Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Tavoitteesta toteutukseen -tunnelmia starttipäivästä

Marraskuun aamu on pimeä ja ulkona sataa, mutta Helia-talon luokassa 2205 on positiivinen ja odottava tunnelma. Paikalla ryhmä mukavia yrittäjiä, jotka ovat lähteneet kehittämään omaa yritystoimintaansa. Kello lyö yhdeksän ja kaikki on valmista – tekniikka kunnossa, opiskelijat paikalla, yhteistyökumppani valmiina esittäytymään ja vastuukouluttaja virittäytynyt ohjamaan, tukemaan ja kannustamaan tulevat 1,5 vuotta! 

Yrityksen kehittäjä -valmennuksessa kehittäminen on siis keskiössä. Esittelykierros osoittaa, että kehittämisen painopisteiden kirjo on laaja. Osa osallistujista kaipaa vahvistusta omaan liiketoimintaosaamiseensa. Laaja-alaista ymmärrystä kasvua ja kehittymistä edistävien päätösten tueksi. Yrittäjät kommentoivat: ”Haluan varmistaa, että oma osaamiseni yrittäjänä on riittävää”, ”Haluan ymmärtää kirjanpitäjän tuotoksia”.

Osalle kehittämistavoitteet ovat konkreettisempia. Siinä missä toisella on tavoitteena ”organisoida toiminta tehokkaammaksi” tai ”laatia suunnitelma uuden liiketoimintamallin kehittämiseksi”, on toisella tahtotila ”hoitaa yrityksen omistusjärjestelyjen muutos hallitusti”. Tavoitteiksi nousivat myös ”tahto taklata markkinat” ja ”työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen”.

Nämä erilaiset kehittämisajatukset mielessä lähdetään liikkeelle. Itsenäisesti sekä vastuukouluttajan ja verkostokumppaneiden kanssa yhteistyössä pohditaan, analysoidaan, täsmennetään ja haetaan oikea suunta kehittämistyöskentelylle. Tavoitteena konkreettiset kehittämissuunnitelmat yrityksen kehittämisen tueksi.  

Mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja yrittäjäkollegoilta saatavaan vertaistukeen koettiin positiivisena asiana. Hienoa! Se on ehdottomasti aikuisena opiskelun sokeri ja suola. Iltapäivän aikana, Learnin cafe -menetelmän avulla, toteutettu pohdinta toimintaympäristön murroksista, avasi lopullisesti jokaisen osallistujan sanaisan arkun. Ajatuksia vaihdettiin innokkaasti, avoimin mielin, ja hyvinkin erilaisten yritysten näkökulmista. Toimialoilla tapahtuvia muutoksia pohtivat yhdessä mm. media-alan yrittäjät, suutarimestarit, kauneusalan ammattilaiset, hyvinvointialan osaajat, pitopalveluyrittäjä ja ratsastuskoulun vetäjä. Samalla sitten vaihdettiin ajatuksia ja saatiin vertaistukea…

Antoisa päivä takana. On hienoa työskennellä yrittäjien kanssa, yrittäjyyden eteen ja yrittäjähenkisten ihmisten parissa!


Lisätietoja Yrityksen kehittäjä -valmennuksesta: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/toimiva-yrittaja/yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinto

Sanna Möller-Aaltonen
koulutuspäällikkö
sanna.moller-aaltonen@syo.fi
twitter: @SannaMollerA

Anna hyvän kiertää ja kehu!

Nyt kerron aiheesta, joka ei ole tämän hetken top10-aihe johtamisen sakeassa trendiviidakossa. Varsinkin, kun siitä on puhuttu iät ja ajat ja kaikkihan sen tietysti osaavat. Nimittäin palautteen antamisesta ja erityisesti positiivisen palautteen antamisesta! Päätin kuitenkin kirjoittaa siitä, sillä johtamisen valmennuksissa aihe kirvoittaa jatkuvasti vilkkaita keskusteluja ja nostattaa kaikilta yleensä jonkinlaisen mielipiteen ja varsin vahvan sellaisen. Tästä voi päätellä, että perusasioilla on edelleen vankkumaton jalansija johtamisen areenalla.

Milloin palautetta?

No milloin sitä positiivista palautetta sitten pitäisi antaa? Ainakin silloin, kun joku onnistuu hyvin työssään tai muulla tavoin. Pienikin kehu esimieheltä saa olon tuntumaan mukavalta pitkänkin aikaa. Eli reilusti positiivista, jos aihetta on!

Palautetta esimiehellekin?

Yleensä palautteen antamisesta puhuttaessa mieleen tulee kuva esimiehestä antamassa palautetta alaiselleen. Käännetään kelkkaa hieman eri näkövinkkeliin. Palautetta voi työyhteisössä antaa myös esimiehelle. Kuinka usein sinä olet antanut hyvää palautetta omalle esimiehellesi? Esimiehestäkin hyvän palautteen saaminen tuntuu yhtä hulppealta. Entä oletko muistanut antaa palautetta työkaverillesi tai vaikkapa yhteistyökumppanillesi?

Iloa palautteen antajallekin

Selvää siis on, että jos saa mukavaa palautetta, saa iloa sisälleen ja se näkyy ja tuntuu myös työyhteisössä sekä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Ja jokainen tietää sanomattakin näiden pitkäaikaiset vaikutukset. Mutta vaikutus on ainakin yhtä hyvä käänteisesti eli jos annat hyvää palautetta, saat iloa myös itsellesi! Eli mikäs sen parempaa, saat hyvän mielen toiselle ja vielä itsellesikin! Ja ihan ilmaiseksi.

Työyhteisön johtaminen kaikkien vastuulla

Homma on siis varsin yksinkertainen – positiivinen palaute ruokkii positiivisuutta. Kun on saanut kauniita sanoja vaikkapa esimieheltä tai työkaverilta, pistää tämä kummasti yrittämään parastaan. Liian vähän tätä hyödynnetään, sillä hyvän palautteen saaja ja antaja saavat tästä valtavasti energiaa ja voimaantumista. Johtaminen ei ole vain esimiehen tehtävä tai yhden ihmisen harteilla. Jokainen voi johtaa työyhteisöä ja työhyvinvointia omalla panoksellaan.

Pistäpä siis hyvä kiertämään ja anna positiivista palautetta! Aloita tänään.

Taina Ruotsalainen
yritystoiminnan kouluttaja
taina.ruotsalainen@syo.fi

Sote-alan yrittäjille liiketoimintaosaamista yrittäjän erikoisammattitutkinnolla juuri NYT

Meneillään olevat Sote- ja kuntarakenneuudistus vaikuttavat alan yrittäjyyteen myös paikallisella tasolla. Yksittäisen Sote- alan yrityksen tulevaisuuden voimavaran muodostaa lukuisten mahdollisten tulevaisuuksien kirjo. Yrittäjällä on mahdollisuus ennakoida yritystoiminannan tulevaisuutta ja vaikuttaa siihen. Perehtymällä yrityksesi nykytilanteeseen, niin talouden kuin henkilöstön suhteen, voit parhaiten valmistautua tulevaan uudistukseen.

Jatkossa kilpaillaan myös työvoiman saatavuudesta. Paras työvoima hakeutuu ajan tasalla oleviin yrityksiin, jossa myös yksilön on mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla. Tarjoa henkilöstöllesi mahdollisuus kouluttautua yrittäjähenkiseksi oppisopimuksen avulla. Koko henkilöstön panosta tarvitaan, että yrityksen hyvä maine ja sitä kautta kannattavuus pysyvät huipputasolla.

Asiakkaista ei tule olemaan pulaa jatkossakaan. Väestön keski-ikä nousee ja vanhusväestön määrä kasvaa. Väestön tuloerot ovat kasvusuunnassa. Sote- alalla on entistä enemmän itse maksavia kuluttajia, joiden tietoisuus, vaatimukset, palvelujen kysyntä ja valinnanvapaus lisääntyvät. 

Yritykselle on elintärkeää verkostoitua yrityksen kannalta tärkeiden henkilöiden ja toisten yrittäjien kanssa. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa suorittaessa kerrot yrityksesi omaa tarinaa ja parhaimmillaan syntyy luonnollista yhteistyötä ja alihankintaa osallistujien kesken. Palveluohjaus tulee olemaan uudistuneissa sote-palveluissa avainasemassa, osaathan huolehtia yrityksesi suhteet ja oikeanlaisen näkyvyyden kuntoon monituottajamalli ja sähköiset markkinakanavat huomioiden.

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen luo erinomaiset edellytykset vastata markkinoiden tarpeisiin uudistuksen jälkeenkin. Tule mukaan NYT

Suomen Yrittäjäopiston seuraava Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon startti Vaasassa huhtikuussa  on sote-painotteinen, katso lisää: http://www.syo.fi/koulutukset/yrittajyys/toimiva-yrittaja/yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinto

Sari Saarikoski
yritysneuvoja
Vaasanseudun Kehitys Oy
www.vasek.fi

Liikenne-esimieheksi Pasilassa -osoitus oppilaitosten yhteistyöstä

Suomen Yrittäjäopisto järjestää keväällä pääkaupungissa mahdollisuuden pätevöityä kuljetusalan esimiestehtäviin. Tarkoituksena on antaa lisäoppia kuljetusalan ammattilaisille esimerkiksi ajojärjestelijänä, kuljetusesimiehenä, ajomestarina tai muussa vastaavassa kuljetusalan vastuullisessa esimiestehtävässä toimiville henkilöille tai vastaaviin tehtäviin haluaville. Tutkintonimike on liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto ja koulutus alkaa Pasilassa 9.5.2017.

Yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kanssa

Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto järjestetään yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kanssa. Keväällä alkaa Pasilassa johtamisen erikoisammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ammattitutkinto –valmennukset. Koulutukset tarjoavat haasteita niin johtamistehtävissä aloittaneelle kuin useamman vuoden yritysjohdossa toimineelle.

Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus tukee opiskelijan esimiestaitoja. Hakijalta vaaditaan viiden vuoden työkokemusta kuljetusalalta. Tämä ja aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittaessa.

Muttei niin paljoa, ettei aikuinen työssäkäyvä niistä selviäisi

Lähiopetukset pyritään järjestämään Pasilassa niin, että koulutuspäiviä on yksi aina kuukaudessa. Tämä järjestely on oikein omiaan myös kauempaa tuleville opiskelijoille hyvien liikenneyhteyksien vuoksi.

Liikenne-esimiehen -koulutus järjestetään siten, että opiskelu kestää laajimmillaan reilun vuoden ja on monimuoto-opiskelua. Lähiopetusta tulee olemaan jo olevan osaamisen perusteella maksimissaan 13 päivää, jonka lisäksi koulutus sisältää etä- ja verkko-opiskelua sekä työssäoppimista. Oppisopimus mahdollisuutta voi tiedustella oman alueensa oppisopimuskeskukselta.

Lähiopetuksen lisäksi opiskelijoille tulee työstettäväksi myös erilaisia oppimistehtäviä, jotka syventävät päivien aikana käytyjä aiheita. – ”Muttei niin paljoa, ettei aikuinen työssäkäyvä niistä selviäisi, lupaan.”

Tutkinto valmis, olet liikenne-esimies

Tutkinto suoritetaan opiskelijan työpaikalla ja arvioinnissa käydään läpi asioita tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näkökulmana arvioinnissa on oman työn kehittyminen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa käyttää nimikettä liikenne-esimies.

Kuljetusalan ammattilainen, lähde mukaan valmennukseen ja pätevöidy esimieheksi omalle alallesi!

http://www.syo.fi/koulutukset/kuljetusala/liikenne-esimiehen-erikoisammattitutkinto

Juha Säippä
yritystoiminnan kouluttaja

       

Digimarkkinointi ja pienyrittäjän 3 suurinta tuskaa

Digimarkkinointi on ollut markkinoijien huulilla jo hyvän tovin. Uusia kanavia on yrityksissä otettu käyttöön innokkaasti, mutta usein alkuhuuman jälkeen todetaan, että mahdoton homma eikä maksa vaivaa. Yrittäjäkoulutuksissamme markkinointi on yksi keskeisistä teemoista ja digimarkkinointiakin käsitellään, koska se on tätä päivää. Aiheen kouluttajana olen havainnut, että tietyt asiat digimarkkinoinnissa tuskastuttavat erityisesti pienyrittäjiä.

1.       Ei ole aikaa

Yrittäjällä ei ole aikaa roikkua somessa, sillä työtkin on tehtävä. Jos kuitenkin yrityksen potentiaaliset asiakkaat ovat verkossa ja yrityksellä on tarve panostaa markkinointiin, olisiko tämä kuitenkin sellainen asia, mihin kannattaisi priorisoida aikaa? Kyllähän se tietysti oman aikansa ottaa tämäkin, mutta kuten tiedämme tuotteita ja palvelun tarjoajia etsitään nykyään keltaisten sivujen sijaan verkosta. Useimmiten, ehkä ajanpuutteen sijaan, kyse on enemmän uuden toimintatavan opettelusta. Löytyy kuitenkin esimerkkejä yrittäjistä, joilla on aktiivisesti päivittyvä blogi, fb- ja Instagram-tili. Yrittäjiä, jotka toimivat palveluliiketoiminnassa, jossa kädet ovat kirjaimellisesti kiinni asiakkaassa koko työajan näppäimistön taikka älypuhelimen sijaan ja jotka ovat kaiken lisäksi kolmen pienen lapsen äitejä. Jotenkin he ennättävät julkaisemaan aktiivisesti myös some-kanavillaan.

2.       Ei ole kiinnostavaa sisältöä

Jokaisesta yrityksestä löytyy kiinnostavaa sisältöä! Kyse on usein vain uuden näkökulman löytämisestä. Mikä asiakkaitasi kiinnostaa? Mitä sellaista osaamista sinulla on, mitä asiakkaat arvostavat? Ihmiset etsivät sisältöä mikä hyödyttää, huvittaa, ilostuttaa taikka informoi. Markkinoijina olemme tottuneet tuottamaan sisältöä tuoteinformaation ja yritysesittelyiden muodossa, mutta digimarkkinoinnissa ja erityisesti somessa tuotehöpinä ja yritysjargon on syytä unohtaa.

3.       Ei siitä ole kaupallista hyötyä

Pienyrittäjä motivoituu myynnistä. Piste. Useimmiten pettymykset digimarkkinoinnin kaupalliseen antiin johtuvat parista syystä. Kanavissa julkaistaan vaan kaupallista sisältöä, mikä ei houkuttele potentiaalisia asiakkaita asiamme äärelle. Yrittäjä on siis avannut yritykselle facebook-tilin ja julkaissut tilillä parin vuoden ajan ajankohtaisia tarjouksia ja kuvia tiloista, tuotteista tai koneista. Tykkääjiksi on saatu ystävät, sukulaiset ja naapurit. Kaupallista hyötyä tästä ei ole ja ihmekös tuo. Sisällön osalta kannattaa siis palata kohtaan 2. Kun sisältö on kunnossa ja potentiaaliset asiakkaat löytävät tiensä asiamme äärelle, onko meillä käytössä toimintoja, jotka esimerkiksi rohkaisevat asiakkaita jättämään yhteystietonsa, pyytämään tarjouksen taikka peräti ostamaan?

Digimarkkinoinnin haltuunotto ei ole ihan yksinkertainen asia pienyrittäjän näkökulmasta. Monet isotkaan organisaatiot eivät tätä uutta pelikenttää hallitse. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden myös pienelle yrittäjälle. Perinteinen mediamarkkinointi vaatii paksua lompakkoa, eikä sitäkään pienyrittäjällä usein ole.

Terveisin, Sanna Varis

Kirjoittaja on yritystoiminnan kouluttaja

Kun yrittäjät uskovat toisiinsa ja tukevat toisiaan

Suomessa on noin 260.000 yrittäjää, joista 170.000 yksinyrittäjää. Heillä kaikilla on erilaiset taustat ja osaamiset niin yritystoimintansa ”ydinbisnekseen” kuin yrittäjyyteen yleensäkin. Tänä päivänä on ”feisbuukit” ja muut yhteisöt, joissa yrittäjät kohtaavat toisiaan ja keskustelevat asioista. On digipalveluita ja tietokantoja. On edelleen uskoa, epätoivoa, kiirettä, onnistumisen riemuja, epäilyksiä, pohdintaa, mietittävää, päätettävää. Näiden kaikkien äärellä varsinkin yksinyrittäjät ovat välillä pää turvoksissa.

Opiskelin itse yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, sillä koin tarvitsevani itselleni aikaa ja tsemppiä keskittyä juuri yrityksen kehittämiseen. Arki tuntui aina täyttyvän päivän tekemisistä, kiire painoi välillä päälle ja aivojen kolosissa raksutti, että kehittämiselle ja pohtimisellekin pitäisi aikaa löytyä. Tutkintoon mukaan lähteminen tarjosi tien tähän. Ajattelin ettei uudenkaan oppiminen pahitteeksi samalla olisi.

Se mitä en edes osannut ajatella tai unelmoida, oli suuri yhtenäisyyden tunne ja kollektiivisuus mikä syntyi YJEAT-ryhmämme sisällä. Tuimme toisiamme opiskeluissa, tsemppasimme ja kannustimme. Lähipäivät olivat työntäyteisiä ja kaipasimme sen oheen rauhaa pidempiin keskusteluihin. Syntyi ajatus omasta luokkaretkipäivästä, joka toteutettiinkin nopeassa aikataulussa. Osaajat päivän toteuttamiseen löytyivät ryhmän sisältä. Ryhmässä oleva kampaaja kampasi, kauneusalan ammattilainen meikkasi, valokuvaaja kuvasi, cateringyrittäjä kokkasi, keilahallin omistaja tarjosi tilat, viestinnän ammattilainen keksi tiedottaa päivästä ja sai siitä juttuja niin paikallislehtiin kuin oppisopimustoimistojen lehteen ja Suomen Yrittäjäopiston julkaisuihin. Päivä meni nopeasti ja nauru raikui. Se oli kuin miniloma kaiken kiireen keskellä. Jokaiselle jäi muistoksi luokkakuva ja laadukkaat muotokuvat itsestään sekä omaan että yrityksensäkin käyttöön.

Tuo yhteinen päivä poiki hyviä keskusteluja, joiden pohjalta ryhmässä syntyi useita uusia yhteistyökumppanuuksia ja tukiryhmiä. Huomasimme, että moni tahkosi oman yrityksensä kehittämisen kanssa itselleen isojenkin kysymysten äärellä. Tapaamisissamme olemme purkaneet näitä aiheita ja tuoneet toisen toimialan yrittäjän ideoita ja ajatuksia esiin –luottamuksella, ennakkoluulottomasti, kyseenalaistaen ja tukien. Moni on havahtunut tarkastelemaan omaa toimintaansa aivan uusin silmin ja löytänyt ennen näkemättömiä mahdollisuuksia kehittää yritystään ja itseään. Tokihan tätä palvelua saisi vaikka paikallisten kehittämisyhtiöiden palveluista, mutta meille yksinyrittäjille se tarjoaa paljon kaivattua sosiaalista kanssakäymistä arjen keskellä. Tämä on kuin meidän oma TYHY–päivämme.

 

Pirjo Kivistö

yrittäjä, pedagogi

Karisma Konseptit Oy

www.karismakonseptit.fi

Blogin kirjoittaja Pirjo Kivistö somepäivässä odottaa omaa kuvausvuoroaan
Kuva: Pekka Kiirala

 

Mitä viennin aloittaminen yritykseltä vaatii?

Viennin aloittaminen on aina strateginen päätös.  Ja ei anneta nyt hienolta kuulostavan sanan hämätä yhtään.  Yritys, joka miettii viennin aloittamista, toiminnan laajentamista maantieteellisesti uudelle vientialueelle, asiakaspohjan laajentamista ja/tai uuden tuotteen lanseerausta, hyötyy takuuvarmasti hyvästä, suunnitelmallisesta ja toimivasta strategiatyöskentelystä.

 

Tavoite aina pitäisi kuitenkin olla että viennistä aiheutuvat kulut ovat pienempiä kuin siitä saadut tulot.  Eli kaiken toiminnan pitäisi tähdätä siihen että vientitoiminta on kannattavaa Päivästä Yksi lähtien. 

 

Mitkä ovat käytännön työvälineitä joita yritys voi hyödyntää, tai oikeastaan joita yrityksen ehdottomasti TULEE hyödyntää miettiessään viennin aloittamista tai päivittäessään toimintamallejaan vientiin?   Tässä neljä selkeää

I  Johtaminen

Yritysjohdon ja käytössä olevat johtamismenetelmät ja –tavat näyttelevät enemmän kuin keskeistä roolia vientitulosten suhteen. Yhteys yritysjohdon asenteiden ja osaamisen ja vientimenestyksen välillä on selkeä.   Asenne (=sitoutuminen) , osaaminen ja kokemus rakentavat pohjan yrityksen menestymiselle.

II  Lähtötilanne

Ainoa tapa lähteä vientiin on ymmärtää ja tiedostaa oma  lähtötilanne.  Kriittinen tarkastelu ja keskustelu esim. seuraavien kysymysten pohjalta: 

  

Miksi aloittaa ja laajentaa vientiä?

Mitkä ovat vientitoiminnan tavoitteet?

Mikä on mahdollista nykyisellä osaamisella ja resurssitasolla?

Mihin tarvitaan osaamista / lisäresursseja jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään?

Mitä on yrityksen oikea ydinosaaminen, jonka avulla SELKEÄSTI edukseen kohdemarkkinoilla?

Kuka on asiakas kohdealueilla ja miten tunnistan asiakkaan tarpeet?

III Ymmärrys ja osaaminen siitä mihin ollaan menossa

Ns. vientimenestyjät aktiivisesti hankkivat ja hyödyntävät hankkimaansa tietoa liiketoimissaan, ovat ulospäin suuntautuneita sekä käyttävät pääasiallisesti ensisijaisia tiedonlähteitä ja näin toimiessaan ovat koko ajan tietoisia ja valmiita käsittelemään potentiaalisia kipukohtia suhteessaan asiakkaisiin ja/tai yhteistyökumppaneihin. Eli, ollaan aktiivisia ja rohkeita tiedonhankinnassa ja tiedon liikuttamisessa, mikä helpottaa mahdollisten ongelmien ratkaisua ja ennalta ehkäisyä. Yritykset kokevat ja tietävät että annettu ja saatu tieto auttavat niitä sopeutumaan paremmin ’vientiympäristön’ vaatimuksiin.

 

IV  Yhteistyökumppani(t)

 

Kohdat I – III muodostavat hyvän pohjan yrityksesi omalle paketille.  Oma paketti on se työväline jolla ’ostat’ parhaan mahdollisen kumppanin kohdealueelta.  Osaava, valmis, motivoitunut, työteliäs kumppani, joka tuntee markkinat, potentiaaliset asiakkaat, lainsäädännön, kielen ja kulttuurin.  Kumppani jonka kanssa sitoudutte yhdessä tekemään tulosta molempien hyödyksi. 

-------------------------------------------

Tekstin kirjoittaja Pekka Saarremaa toimii yrittäjänä PNP crossing borders Oy:ssä. PNP on Suomen Yrittäjäopiston pääyhteistyökumppani kansainvälisyyteen painottuvassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksessa.

 

 

PNP on tehokas yksityinen koulutusyritys jonka työtä on saada asiakkaansa menestymään vientitoimissaan. Vuodesta 2002 alkaen PNP on auttanut yli 200+ suomalaista yritystä menestymään kansainvälisesti. Palveluvalikoimaan kuuluvat esimerkiksi vientivalmiuskartoitus, vientisuunnitelma, kumppanuushaku kohdealueella, käännös- ja dokumentointipalvelut  ja kohdennettu vientimyynti- ja kielikoulutus.