntekijöitä. Tietotyön aikakaudella on oleellista saada työntekijöiden osaaminen ja motivaatio esiin tulosten aikaansaamiseksi. Tulevaisuuden työelämässä korostuukin entistä enemmän jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tärkeys. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee edelleen ja työelämän joustavuus lisääntyy. Lisäksi digitalisaatio ja teknologian kehittyminen muokkaavat ammatteja ja toimintatapoja.

Miten työntekijät sitten näkevät tulevaisuuden työelämän? Made by Finland -kampanjatutkimuksen (2017) mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen työpaikoilla luovat uusia ideoita ja hyvinvointia. Työelämän kehittämisen kannalta tärkeänä pidetään työntekijöiden ja työnantajien yhteistä kehittämistyötä sekä osaamisen jakamista. Tärkeimmiksi työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi kyselyssä nousi hyvä työilmapiiri, motivoiva työ sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Lisäksi turvattu työpaikka, työn ja vapaa-ajan sovittamisen joustavuus, esimiestyö sekä omien vahvuuksien hyödyntämismahdollisuudet nähtiin tärkeinä työhyvinvoinnin kannalta. Tulevaisuuden työelämässä korostuu teknologian käyttö, kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen sekä oman ammattitaidon kehittäminen.

Me Suomen Yrittäjäopistolla pyrimme luomaan työympäristön, jossa on innostavaa työskennellä nyt ja tulevaisuudessa. Saamme olla asiakkaiden arjessa mukana etsimässä ratkaisuja sekä edistämässä osaamista ja yrittäjyyttä. Vaativat, mutta palkitsevat koulutus- ja kehittämistehtävät haastavat meitä jatkuvasti päivittämään osaamistamme ja pysymään ajan hermolla. Juuri tämä tekee työstämme innostavaa, palkitsevaa ja merkityksellistä.

Olemme onnekkaita, sillä meillä on talo täynnä osaavia huipputyyppejä. Yhdessä me olemme enemmän – kehitämme toimintaamme ja palveluitamme yhdessä, iloisella tekemisen meiningillä ja yrittäjämäisesti toimien. Joustava ja luottamukseen perustuva tapa työskennellä on meille arkipäivää. Etätyötä tehdään paljon hyödyntäen erilaisia viestintävälineitä. Olemme siis hyvässä vauhdissa kehittymässä tulevaisuuden työpaikaksi. Löydämme toiminnastamme myös kehittämiskohteita, joihin tartumme yhdessä luottaen ratkaisujen löytymiseen.

Etsimme uusia osaajia tekemään työpaikastamme entistä vahvemman. Oletko sinä seuraava huipputyyppi täydentämään osaavaa joukkoamme? - seuraa ilmoitteluamme www.syo.fi -sivustolta!

Tiina Luoma
henkilöstöpäällikkö
tiina.luoma(a)syo.fi

Ohjaajan viisi vinkkiä opiskelijalle

Moni aikuinen jättää opintoihin hakeutumatta, koska ei usko, että niille olisi riittävästi aikaa. Olen huomannut toimiessani aikuisten merkonomiopiskelijoiden ohjaajana, että on erilaisia tapoja  selvitä aikatauluhaasteista. Vaikeuksienkin keskeltä on tutkinto saatettu maaliin. Tähän blogiin olen koonnut käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä aikuiselle opiskelijalle. 

1. Motivaatio
Ilman motivaatiota ei löydy panostusta. Kun hakeutuu koulutukseen, tulee olla selkeät tavoitteet. Mitä hyötyä uudesta osaamisesta ja mahdollisesti tutkinnosta on? Miksi tutkinnon suorittaminen on minulle tärkeää? Näihin kysymyksiin kannattaa kirjoittaa vastaukset, koska varsinkin vaikeimpina hetkinä, niihin joutuu palaamaan.

2. Asenne ja realistiset tavoitteet
Päätavoitteen lisäksi on hyvä asettaa välitavoitteita ja tuulettaa niihin pääsystä. Välitavoitteet voivat olla esimerkiksi yksittäisiä oppimistehtäviä tai opintojaksoja. Unohda siis täydellisyyden tavoittelu ja pääset helpommalla.

3. Kalenteri, aikataulutus
Opinnot vaativat aikaa ja aika on poissa aina jostain muusta. Opinnoille pitää siis tehdä tilaa.  Esimerkiksi verkossa opintoja suorittava opiskeli sunnuntaisin ja vuorotyötä tekevä opiskeli iltavuoropäivinä aamuisin. Monen perheellisen opinnot ovat myös kulkeutuneet lasten harrastuspaikoille. 

4. Tuki ja tsempparit
Vertaistuki ja tsempparit ovat tärkeitä. Vertaistuen ei tarvitse välttämättä tulla samojen opintojen parista vaan se voi olla esimerkiksi ystävä, joka opiskelee omia opintojaan. Muista myös pyytää apua.

5. Ennakointi
Kun on vähänkin etuajassa tai vähintään aikataulussaan, ei yksi koko perheen läpikäyvä norovirus vie opintoja ojaan - ei välttämättä edes pientareelle.  Muista myös olla yhteydessä ohjaajaan, jos ongelmia aikataulun kanssa tulee. Ennakointi oman opiskelusuunnistelman kanssa kannattaa ja näin ei tarvitse murehtia suorittamatta jääneitä opintoja.

Loppuun haluan sanoa kaikille aikuisille opiskelijoille, että olkaa välillä armollisia itsellenne. Aikuisopiskelu on useasti yksi elämänvaiheista, se ei kestä ikuisesti. Tsemppiä!


Liiketoiminnan perustutkinto suoritetaan Suomen Yrittäjäopistolla kokonaan verkossa. Lue lisää tutkinnosta täältä

Susanna Kulmala
yritystoiminnan kouluttaja
susanna.kulmala(a)syo.fi

 

Tunteet kuriin! Konetöitä yhteistyöllä

Syksy on konehankintojen aikaa. Konevalmistajat järjestävät messujaan, maatalousyrittäjillä on aikaa vertailla koneita ja tuet maksetaan. Aika usein konehankintoihin vaikuttaa tunteet. -Ostin uuden traktorin, koska mä voin! Tilillä sattui olemaan sen verran ylimääräistä, että sait jo osan maksettua suoraan, ja loput menivätkin sitten rahoitukseen. Seuraavat viisi vuotta rahoitusyhtiö lähettää motivointikirjeitä. Mutta oletko miettinyt ,voisiko työt hoitaa muuten kuin omilla koneilla? Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa selvittää ennen kuin ostaa oman koneen.

Tee yhteistyötä toisten tilojen kanssa. Usein konehankinnat perustellaan sillä, että alueella ei ole urakoitsijoita tai tarvitaan isommat koneet, jotta työt joutuvat. Alueella ei ehkä ole urakoitsijaa, mutta löytyisikö silti joku tekemään työt omalla kalustollaan? Voisiko työt tehdä yhdessä toisen tilan kanssa? Toisella olisi äes ja toisella kylvökone. Toinen tila hoitaisi niiton ja toinen paalauksen. Ei tarvitsisi itse tehdä jokaista työvaihetta. Aikaa ja rahaa säästyisi, molemmilta. Aika usein eletään siinä omalla maatilalla omissa ympyröissä eikä osata edes kysyä toiselta maatilayrittäjältä: -Hei, tehtäisiinkö nämä työt yhdessä? Jos ensimmäinen vastaa ei toinen voikin jo jäädä miettimään ja tarttua tarjoukseen. Yhteistyön täytyy olla molempia osapuolia hyödyttävää ja molempien pitää saada sillä lisäarvoa toiminnalleen.

Käytä urakoitsijaa. Jos lähellä ei ole urakoitsijoita, niin kauempana ainakin on. Nykyään kaluston liikuttaminen on helppoa. Urakoitsijoiden työt voivat olla laajalla alueella. Hyvän asiakkaan luokse tullaan kauempaakin. Oma toiminta kannattaakin tehdä palvelua tarjoavalle houkuttelevaksi. Kun työt ovat sujuvia ja henkilökunta tilalla osaavaa ja ystävällistä sekä yrityksen toiminta ammattimaista, olet tehnyt omasta yrityksestäsi sidosryhmille tavoittelemisen arvoisen asiakkaan. Asiakkaiden sijaitseminen laajemmalla alueella voi tuoda hyötyjä myös urakoitsijalle. Peltotyöt sijoittuvat vähän eri aikoihin ja urakoitsijan sesonkiaika pitenee sekä tasoittuu.

Etsi lopettava tila kumppaniksi. Monella kotieläintuotannon lopettelevalla tilalla, jolla ei ole jatkajaa, jää hyvä konekalusto. Koneita ei heti pysty myymään veroseuraamusten takia. Kiinnostaisiko tällaista yrittäjää lähteä vielä kesäaikaan tekemään peltotöitä? Osaaminen ja töihin omistautuminen on tällaisilla entisillä maatilayrittäjillä yleensä huippuluokkaa. Intoa ja jaksamista vielä löytyy tehdä jotakin ennen eläkepäiviä.

Ihmisellä on tapana sitoa itse omat kätensä. Syitä yhteistyön puutteeseen keksitään monia. Ei löydetä urakoitsijaa tai se tulee väärään aikaa. Yhteistyö hyödyttää vain toista osapuolta tai ei löydetä sopivaa yhteistyökumppania. Urakoitsijakin tekee työt eri tavalla kuin meillä on tapana. Yhteistyön aloittaminenkin vaatii suunnitelmallista toimintaa. Oma toiminta pitää tehdä sellaiseksi, että yhteistyölle on mahdollisuuksia. Prosessit pitää hioa toimiviksi, jotta yhteistyö on kannattavaa. Ennen kaikkea oma mieli pitää kääntää avoimeksi ja yhteistä toimintaa hakevaksi. Omassa poterossaan odottelemalla ei yhteistyötä synny vaan tarvitaan aktiivista otetta. Tee omasta yrityksestäsi haluttu yhteistyökumppani!

Usein yhteistyön synnyttämiseen tarvitaan ulkopuolinen taho. Tarvitaan paikka, jossa potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät toisensa tai jossa voidaan yhteistyökuviot tai vaikka sopimukset hioa toimiviksi. Suomen Yrittäjäopiston maatilayrittäjien valmennukset on tällainen paikka. Voit löytää meillä uuden yhteistyökumppanin tai tehdä jo olemassa olevan yhteistyökumppanin kanssa toiminnasta entistäkin parempaa! Katso lisätietoja

Vuokko Kraatari
yritystoiminnan kouluttaja
vuokko.kraatari(a)syo.fi
@VuokkoKraatari