Tekoäly -totta jo tänään

Elämme tietoteknisessä maailmassa tällä hetkellä suuren murroksen aikaa. Tätä muutostilaa verrataan jopa teolliseen vallankumoukseen. Olenpa nähnyt sellaisenkin väittämän, että tekoälyä ja sen soveltamista verrataan sähkön keksimiseen. Tekoälystä on puhuttu tulevaisuutena jo varmasti yli 20 vuotta, mutta vasta nyt tekniset mahdollisuudet ovat sillä tasolla, että sen käytettävyyden vaatima datan käsittelykapasiteetti on realismia.

Mitä tekoäly sitten on ja mihin sitä voidaan käyttää? Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on käsitteenä varsin kattava ja melko heikosti jäsentymätön. Samaa voidaan sanoa kahdesta muustakin käsitteestä, jotka liittyvät kiinteästi tekoälyyn ja sen soveltamiseen (BigData ja IoT), jotka tässä yhteydessä vain mainitaan lyhyesti.

Jos tarkastellaan kokonaisuutta ikään kuin toimintojärjestyksessä, voidaan ajatella seuraavaa:

1. IoT (Datan kerääminen)
   Internet of Things mielletään useimmin eri tavoin tapahtuvaksi tiedon reaaliaikaiseksi keräämiseksi ja tallentamiseksi johonkin, internetin välityksellä. Se on siis valtavan tietomäärän jatkuvaa keräämistä erilaisista reaaliajan toiminnoista ja tapahtumista.
    
2. BigData ( Datan säilyttäminen ja jäsentäminen )
   Käsitteellä kuvataan edellisen kohdan tuottaman tai keräämän tiedon varastointia.
   Usein ongelmana on kerätyn tiedon tietojen häviäminen kertahyödyntämisen jälkeen, kuten myös se, että data on pirstaleina erilaisissa tietojärjestelmissä.
    
3. Tekoäly ( Datan hyväksikäyttö ja jalostaminen )
   Kun edellä mainitut tietolähteet ja niiden tuottaman tiedon mahdollistama varastointi on hoidossa, varastoitua dataa voidaan alkaa käyttää erilaisten tekoälysovellusten ”oppimisalustana”.
   Tekoäly voi olla mitä tahansa ihmisen tuotoksen korvaavaa tai vaikkapa laitteen toiminnan dynaamista muutosta esim. olosuhde-, käyttö- ja vaikkapa suorituskykymuutokset toisiinsa vaikuttavina summina.
   Käytettävän tiedon ja tapahtumien määrä täytyy olla suuri, jotta oppimista ja ennen kaikkea oppivaa tiedon soveltamista voitaisiin tekoälysovellukselle opettaa.

Lukuisat some-, verkkopalvelut, jopa tavanomaiset kauppaketjut täydentävät omaa tiedonkeruutaan erilaisilla tekoälysovelluksilla. Näin ne tuottavat valmista ”kauppatavaraa” yrityksille profiloimalla sopivia asiakkaita ja ennustamalla esimerkiksi heidän ostokäyttäytymistään tuhansien keräämiensä tietojen ja niiden välisten suhteiden perusteella 

Mielikuvana tekoäly koetaan uhkaavana, esimerkiksi työpaikkoja vähentävänä muutoksena. Näin ei asia välttämättä ole, sillä tekoälyllä voidaan korvata, nopeuttaa ja tehostaa rutiinitoimenpiteitä.   Ihminen voidaankin hyödyntää esimerkiksi tekoälysovelluksien ohjaajana syntyvissä uusissa tehtävissä.

Verohallintokin kokeilee pilottihankkeessaan ohjelmistorobotteja, jotka kahlaavat läpi suuria datamääriä ja tarkistavat verotietoja. Ne käyttävät olemassa olevia järjestelmiä, kuten ihmisetkin - mutta väsymättä.  Tekoäly ja sen soveltaminen ei ole enää tulevaa vaan tätä päivää.

Tekstin tuottajana toiminut Jukan kanssa yhteistyössä myös Kari Kananoja. Jukka ja Kari toimivat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa kouluttajana. Lue lisää Suomen Yrittäjäopiston datanomin koulutuksesta ja avaa ovi tietotekniikan maailmaan: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/tietotekniikka/tieto-ja-viestintatekniikan-perustutkinto

Jukka Hokkanen
IT-kouluttaja
jukka.hokkanen(a)syo.fi