Tekoäly -totta jo tänään

Elämme tietoteknisessä maailmassa tällä hetkellä suuren murroksen aikaa. Tätä muutostilaa verrataan jopa teolliseen vallankumoukseen. Olenpa nähnyt sellaisenkin väittämän, että tekoälyä ja sen soveltamista verrataan sähkön keksimiseen. Tekoälystä on puhuttu tulevaisuutena jo varmasti yli 20 vuotta, mutta vasta nyt tekniset mahdollisuudet ovat sillä tasolla, että sen käytettävyyden vaatima datan käsittelykapasiteetti on realismia.

Mitä tekoäly sitten on ja mihin sitä voidaan käyttää? Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on käsitteenä varsin kattava ja melko heikosti jäsentymätön. Samaa voidaan sanoa kahdesta muustakin käsitteestä, jotka liittyvät kiinteästi tekoälyyn ja sen soveltamiseen (BigData ja IoT), jotka tässä yhteydessä vain mainitaan lyhyesti.

Jos tarkastellaan kokonaisuutta ikään kuin toimintojärjestyksessä, voidaan ajatella seuraavaa:

1. IoT (Datan kerääminen)
   Internet of Things mielletään useimmin eri tavoin tapahtuvaksi tiedon reaaliaikaiseksi keräämiseksi ja tallentamiseksi johonkin, internetin välityksellä. Se on siis valtavan tietomäärän jatkuvaa keräämistä erilaisista reaaliajan toiminnoista ja tapahtumista.
    
2. BigData ( Datan säilyttäminen ja jäsentäminen )
   Käsitteellä kuvataan edellisen kohdan tuottaman tai keräämän tiedon varastointia.
   Usein ongelmana on kerätyn tiedon tietojen häviäminen kertahyödyntämisen jälkeen, kuten myös se, että data on pirstaleina erilaisissa tietojärjestelmissä.
    
3. Tekoäly ( Datan hyväksikäyttö ja jalostaminen )
   Kun edellä mainitut tietolähteet ja niiden tuottaman tiedon mahdollistama varastointi on hoidossa, varastoitua dataa voidaan alkaa käyttää erilaisten tekoälysovellusten ”oppimisalustana”.
   Tekoäly voi olla mitä tahansa ihmisen tuotoksen korvaavaa tai vaikkapa laitteen toiminnan dynaamista muutosta esim. olosuhde-, käyttö- ja vaikkapa suorituskykymuutokset toisiinsa vaikuttavina summina.
   Käytettävän tiedon ja tapahtumien määrä täytyy olla suuri, jotta oppimista ja ennen kaikkea oppivaa tiedon soveltamista voitaisiin tekoälysovellukselle opettaa.

Lukuisat some-, verkkopalvelut, jopa tavanomaiset kauppaketjut täydentävät omaa tiedonkeruutaan erilaisilla tekoälysovelluksilla. Näin ne tuottavat valmista ”kauppatavaraa” yrityksille profiloimalla sopivia asiakkaita ja ennustamalla esimerkiksi heidän ostokäyttäytymistään tuhansien keräämiensä tietojen ja niiden välisten suhteiden perusteella 

Mielikuvana tekoäly koetaan uhkaavana, esimerkiksi työpaikkoja vähentävänä muutoksena. Näin ei asia välttämättä ole, sillä tekoälyllä voidaan korvata, nopeuttaa ja tehostaa rutiinitoimenpiteitä.   Ihminen voidaankin hyödyntää esimerkiksi tekoälysovelluksien ohjaajana syntyvissä uusissa tehtävissä.

Verohallintokin kokeilee pilottihankkeessaan ohjelmistorobotteja, jotka kahlaavat läpi suuria datamääriä ja tarkistavat verotietoja. Ne käyttävät olemassa olevia järjestelmiä, kuten ihmisetkin - mutta väsymättä.  Tekoäly ja sen soveltaminen ei ole enää tulevaa vaan tätä päivää.

Tekstin tuottajana toiminut Jukan kanssa yhteistyössä myös Kari Kananoja. Jukka ja Kari toimivat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa kouluttajana. Lue lisää Suomen Yrittäjäopiston datanomin koulutuksesta ja avaa ovi tietotekniikan maailmaan: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/tietotekniikka/tieto-ja-viestintatekniikan-perustutkinto

Jukka Hokkanen
IT-kouluttaja
jukka.hokkanen(a)syo.fi

Yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyö

Perinteinen toimintatapa yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyöstä on alkanut murentua. ”Vanhan” tavan mukaan yrittäjä tuo kuukauden päätyttyä kaikki mahdolliset tositteet ”kenkälaatikossa” (käteiskuitit, ostolaskut ja myyntilaskut sekä palkanmaksuun tarvittavat tiedot) tilitoimistoon ja jää odottamaan, että tilitoimisto ilmoittaa aikanaan arvonlisäveron määrän ja hoitaa työntekijämaksut. Päättyneen kuukauden tietoja voi pahimmillaan joutua odottamaan toista kuukautta. Tämä malli ei ole tehokkain tapa hoitaa talousasioita eikä se ole enää tätä päivää. Vanhakin tapa toimii, mutta aika on ajamassa perinteisestä mallista ohi.

Mitä yrittäjä saa ja mitä voi vaatia tilitoimistolta

Yhteistyössä on voimaa myös tilitoimiston kanssa tehdyssä työssä. Sähköiset taloushallinnon ohjelmat antavat loistavan perustan siihen, mitä tilitoimistolta voi vaatia tai paremminkin yhdessä sopia. Sähköinen taloushallinto antaa ensinnäkin ajantasaista tietoa oikein käytettynä eli tiedät joka päivä yrityksen tulos- ja taloustilanteen.

Sähköisyys automatisoi toimintoja ja tilitoimistolle jää enemmän aikaan muuhun. Tilitoimistolta voi vaatia aiempaa enemmän konsultointia talouden seurantaan, miltä taloudellinen tilanne näyttää. Samalla tavoin tilitoimisto ehtii antaa panosta tulevaisuuden suunnitteluun mm. budjetointiin. Kahdenkeskiset palaverit oman kirjanpitäjän kanssa pitää sopia etukäteen. Täytyy suunnitella kuukausirytmi ja sopia tapaamispäivät etukäteen. Sovituista päivistä pitää myös pitää kiinni, sillä talouden seurannan ja ohjeistuksen on oltava prioriteetissa korkealla. Yrittäjän täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli palvelua laajennetaan konsultoivaan palveluun, on siitä oltava valmis myös maksamaan.  Sähköisyys on tätä päivää ja antaa mahdollisuuden ajantasaisen tuloksen seurantaan.

Timo Maunula
yritystoiminnan kouluttaja
timo.maunula@syo.fi

Kehittyvä datanomikoulutus, kenelle se soveltuu?

Datanomikoulutus on kokenut mittavia muutoksia viime vuoden aikana. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon koulutuksen sisältöä ja työelämätarpeisiin vastaavuutta on uudistettu. Koulutuksen laajuutta, valinnan vaihtoehtoja ja opiskelun vaivattomuutta on sovitettu työn ohella tapahtuvan opiskelun ehdoille.  Koulutus tukee digitalisoitumisen myötä muuttuvien työtehtävien hallintaa lähes kaikilla toimialoilla, joten koulutuksesta saavat tukea ja oppia lähes kaikki tietotekniikan avulla työtä tekevät.

Opiskelija voi valita toimialansa, sekä omien ja työpaikkansa tarpeitten mukaan erilaisia opintopolkuja joiden koulutussisällöt ja –aikataulut ovat hyvin joustavia. Koulutuksen suosio myös oppisopimuksella suoritettavana on kasvussa, koska yrityksissä on ymmärretty tietotekniikan hallinnan tarve myös perinteisen tietohallinnon ulkopuolella.

Tietoturvan asiantuntijan opintopolku

Datanomikoulutuksen aiheista on monipuolisesti valittavissa erilaisia opintosisältöjä ja valintojen perusteella syntyviä opintopolkuja. Opintopoluista yksi vahvimmista on Tietoturvan asiantuntijan opintopolku, jonka aikana käsitellään kaikki tietoturvallisuuden osa-alueet. Aiheita käsitellään niin työntekijän jokapäiväisen toiminnan kuin yritysten kokonaisvaltaisen tietoturvasuunnittelunkin näkökulmista.

EU:n tietosuojadirektiivi on muuttunut merkittävästi vaativampaan suuntaan ja siihen organisaatioiden tuleekin varautua vuoden 2018 alkuun mennessä. Opintopolun suunnittelussa on toiminut merkittävästi Valtion Tieto- ja viestintäkeskuksessa tuotantopäällikkönä työskentelevä vaasalainen Raimo Mäenpää, jolla on yli 15 vuotta kokemusta Tietoturvapäällikön tehtävistä niin Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa kuin Valtorissakin. Mäenpää toimii pääasiallisesti myös kyseisten opinto-osien kouluttajana.

 

 

Kari Kananoja

IT-kouluttaja

 

 Lisätietoa muista opintopoluista osoitteesta  http://www.syo.fi/koulutukset/tietotekniikka/tieto-ja-viestintatekniikan-perustutkinto

Tutkinto –välilehdeltä tai sähköpostilla osoitteesta kari.kananoja@syo.fi

Digimarkkinointi ja pienyrittäjän 3 suurinta tuskaa

Digimarkkinointi on ollut markkinoijien huulilla jo hyvän tovin. Uusia kanavia on yrityksissä otettu käyttöön innokkaasti, mutta usein alkuhuuman jälkeen todetaan, että mahdoton homma eikä maksa vaivaa. Yrittäjäkoulutuksissamme markkinointi on yksi keskeisistä teemoista ja digimarkkinointiakin käsitellään, koska se on tätä päivää. Aiheen kouluttajana olen havainnut, että tietyt asiat digimarkkinoinnissa tuskastuttavat erityisesti pienyrittäjiä.

1.       Ei ole aikaa

Yrittäjällä ei ole aikaa roikkua somessa, sillä työtkin on tehtävä. Jos kuitenkin yrityksen potentiaaliset asiakkaat ovat verkossa ja yrityksellä on tarve panostaa markkinointiin, olisiko tämä kuitenkin sellainen asia, mihin kannattaisi priorisoida aikaa? Kyllähän se tietysti oman aikansa ottaa tämäkin, mutta kuten tiedämme tuotteita ja palvelun tarjoajia etsitään nykyään keltaisten sivujen sijaan verkosta. Useimmiten, ehkä ajanpuutteen sijaan, kyse on enemmän uuden toimintatavan opettelusta. Löytyy kuitenkin esimerkkejä yrittäjistä, joilla on aktiivisesti päivittyvä blogi, fb- ja Instagram-tili. Yrittäjiä, jotka toimivat palveluliiketoiminnassa, jossa kädet ovat kirjaimellisesti kiinni asiakkaassa koko työajan näppäimistön taikka älypuhelimen sijaan ja jotka ovat kaiken lisäksi kolmen pienen lapsen äitejä. Jotenkin he ennättävät julkaisemaan aktiivisesti myös some-kanavillaan.

2.       Ei ole kiinnostavaa sisältöä

Jokaisesta yrityksestä löytyy kiinnostavaa sisältöä! Kyse on usein vain uuden näkökulman löytämisestä. Mikä asiakkaitasi kiinnostaa? Mitä sellaista osaamista sinulla on, mitä asiakkaat arvostavat? Ihmiset etsivät sisältöä mikä hyödyttää, huvittaa, ilostuttaa taikka informoi. Markkinoijina olemme tottuneet tuottamaan sisältöä tuoteinformaation ja yritysesittelyiden muodossa, mutta digimarkkinoinnissa ja erityisesti somessa tuotehöpinä ja yritysjargon on syytä unohtaa.

3.       Ei siitä ole kaupallista hyötyä

Pienyrittäjä motivoituu myynnistä. Piste. Useimmiten pettymykset digimarkkinoinnin kaupalliseen antiin johtuvat parista syystä. Kanavissa julkaistaan vaan kaupallista sisältöä, mikä ei houkuttele potentiaalisia asiakkaita asiamme äärelle. Yrittäjä on siis avannut yritykselle facebook-tilin ja julkaissut tilillä parin vuoden ajan ajankohtaisia tarjouksia ja kuvia tiloista, tuotteista tai koneista. Tykkääjiksi on saatu ystävät, sukulaiset ja naapurit. Kaupallista hyötyä tästä ei ole ja ihmekös tuo. Sisällön osalta kannattaa siis palata kohtaan 2. Kun sisältö on kunnossa ja potentiaaliset asiakkaat löytävät tiensä asiamme äärelle, onko meillä käytössä toimintoja, jotka esimerkiksi rohkaisevat asiakkaita jättämään yhteystietonsa, pyytämään tarjouksen taikka peräti ostamaan?

Digimarkkinoinnin haltuunotto ei ole ihan yksinkertainen asia pienyrittäjän näkökulmasta. Monet isotkaan organisaatiot eivät tätä uutta pelikenttää hallitse. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden myös pienelle yrittäjälle. Perinteinen mediamarkkinointi vaatii paksua lompakkoa, eikä sitäkään pienyrittäjällä usein ole.

Terveisin, Sanna Varis

Kirjoittaja on yritystoiminnan kouluttaja

Tomorrowland -kehittyvät liiketoimintamallit

Digitalisti, strategi Ville Tolvanen, T
BWA & Digitalist Network

Tulevaisuuden, yhteistyön ja digitalisaation konferenssi Heimocon kokosi Hämeenlinnan Verkatehtaalle 22.9.2016 uusiutumiskykyisiä yrittäjiä ja ammattijohtajia pohtimaan mm. digitalisaation merkitystä liiketoiminnalle. Päivän puhujat edustivat monipuolista kattausta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisestä taidemaalari Rauli Mårdiin ja digitalisti Ville Tolvaseen. Suomen Yrittäjäopistosta käytiin kuuntelemassa, mitkä trendit ovat nyt yrittämisessä erityisesti pinnalla. Digitalisaatio, luottamus ja kumppanuus olivat päivän polttavimmat teemat. Tässä hieman tiivistelmää digiajan asiakkaista.

Sisältömarkkinointi peittoaa printtimainonnan kuusnolla!

Päivän yhdessä työpajassa todettiin, ettei painettu markkinointi ole vielä täysin kuollut, mutta sen on pitkälti korvannut sisältömarkkinointi. Ennen asiakkaat segmentoitiin tarkkaan jotta näille voitiin suunnata kohdennettua markkinointia täsmäkanavissa. Digitaalisessa maailmassa ongelmana on, ettei asiakkaita ja näiden liikkeitä ole helppoa tunnistaa ennakkoon, josta syystä segmentointi ja kohdemarkkinointi ovat menettäneet merkitystään. Asiakkaiden saamiseksi yritysten onkin panostettava laadukkaaseen ja puhuttelevaan digitaaliseen sisältöön ja merkitysten rakentamiseen.

Mikä sitten liikuttaa asiakasta? No samat asiat kuin ketä tahansa meistä, elämä yleensä, rakkaus, perhe, ja yrittäjällä totta kai myös bisneksen kasvattaminen. Kaikkien potentiaalisten asiakkaiden hamuaminen on kuitenkin helposti tehotonta, ja siksi yritysten kannattaa julkaista eri somekanavillaan sellaista sisältöä, joka on heille sopivien asiakkaiden mielestä tarpeellista ja mielenkiintoista.

Hengaile asiakkaan matkassa aiempaa pidempään

Markkinointiyrittäjä Jarkko Kurvinen Plutoni Oy:sta totesi, että yrityksissä keskitytään liian usein hengailemaan asiakkaan ympärillä vain ostotapahtuman yhteydessä. Nykyään pitäisi kyetä olemaan asiakkaan matkassa jo paljon varhaisemmassa vaiheessa sekä huomattavasti aiempaa pidempään. Tärkeintä on kuitenkin kyky asettua asiakkaan näkökulmaan. Asiakasta kiinnostaa ennen kaikkea omista ongelmistaan ja tarpeistaan puhuminen. Sen sijaan häntä ei vähäisessäkään määrin kiinnosta kuunnella myyjän omahyväistä, puisevaa selostusta erilaisista erinomaisista tuotteista, joita tämä haluaa asiakkaalleen myydä.

Digitaalinen ”lämmin” sydän

Digitalisaatioguru Ville Tolvanen totesi, että nettimarkkinoinnissa yritysten pahin virhe on olla tasapaksu, tai kuten hän asian ilmaisi, ”toiminta kusenkeltaisella keskitiellä”. Internet inhoaa keskinkertaisuutta; sellainen häviää vääjäämättä harmaaseen massaan. Tärkeää onkin erottautua ja olla kiinnostava. Tässä auttavat hyvät tarinat ja aito osaaminen. Tolvanen muistutti, etteivät B2B-asiakkaatkaan ole kliinisiä yrityksiä, vaan niissä työskenteleviä ihmisiä, joiden huomion saamiksesi myyjällä tulisi olla tarjolla lämmin digitaalinen sydän. Tämän saadessaan nykyasiakas on hyvinkin aulis antamaan itsestään lähes kaiken mahdollisen tiedon myyjälle. Moni puhuja muistutti, ettei pelkkä digimaailma kuitenkaan riitä monelle asiakkaalle, vaan edelleen suuret tarinat ja onnistumiset syntyvät aidoista kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät:
Johtaminen on ennen muuta luottamuksen rakentamista

Kehitysjohtaja Jorma Kukkeenmäki Suomen Yrittäjäopistolta ja

FiBANin aluepäällikkö Yrjö Koskinen keskustelevat digitalisaatiosta

 

Heimocon  terveisin

Leena Lemola

Yritystoiminnan kouluttaja, konsultti

Someilua digilaarissa

Silmät ovat auenneet ja kaikenlaisia ideoita muhii päässä, kertoo konekaupan- ja tuotannon alalla yrittäjänä toimiva Maisa Pirttinen, kun takana on Suomen Yrittäjäopiston luotsaaman digilaari -hankkeen sosiaalisen median koulutusjakso. Mahdollisuuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen on valtavasti, toisaalta helpottavaa on, että kaikessa ei tarvitse olla mukana, eikä kannata liittyä siksi, että kaikki muutkin ovat liittyneet. Täytyy löytää ne kanavat, jotka palvelevat parhaiten juuri omaa yritystoimintaa, tuumaa Pirttinen.


Yrittäjät ja opiskelijat yhteistyössä


Maisa Pirttinen on digilaari -hankkeeseen osallistunut paikallinen yrittäjä,  joka lähti mukaan käytännönläheiseen koulutukseen hakemaan pohjaosaamista ja eväitä sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Yrittäjäporukan lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olivat Kauhavan ja Härmän lukioiden yrittäjyyskasvatuskurssin opiskelijat, jotka ideoivat yrittäjille muun muassa ehdotuksia facebook-päivityksistä tai opastivat instagramin ja snapchatin käytössä.

Sosiaalisen median kanavat tutuiksi

Hankkeessa mukana ollut leipomoyrittäjä Mari Lahdensuo kertoo oppineensa paljon myös sisällön tuottamisesta sosiaalisen median kanaviin.  Tuoreimpana kokemuksena on yrityksen facebook-sivuille ladattu videoklippi, jota oli katsottu 700 kertaa

Koulutuksen sisältö jakaantui kahdeksaan sosiaalisen median kanavia ja työkaluja käsittelevään webinaariin ja asiantuntijaklinikkaan, jotka järjestettiin vuorokuukausin. Nauhoitetut webinaarit saivat kiitosta yrittäjiltä, koska ne mahdollistivat aiheeseen tutustumisen yrittäjälle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana.  Klinikat puolestaan loivat puitteet ajatusten vaihtamiselle ja verkostoitumiselle toisten yrittäjien ja lukiolaisten kanssa. 

Lukiolaisten mukana oleminen hankkeessa sai ehdottoman hyväksynnän yrittäjiltä, jotka näkevät nuorissa tulevaisuuden yrittäjät.   Palautteen perusteella sosiaalinen media tuli ilmiönä tutummaksi yrittäjille, ja he ovat rohkaistuneet konkreettisesti käyttämään ja hyödyntämään eri kanavia.  

Digiterveisin

Henna Leppinen

hankekoordinaattori

 

Digilaari –hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Hankkeen rahoittaa Leader Aisapari. Asiantuntijoina hankkeessa Suomen Yrittäjäopisto ja Aava & Bang Oy.

http://www.syo.fi/muut-palvelut/hankkeet/digilaari

 

 

Markkinoinnin kymmenen käskyä digiajassa

Digitalisoitumisen myötä ostokäyttäytymisessä on viime vuosina tapahtunut suuri muutos. Ostopäätöksestä n. 80% on jo tehty ennen kuin asiakas ottaa yhteyttä myyjään. Ennen ensikontaktia myyjään surffailemme netissä, haemme käyttökokemuksia somesta ja tietoa yrityksestä. Asiakkaalla on usein jopa enemmän tietoa tuotteesta kuin myyjällä. Omaa yritystoimintaa pitäisi peilata asiakkaan silmin, toteaa Jarkko Kurvinen Plutoni Oy:sta. 

Kurvinen puhui markkinoinnin murroksesta Hämeenlinnassa järjestetyssä Huippumyyjät 2015 –seminaarissa. Hän tiivistää  B2B –myynnin ja markkinoinnin kymmenen käskyä seuraavasti:

1. Auta, älä tyrkytä. Myyjän tärkein tehtävä on asiakkaan auttaminen, ei tuotteen esittely tai asiantuntijuus. 
2. Ymmärrä asiakasta. Puhutaan asiakkaalle tärkeistä asioista, mikä edellyttää asiakkaan parempaa tuntemista. Tarjotaan palvelua tai tuotetta asiakkaalle silloin, kun asiakas sitä tarvitsee. 
3. Arvoa joka kohtaamisella. Suurimpana haasteena myyntityössä on haastaa asiakkaan nykytilaa ja tuottaa asiakkaalle jotain uutta joka kohtaamisella. 
4. Luo mainetta. Pyydetään asiakasta suosittelemaan tuotetta/palvelua omissa kanavissaan-> saadaan asiakas markkinoimaan tuotetta. 
5. Muutu mediaksi. Jälkien jättäminen yrityksestä ja osaamisesta verkkoon. Omaa persoonaa kannattaa laittaa peliin. Yritys haluaa olla asiakkaalle ensisijainen tietolähde. 
6. Luovu korporaatiolätinästä. Puhutaan asioista kielellä, jota asiakas ymmärtää. 
7. Pelaa tunteilla. Markkinoinnin pitää puhutella sekä tunteita että järkeä. Päätös tehdään tunteella ja perustellaan järjellä. 
8. Myynti ja markkinointi yhteen.  Tärkeintä myynnin ja markkinoinnin yhteispelissä on löytää näille yhteinen kieli, tavoitteet, toimintatavat ja vastuut. 
9. Haasta asiakasta. Asiakkaan näkemyksen haastaminen, ratkaisun tarjoaminen asiakkaan tarpeisiin. 
10. Ala mielipidejohtajaksi. Mielipidejohtajuuden saaneella yrityksellä on kilpailuetu, koska se toimii asiantuntevana tietolähteenä, jota halutaan kuunnella ja jonka näkemyksiä arvostetaan.

Nyt tarvitaan rohkeutta muuttaa totuttuja toimintatapoja sekä myynnissä että markkinoinnissa!

Huippumyyjät 2015 –seminaari oli osa ESR-rahoitteista Nuoret huippumyyjät –hanketta, jota Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeesta ja seminaarista lisää:

www.syo.fi/hankkeet/huippumyyjat

www.huippumyyjat.blogspot.fi

www.facebook.com/huippumyyjat

seminaariterveisin,

Henna Leppinen

henna.leppinen@syo.fi