Positiivinen tulos yllätti -virhettä etsitään

Maatilan talouden ennustamista voi tarkastella kolmella eri tasolla eli operatiivisesti, strategisesti sekä erityistilanteiden kautta. 

Usein päällimmäisenä on operatiivinen taso, jolla on suuri merkitys myös riskienhallinnassa. Eli arvioimalla etukäteen tulot ja menot, voimme varautua ajoissa ja ihan käytännössä rahojen loppumiseen. Ja tehdä tarvittavat toimenpiteet eli esim. aloittaa pankissa neuvottelut lainan takaisinmaksuohjelman muutoksista tai siirtää jokin suunniteltu hankinta tulevaisuuteen. 

Toinen taloudellisen suunnittelun taso on strateginen taso eli se liittyy liiketoiminnan tavoitteisiin; hyvin toimiva talouden suunnittelu nimittäin ohjaa kohti määriteltyä pitemmän tähtäimen tavoitetta. Ja tämä tavoite jää valitettavasti usein taka-alalle, arjen pyörittämisen jalkoihin. 

Kolmantena tasona on erilaiset yrityksen elinkaaren aikana syntyvät erityistilanteet eli esim. sukupolvenvaihdos tai investointi. Investointien toteutuskelpoisuutta arvioitaessa on jo totuttu tekemään ns. herkkyysanalyysejä eli arvioimaan taloudellista kestävyyttä eri muutostilanteissa.

Budjetointi ja sen kehittäminen

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksissa ja maatilan johtamisvalmennuksissa nousee usein esiin termi budjetointi ja sen kehittämiseen liittyvät tarpeet. Tähän asti ”vain päässä” oleva tieto on usein riittänyt eri tilanteisiin varautumiseen, mutta nyt yrittäjä kokee, että liikkuvia osia ja epävarmuustekijöitä on liikaa. Tuotantoa on ehkä laajennettu ja hallittavien asioiden määrä on lisääntynyt ja erilaisia työkaluja tarvitaan eri tilanteissa päätöksiä tehtäessä. Mutta ei vain juuri investoineella tilalla, vaan myös vakiintuneessa ja taloudellisesti kestävällä pohjalla olevassa tilanteessa voivat merkittävien tulo- ja menoerien muutokset luoda kassakriisin.  

Talouden suunnittelu ja seuranta osana maatilan johtamista

Otsikon lause ”Positiivinen tulos yllätti- virhettä etsitään” on erään yrityksen talouspäällikön pilke silmässä sanottu lausahdus hänen raportoidessaan yrityksen neljännesvuosikatsausta. Tokaisussa kiteytyy se ajatusmaailma, että liian usein talouden johtamisessa painotetaan kustannusten säästöä

ja sorrutaan LEAN- johtamisesta tuttuun osaoptimointiin. Seuraavan vuoden kuukausibudjetointia tehtäessä pitäisi osata rakentaa lukuihin sisään tavoite parantaa kannattavuutta ja lisätä yrityksen arvoa.

Maatilalla pitää olla pitemmän tähtäimen taloussuunnitelma, joka jalkautetaan juurikin kuukausibudjettia hyväksi käyttäen. Kuukausibudjetti on meno- ja kulueräkohtainen suunnitelma, jolla varmistetaan, että laiva pysyy kurssissa ja väistellään odottamattomia karikoita.  Jokaisen kuukauden ja jokaisen vuoden tulee vielä yritystä eteenpäin kohti määriteltyä tavoitetta.

Maatilayrittäjien valmennuksiin voit tutustua täältä

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
SYOagri
ilkka.raukola@syo.fi

Yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyö

Perinteinen toimintatapa yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyöstä on alkanut murentua. ”Vanhan” tavan mukaan yrittäjä tuo kuukauden päätyttyä kaikki mahdolliset tositteet ”kenkälaatikossa” (käteiskuitit, ostolaskut ja myyntilaskut sekä palkanmaksuun tarvittavat tiedot) tilitoimistoon ja jää odottamaan, että tilitoimisto ilmoittaa aikanaan arvonlisäveron määrän ja hoitaa työntekijämaksut. Päättyneen kuukauden tietoja voi pahimmillaan joutua odottamaan toista kuukautta. Tämä malli ei ole tehokkain tapa hoitaa talousasioita eikä se ole enää tätä päivää. Vanhakin tapa toimii, mutta aika on ajamassa perinteisestä mallista ohi.

Mitä yrittäjä saa ja mitä voi vaatia tilitoimistolta

Yhteistyössä on voimaa myös tilitoimiston kanssa tehdyssä työssä. Sähköiset taloushallinnon ohjelmat antavat loistavan perustan siihen, mitä tilitoimistolta voi vaatia tai paremminkin yhdessä sopia. Sähköinen taloushallinto antaa ensinnäkin ajantasaista tietoa oikein käytettynä eli tiedät joka päivä yrityksen tulos- ja taloustilanteen.

Sähköisyys automatisoi toimintoja ja tilitoimistolle jää enemmän aikaan muuhun. Tilitoimistolta voi vaatia aiempaa enemmän konsultointia talouden seurantaan, miltä taloudellinen tilanne näyttää. Samalla tavoin tilitoimisto ehtii antaa panosta tulevaisuuden suunnitteluun mm. budjetointiin. Kahdenkeskiset palaverit oman kirjanpitäjän kanssa pitää sopia etukäteen. Täytyy suunnitella kuukausirytmi ja sopia tapaamispäivät etukäteen. Sovituista päivistä pitää myös pitää kiinni, sillä talouden seurannan ja ohjeistuksen on oltava prioriteetissa korkealla. Yrittäjän täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli palvelua laajennetaan konsultoivaan palveluun, on siitä oltava valmis myös maksamaan.  Sähköisyys on tätä päivää ja antaa mahdollisuuden ajantasaisen tuloksen seurantaan.

Timo Maunula
yritystoiminnan kouluttaja
timo.maunula@syo.fi

Yrittäjä laittaa itsensä likoon joka päivä

Oikeasti oli aika hienoa, kun Yrittäjäopisto ja Kauhavan kaupunki toteuttivat 5.9.2017 Yrittäjän päivä -tapahtuman, sai tulla valmiiseen kahvipöytään ja olla kutsuvieraana meille järjestetyssä tapahtumassa. Juhlassa oli edustettuina yrittäjiä joka kaupunginosasta, mutta vieläkin enemmän saliin olisi mahtunut. Missä muut olitte?

Yksi uusi tapa tuoda kaupungin yrittäjiä esiin, oli SYO:n puolesta toteutetut yritysvideot. Sain itsekin olla mukana tässä projektissa. Videolla yrittäjä esitteli omaa yritystään ja palvelujaan, osaamistaan. Videointitilanne oli ainakin minulle hiukan jännittävä, vaikka olisi luullut että on helppoa kertoa itsestään ja työstään. Minun piti suunnitella ensin paperille, mitä sitä sanoisi ja mahtuvatko kaikki ajatukseni tietyn aikarajan sisään. Ja tuli monta ottoa… Tapio Saunamäki oli hyvä ja rauhoittava kuvaaja, voin suositella, jos jollekin nousee ajatus yritysvideon tekemisestä. Nämä videot on katseltavana YouTubessa, Kauhavan Yrittäjän päivä kanavalla.

Muutenkin yrittäjiä heräteltiin sosiaalisessa mediassa liikkuvien kanavien rohkeaan käyttöön. Nuoret kuluttajat ovat kasvaneet somen suurkuluttajiksi ja myös meidän, vuosikymmeniä yrittäjyyttä takana olevienkin, pitäisi päästä kohtaamaan tämä kuluttajasukupolvi. Itse viimeistelin keväällä Yrittäjäopistolla some-koulutuksen, jossa meillä kurssilaisilla oli mentoreina lukion tokaluokkalaisia. Se oli valaisevaa. Vaikka olen ollut Facebookissa jo vuosia mukana, vasta koulutuksessa ymmärsin, miten sitä voi käyttää yrityksen markkinoinnissa. Ja vieläkin vajaateholla!

Samaa tapahtumassa toi esiin Sampo Kaulanen, joka päätti panna itsensä likoon, jotta saa suurhankkeensa maksuun pienessä Äkäslompolon kylässä. Jounin Kauppa on yksi seuratuimpia kohteita somessa ja sitä kautta Samposta on tullut julkkis. Monet poikkeavat juuri senkin takia kauppaan ja joku euro aina kilahtaa yrityksen kassaan.

Puhutaan paljon taidosta myydä itsensä työmarkkinoille, sama koskee myös yrittäjää. Hänen tulee myös myydä itsensä asiakkaille, jotta asiakas valitsee juuri hänen yrityksensä ostopaikakseen.

Yrittäjä laittaa myös itsensä likoon joka päivä, hän ottaa riskin kun on päättänyt hankkia leivän päällisen omin avuin. Häntä on turha kadehtia, jos hän pystyy laittamaan useammankin siivun leipänsä päälle. Näillä yrittäjän siivuilla ruokitaan myös monia muitakin perheitä. Pk-yritykset ovat 100-vuotiaan Suomen suola.

Työaikalaki… ei koske minua… Joka päivä on yrittäjän päivä, sitä tehdään mistä tykätään sillä yrittäjyys tuo vapautta toteuttaa itseään.

Yrittäjän päivän Youtube-kanavalle pääset tästä: https://www.youtube.com/channel/UCxgXoaNOdcPEbcIp8FBx3vw

Tuula Jokiaho
yrittäjä
Kauhavan Suolahuone Ky
http://www.kauhavansuolahuone.fi/

Yrittämisen yhteiskunta

Pienyrittäjät ovat olleet keskeisin asiakasryhmämme alusta saakka eli liki 50 vuotta. Näiden yrittäjien verkosto on tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin luomisessa. On tärkeää, että myös tämän joukon koulutuksesta huolehditaan ja siihen osoitetaan resursseja. Maailman yhdentyessä myös pienen yritykset joutuvat kohtaamaan kansainvälisen kilpailun. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii osaamista ja osaamisen ylläpitoa. Tämä koskee sekä jo toimivia että vasta alalle tulevia uusia yrittäjiä. Ei pidä myöskään ajatella niin, että kasvava kilpailu koskee vain vienti- tai muuten ulkomailla toimivia yrityksiä. Kilpailu kiristyy myös lähiympäristössä.

Maassamme puhutaan laajasti rakennemuutoksesta. Käsitteeseen sisältyy paljon asioita ja näkökulmia. Joka tapauksessa meneillään oleva rakennemuutos sisältää vanhojen rakenteiden purkamista, mm. hallinnon virtaviivaistamista, yksityisten palveluyritysten toimintakentän laajentamista ja ylipäätään yksityisen yrittäjyyden toimintamahdollisuuksien kasvua. Vanhuksista huolehtiminen, lasten päiväkodit, terveydenhoito ja kuntoutus ja monet muut sektorit tulevat kasvattavaan yksityistä sektoria.

Lehtemme Yrittämisen valmiutta sai vuonna 1978 kirjeen tasavallan presidentti Urho Kekkoselta. Kirjeessä presidentti ilmaisee kannustuksensa yrittäjyydelle. Hän mainitsee meneillään olevan laman ja peräänkuulutti aloitteellisuutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Sanoma on edelleen mitä ajankohtaisin.

Kirjeessään presidentti onnittelee 10 vuoden ikään ehtinyttä Yrittäjäopistoa hyvin tehdystä työstä. Aikaa on kulunut. Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja Yrittäjäopistokin seuraavana vuonna 50. Vuodet kuluvat, ihmiset vaihtuvat, yrittäminen ja yrittäjäkoulutus jatkuvat.

Ylermi Försti
Rehtori
Suomen Yrittäjäopisto

Someilua digilaarissa

Silmät ovat auenneet ja kaikenlaisia ideoita muhii päässä, kertoo konekaupan- ja tuotannon alalla yrittäjänä toimiva Maisa Pirttinen, kun takana on Suomen Yrittäjäopiston luotsaaman digilaari -hankkeen sosiaalisen median koulutusjakso. Mahdollisuuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen on valtavasti, toisaalta helpottavaa on, että kaikessa ei tarvitse olla mukana, eikä kannata liittyä siksi, että kaikki muutkin ovat liittyneet. Täytyy löytää ne kanavat, jotka palvelevat parhaiten juuri omaa yritystoimintaa, tuumaa Pirttinen.


Yrittäjät ja opiskelijat yhteistyössä


Maisa Pirttinen on digilaari -hankkeeseen osallistunut paikallinen yrittäjä,  joka lähti mukaan käytännönläheiseen koulutukseen hakemaan pohjaosaamista ja eväitä sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Yrittäjäporukan lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olivat Kauhavan ja Härmän lukioiden yrittäjyyskasvatuskurssin opiskelijat, jotka ideoivat yrittäjille muun muassa ehdotuksia facebook-päivityksistä tai opastivat instagramin ja snapchatin käytössä.

Sosiaalisen median kanavat tutuiksi

Hankkeessa mukana ollut leipomoyrittäjä Mari Lahdensuo kertoo oppineensa paljon myös sisällön tuottamisesta sosiaalisen median kanaviin.  Tuoreimpana kokemuksena on yrityksen facebook-sivuille ladattu videoklippi, jota oli katsottu 700 kertaa

Koulutuksen sisältö jakaantui kahdeksaan sosiaalisen median kanavia ja työkaluja käsittelevään webinaariin ja asiantuntijaklinikkaan, jotka järjestettiin vuorokuukausin. Nauhoitetut webinaarit saivat kiitosta yrittäjiltä, koska ne mahdollistivat aiheeseen tutustumisen yrittäjälle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana.  Klinikat puolestaan loivat puitteet ajatusten vaihtamiselle ja verkostoitumiselle toisten yrittäjien ja lukiolaisten kanssa. 

Lukiolaisten mukana oleminen hankkeessa sai ehdottoman hyväksynnän yrittäjiltä, jotka näkevät nuorissa tulevaisuuden yrittäjät.   Palautteen perusteella sosiaalinen media tuli ilmiönä tutummaksi yrittäjille, ja he ovat rohkaistuneet konkreettisesti käyttämään ja hyödyntämään eri kanavia.  

Digiterveisin

Henna Leppinen

hankekoordinaattori

 

Digilaari –hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Hankkeen rahoittaa Leader Aisapari. Asiantuntijoina hankkeessa Suomen Yrittäjäopisto ja Aava & Bang Oy.

http://www.syo.fi/muut-palvelut/hankkeet/digilaari