Onko palkkahallinnon osaamisesi ajan tasalla?

Talouden osaajien tarve kasvaa kiihtyvällä vauhdilla yritystoiminnassa. Osaajia tarvitaan niin kirjanpidon kuin palkkahallinnonkin saralla. Työmarkkinoilla on tarve löytää valmiita osaajia, jotka pystyvät nopeasti tarttumaan käytännön töihin. Vaikka kirjoista opiskelemalla ei kaikkea opi, luo se kuitenkin vankan pohjan käytännön työtehtävien hoitamiseen.

Olemme vastanneet tähän haasteeseen tarjoamalla käytännönläheisiä taloushallinnon koulutuksia. Näihin koulutuksiin on mahdollista osallistua omaehtoisesti tai suorittaa ne oppisopimuskoulutuksena. Koulutukset ovat monimuotokoulutuksia, jotka on suunniteltu erityisesti työssäkäyvän näkökulmasta. Palkkahallinnon ammattilainen –koulutuksessa haetaan osaamista käytännön palkkahallinnon tehtäviin. Asioita ei käydä läpi tietyn työehtosopimuksen näkökulmasta, vaan tarkoituksena on opiskella kattava palkkahallinnon koulutuspaketti perusteista alkaen yleisen työlainsäädännön mukaan.

Taloushallinnon koulutuksemme valmistavat opiskelijaa taloushallinnon ammattitutkintoon. Sen voi suorittaa, mikäli työskentelee taloushallinnon tehtävissä ja omaa jo alan työkokemusta. Tänä päivänä tutkinto suoritetaan näyttötutkintona aidoissa taloushallinnon työtilanteissa omalla työpaikalla.

Se, että koulutusryhmät täyttyvät rytinällä, kertoo työelämän todellista osaajien tarpeesta. Mikäli siis mietit lisäopin hankkimista tai osaamisesi päivittämistä, tartu tuumasta toimeen!

Koulutusterveisin,
Tiina Luoma

Tiina Luoma on yritystoiminnan kouluttaja / koordinaattori
Suomen Yrittäjäopistolla







tiina.luoma(at)syo.fi
p. 010 841 4018

Tutustu taloushallinnon koulutuksiimme

EVÄITÄ ESIMIESREPPUUN

”En kai minä ole vastuussa siitä, jos nosturilla nostetaan enemmän tavaraa kuin mitä sen painoraja sallisi? Tai siitä, jos laite retkahtaisi, rahti putoaisi ja jotakuta sattuisi?!”, ihmetteli yksi osallistuja työnjohtajakurssillamme hiljattain. Päivässä käsiteltiin työnjohtajan vastuuta työpaikan työturvallisuudesta. Kurssilaiset totesivat, että kyllä se näin on, että työnjohtaja vastaa siitä, mitä ja miten töitä tehdään.

Työturvallisuutta enemmän kurssilaisia kuitenkin puhuttavat jokapäiväiset vuorovaikutustilanteet, joissa pitäisi jaksaa innostaa ja motivoida työntekijöitä silloinkin kun itsellä jo sytytyslanka palaa. Kouluttajan ja ryhmän voimin moniin asioihin saadaan neuvoja, ratkaisuja ja ideoita. On hyvä, kun kaikkea ei tarvitse itsekseen miettiä, vaan hyvässä porukassa voi puhua luottamuksellisesti vaikeistakin asioista. Monesti keskustelut päättyvät vapauttavaan naurunremakkaan ja usko omaan osaamiseen vahvistuu. Esimiehen rooli on vaativa ja monitahoinen, mutta toisaalta suunnattoman antoisa. Työ vaatii jatkuvaa valmiutta muutoksiin, uuden oppimiseen sekä kykyä jakaa tietoa, motivoida työntekijöitä ja toimia jämäkästi ja johdonmukaisesti.

Suomen Yrittäjäopiston järjestämä työnjohtajakoulutus soveltuu erityisen hyvin esimiehille, jotka ovat mukana käytännön työssä tai työntekijöille, jotka vasta ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Rooli yhtenä työporukassa, mutta kuitenkin muiden nokkamiehenä vaatii usein ulkoapäin tulevaa koulutusta ja rohkaisua. Työnjohtajakoulutuksessa niin kokenut konkari kuin vasta esimiestehtävissä aloittava saavat eväitä esimiehen reppuunsa. Kuten yksi osallistuja tänä talvena totesi koulutuksesta: ”Tuli paljon uutta asiaa, se muutti ajatuksia ja antoi uutta näkökulmaa seurata ja muuttaa oman työpaikan toimintaa.”

Seuraava työnjohtajakoulutus starttaa Hämeenlinnassa 14.3.2013. Koulutuksen aikana (11 lähipäivää) käydään läpi esimiehen vuorovaikutusta, työturvallisuutta, kustannustietoutta, prosessien hallintaa ja monia muita asioita. Valmennus on keskustelevaa ja siinä käytetään paljon osallistujien omia kokemuksia, sekä kouluttajan esimerkkitapauksia ja niiden ratkaisumalleja. Valmennusta täydentää kaksi yrityskohtaista lähipäivää. Näissä tapaamisissa voidaan jutella lähipäiviäkin luottamuksellisimmin juuri tämän työpaikan ja työnjohtajan asioista ja kehittämiskohteista. Asioita ei jätetä ilmaan, vaan kuten yksi osallistuja yrityskäynnin jälkeen totesi: ”Pureuduttiin yrityskohtaisiin ongelmiin kiitettävästi, ja haettiin konkreettisia ratkaisuja ongelmiin.” Osallistu sinäkin koulutukseen ja tule hakemaan ratkaisuja ongelmiin!

Lisätietoa koulutuksesta sekä ilmoittautumislomake löytyvät linkistä:

http://www.syo.fi/liiketalous-ja-kauppa/johtaminen/tyonjohtajakoulutus

Jos haluat keskustella asiasta tarkemmin, ota mieluusti yhteyttä minuun!

Terveisin, Leena

Leena Lemola on yritystoiminnan kouluttaja / konsultti, 
projektipäällikkö (TYLI) Suomen Yrittäjäopistolla






leena.lemola(at)syo.fi
p. 050 342 9323

Suomen Yrittäjäopiston 45-vuotisjuhlan kynnyksellä

Ensi vuonna Suomen Yrittäjäopisto täyttää 45 vuotta. Kauhavan päättäjät tekivät helmikuussa 1968 rohkean päätöksen Yrittäjäopiston perustamisesta. Olihan kyse maamme oloissa aivan uudentyyppisestä oppilaitoksesta. Eteläpohjalaisten maakunnallisten vaikuttajien toimesta yrittäjäkoulutusideaa oli ryhdytty viemään määrätietoisesti eteenpäin. Hankkeen vauhdittajana oli eittämättä jo pitkään Etelä-Pohjanmaalla – ja erityisesti Kauhavan ja Härmäin seudulla tiedostettu tarve tukea koulutuksen keinoin pienten ja keskisuurten yritysten omistajia ja johtohenkilöstöä.  Aluehan tunnettiin jo tuolloin maan merkittävimpänä pienteollisuusalueena.

Varsin ripeästi saatiin synnytettyä maamme ensimmäisen yrittäjäkoulutuksen tavoitteet ja opetusohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi Pohjanmaan Yrittäjäopiston syksystä 1971 alkaen liikealan erikoisoppilaitokseksi. Koulutusta järjestettiin tuolloin yhden lukuvuoden mittaisilla yrittäjän peruskursseilla sekä lyhyemmillä täydennyskoulutuskursseilla. Peruskursseilla pyrittiin antamaan valmiudet oman yrityksen perustamiseen tai jo toimivan yrityksen jatkamiseen ja kehittämiseen.  1970-luvun lopulla aloitettiin myös ensimmäinen etäopiskeluperiaatteella toteutettu yritysjohdon perusvalmennus. Opiskelijoilla oli tuolloin oma tai vanhempien omistama yritys tai he perustivat pian koulutuksen jälkeen oman yrityksen. Alusta lähtien oli ilmeistä, että yrittäjäkoulutuksen tarve oli merkittävä ja opiskelijat tulivatkin koulutuksiin kaikkialta Suomesta.

Tänään Suomen Yrittäjäopistolla on lähtökohdiltaan samat tavoitteet kuin 45 vuotta sitten – keskeisimpänä erityisesti halu turvata pienten yritysten toimintaedellytykset toimintaympäristössä tapahtuvissa muutostilanteissa. Keinoina valmennus ja ohjaus yrittäjän rinnalla, ja viime vuosina konkreettisesti itse yrityksissäkin.

Menneet vuodet ovat opettaneet, että toiminnan painopisteen tulee olla tässä päivässä ja huomisessa. Eilisen haikailuun ei kenelläkään ole varaa – muutokset vyöryvät eteemme sellaisella vauhdilla, että paikoilleen ei voi jäädä kukaan.

Pysyäksemme kehityksen vauhdissa mukana on meiltä kaikilta löydyttävä halua ja valmiuksia oppia uutta.  Me Yrittäjäopistossa uskomme koko henkilökunnan voimin vahvasti, että osaamisen kehittäminen antaa etumatkaa alalla kuin alalla. Vuoden 2013 ovella lupaan, että oman henkilöstömme osaaminen on ajan tasalla. Uskon, että näin voimme parhaiten auttaa asiakkaitamme eri puolella Suomea.

Haluan toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa ja ammatillisen kasvun vuotta 2013!

Lea Puotinen
vararehtori

Suomalais-venäläinen seminaari kokosi yhteen kumppanit ja yrittäjät

Suomen Yrittäjäopisto järjesti marraskuun viimeisenä päivänä Venäjälle suuntautuneen yrittäjyyden koulutushankkeen päätösseminaarin. Seminaariin osallistui yrittäjiä Suomesta ja Venäjältä sekä Yrittäjäopiston väen lisäksi yhteistyökumppaneita Pietarin talous- ja insinööriyliopistosta sekä Pietarin Resurssikeskuksesta ja Tverin alueen pk-yrittäjyyden edistämisrahastosta.

Suomen Yrittäjäopiston rehtori Ylermi Försti kertoi avauspuheenvuorossaan Yrittäjäopiston koulutusvientikokemuksista Venäjän suuntaan. Ensimmäinen koulutus toteutettiin niin, että venäläiset maksoivat koulutuksen sahatavarana ja marmorina. Noista päivistä on tultu pitkä matka, mutta yksi asia on ja pysyy; edelleen Venäjä nähdään mittaamattomien mahdollisuuksien maana. Yrittäjäopiston roolikin on muuttunut. Tänä päivänä koulutustoiminnan lisäksi toimimme suomalaisten ja venäläisten yritysten välisenä verkottajana ja tarjoamme kansainvälistymisen mahdollisuutta myös pienyrityksille. Pietarin resurssikeskuksen kv-osaston johtaja Aigul Kadyrbaeva muistutti kuulijoita yhteisestä tavoitteestamme; maiden talouskasvun edistämisestä, jonka eteen teemme töitä yritysjohtajien ja henkilöstön kehittämisen kautta.

Seminaarissa kuultiin myös Tverin alueen pk-yrittäjyyden kehittämisrahaston Kirill Shahmatov sekä Kehittämiskeskus Oy Hämeen Mervi Käen puheenvuorot heidän edustamiensa organisaatioiden tarjoamista palveluista ja tuesta kansainvälistyville yrityksille. Hämeen Yrittäjien Juha Haukan vetämässä paneelikeskustelussa keskusteltiin haasteista ja onnistumisista Suomen ja Venäjän markkinoilla. 12 vuoden kokemuksella venäläisistä asiakkaista vuokramökkitoiminnassa tarinoi Leppäniemen hirsihuviloiden yrittäjä Jaakko Pouttu. Poutun sanat toimivat rohkaisuna kansainvälistymistä vasta suunnitteleville: venäläiset asiakkaina ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, mutta toisaalta vaativia. Jos kaikki sujuu hyvin ja tehdään mitä on luvattu, venäläisistä saa uskollisia asiakkaita. Nauruntyrskähdyksiä yleisössä aiheutti europarlamentaarikkonakin työskennelleen yrittäjä Kyösti Virrankosken havainnot suomalaisuudesta. Suomalaiset pitävät sen minkä lupaavat, mutta ovat muiden kansallisuuksien mielestä ehkä ikävää iltaseuraa ja huonoja keskustelijoita. Me sanomme asiamme suoraan, mutta vain yhden kerran emmekä omaa esimerkiksi eteläeurooppalaisille kansallisuuksille tyypillistä vilkkautta.

Päivän päätteeksi seminaarissa kuultiin tuottaja / muusikko Hiili Hiilesmaan sekä toimitusjohtaja Perttu Korolaisen kokemuksia onnistumisesta Venäjän markkinoilla. Kuulijoiden mieliin uskoisi jääneen ainakin Hiilen korostama jatkuvan tiedottamisen vaatimus uusien lanseerauksien kohdalla ja Korolaisen liputtama pohjatyön merkitys. Uusia kansainvälisiä markkinoita tähyileville ohjenuora on kohdemarkkinoita kartoittavan perusteellisen selvitystyön tekeminen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty tässäkin asiassa!

Seminaarista raportoi,
Sanna Varis
yritystoiminnan valmentaja, KTM

Финско-российский семинар собрал вместе партнеров и предпринимателей
Институтом Предпринимательства Финляндии был организован заключительный семинар образовательного проекта «Обучение предпринимательству в России». В семинаре принимали участие предприниматели из Финляндии и России, а также партнеры Института: представитель Санкт-Петербургского государственного инженерно-экономического университета (ИНЖЕКОН), СПб ГБУ Санкт-Петербургского межрегионального ресурсного центра и Фонда содействия кредитованию малого и среднего предпринимательства Тверской области.

Ректор Института Предпринимательства Финляндии Юлерми Ферсти в открытии семинара поделился с опытом Института в области образовательной деятельности в России. В течение всей истории Института в этом поприще многое изменилось, но одно остается неизменным: Россию видят страной неисчерпаемых возможностей. Представитель Санкт-Петербургского Ресурсного центра Айгуль Кадырбаева напомнила слушателей о совместной цели – о содействии экономическому росту наших стран, для чего мы работаем посредством  развития умений управленцев и персонала  предприятий.

На семинаре выступали с речью также Кирилл Шахматов из Фонда содействия предпринимательству Тверской области и Мерви Кяки из Центра развития Хяме и рассказывали об услугах, предоставляемых их организациями. В панельной дискуссии под председательством исполнительного директора Юхи Хаукки из Хямеэн Юриттяят обсуждали о вызовах и успехе на Финляндском и Российском рынках. Об опыте, набранном в течение 12 лет в обслуживании российских клиентов в аренде бревенчатых домиков, рассказывал предприниматель Яакко Поутту. Его слова поощряли тех, кто только планирует интернационализацию: российские клиенты дружелюбные и гостеприимные, но с другой стороны требовательные. Если все хорошо и обещания выполняются, россияне становятся лояльными клиентами. Добродушный смех вызывали наблюдения предпринимателя, бывшего депутата Европарламента Кюести Вирранкоски о финнах. Финны выполняют то, что обещают, но по мнению других национальностей они являются немного скучной компанией по вечерам и не самыми искусными собеседниками.

В конце семинара услышали об успешном опыте продюсера, музыканта Хиили Хиилесмаа и исполнительного директора Пертту Королайнен на российском рынке. Слушатели, скорее всего, запомнили подчеркнутое  продюсером Хиили Хиилесмаа требование о постоянном рекламировании при вводе нового продукта на рынок, а также значение предварительной работы, акцентированной исполнительным директором Пертту Королайнен. Планирующие выйти на новый международный рынок должны исходить из основательного и тщательного предварительного изучения целевого рынка. Хорошо планировано – наполовину сделано!

Отчет о семинаре доложила,

бизнес-тренер, маг. экон. наук
Санна Варис