Hyödynnä tilinpäätöstietoja päätöksenteossa

Tilinpäätöstietojen merkitystä päätöksenteossa on vähätelty, koska ne kertovat yrityksen historiasta, eivät tulevaisuudesta. Tiedot ovat kuitenkin tärkeä pohja, kun lähdetään tekemään suunnitelmia ja laskelmia tulevaisuutta varten esim. budjetointia. Tilinpäätöstietojen tuleekin olla päätöksentekijälle ymmärrettäviä, merkityksellisiä, luotettavia ja vertailukelpoisia.

Suomessa yrityksistä yli 90 % on pien- ja mikroyrityksiä. Mikroyrityksiä on noin 93 % ja pienyrityksiä noin 5 %. Näiden yritysten merkitys on tärkeä kansantaloudellemme huomioiden myös työllisyysnäkökulma, jonka vuoksi ne ovat myös tärkeä tutkimuskohde.

Taloushallinto on merkittävä tukitoimi yrityksille ja sen antaman tiedon ymmärtäminen auttaa yrityksiä hallitsemaan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Taloustietojen hyödyntämisessä keskeisimmässä asemassa ovat yrityksen tilinpäätöstiedot vuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausitasolla. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut selväksi, että niillä yrityksillä jotka ymmärtävät ja hyödyntävät taloudesta saatavia tietoja, on paremmat edellytykset kasvaa ja menestyä.

Suomalaisille pien- ja mikroyrityksille tekemässäni tutkielmassa (164 vastaajaa, vastausprosentti 11,4 %) vastaajista noin 82 % ilmoitti käyttävänsä tilinpäätöstietoja päätöksenteossa. Tietoja käytettiin enemmän, mikäli niiden tulkinta koettiin helpoksi ja saatuun tietoon pystyttiin luottamaan. Eniten yritykset käyttivät tietoja päätöksenteossaan vertailussa edelliseen tilikauteen sekä kannattavuuden- ja myynnin seuraamisessa. Tilipäätöstietoihin turvauduttiin useimmiten tarvittaessa, sekä kuukausi- ja vuositasolla.

Tutkielmassa selvisi myös yrityskoon kasvamisen merkitys tilinpäätöstietojen hyödyntämisessä. Yrityskoon kasvaessa mikroyrityksistä pienyrityksiin, myös tilinpäätöksen hyödyntäminen lisääntyy. Pienyritykset käyttivät mikroyrityksiin verrattuna tilinpäätöstietoja enemmän vakavaraisuuden seuraamisessa, budjetoinnissa ja katelaskelmien valmistelussa.

Kirjoittaja Kirsi Övermark on suorittanut Kauppatieteiden maisteri tutkinnon, yritysoikeus - ja talous, Itä-Suomen yliopistossa. Kirsin koko tutkielman voit lukea: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20180061/

Suomen Yrittäjäopistolla yrittäjän-, yritysjohdon-, liiketalouden- ja taloushallinnon koulutuksissa opastamme yritysten johtoa ja työntekijöitä ymmärtämään tilinpäätöksen antamaa informaatiota ja annamme työkaluja tietojen hyödyntämiseen päätöksenteossa. Lue lisää

Kirsi Övermark
yritystoiminnan kouluttaja
kirsi.overmark[a)syo.fi

Yrittäjällä on monta vaihtoehtoa työvoiman hankkimiseen

Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa Yrittäjästä työnantajaksi -palvelua Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä suomeksi että ruotsiksi. Hanke kestää näillä näkymin vuoden 2018 loppuun asti.

Olen toteuttanut tätä palvelua ja tuntuu siltä, että se on kovin tarpeellinen palvelu yksinyrittäjille ja sellaisille yrityksille, joissa omistajayrittäjät työskentelevät ilman palkattua työvoimaa.

 Keskusteluissa otetaan esille kaikki työn ostamisen muodot: työsuhde, työntekijän vuokraaminen, laskutuspalveluiden käyttö, oppisopimus sekä Te-toimiston tuet työllistävälle yritykselle. Keskeiseksi on noussut työn ostaminen toiselta yritykseltä, mikä on useimmissa tapauksissa ollut suositus yrittäjälle.

 Henkilön rekrytoiminen työsuhteeseen on melko raskasta, sillä palkan maksamiseen liittyvät työnantajan velvoitteet ja vastuu ovat suuret. Henkilösivukulut muodostavat ison osan palkkaamisen kustannuksista. Työsuhteen sääntely on tunnettava, esimerkiksi koeaika, velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa sekä vuosiloma ja irtisanominen. Lisäksi on järjestettävä palkkahallinto ja otettava mm. TyEL-vakuutus. Yrittäjien kanssa käymissäni keskusteluissa nämä asiat puhuttavat paljon, kuten myöskin työehtosopimusten yleissitovuussäännökset niillä aloilla, joilla tällainen työehtosopimus on.

 Niin ikään palkkaamisen tai työn ostamisen kustannuksia on tärkeä laskea. Selväksi tulee, kuinka paljon myynnin ja myyntikatteen tulee lisääntyä, jotta lisäkulut saadaan katetuiksi. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan hyödyn saamiseksi yrittäjälle myyntikatetta tulee tulla melkoisesti enemmän, jotta rekrytointi olisi kannattavaa. Rekrytoinnin kannattavuuden arviointi on haasteista keskeisin. Tällöin aletaan puhua myös osa-aikaisesta työntekijästä tai nollatuntisopimuksesta.

 Mikäli yrittäjä haluaa hyödyntää Te-toimiston tuet eli ottaa henkilön työkokeiluun tai palkkatuella, sopivan henkilön löytyminen on haaste.

 

Henkilökohtaista apua näiden kuvioiden miettimiseen yrittäjä saa nyt maksuttomasta Yrittäjästä työnantajaksi -palvelusta. Lue lisää palveluun hakeutumisesta sivuiltamme: www.syo.fi/ytp

Pekka Käyhkö
Yrittäjästä työnantajaksi -palvelun asiantuntija
pekka.kayhko@syo.fi

Hallitustyön kehittäminen PK-yrityksissä

Suomessa ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on erittäin paljon PK- yrityksiä, joista suurin osa on perheyrityksiä. Perheyrityksissä työskentelevät oman perheen jäsenet ja lisäksi vieraita muutamasta työntekijästä kymmeniin työntekijöihin. Omistajat muodostavat suurimmassa osassa yrityksiä hallituksen perheen sisältä ja hallituksen kokoukset käydään epävirallisesti, missä milloinkin tai niitä ei pidetä ollenkaan. Kokouspöytäkirjat tehdään silloin, kun niitä pyytävät joko pankki tai muu tarvitsija. Kuulostaako tutulta?


PK- yrityksien olisi yrityksen koosta riippumatta syytä kehittää oman yrityksen hallitustyöskentelyä eikä pitää hallitusta vain lakimääräisenä pakkona. Hallitustyöskentelyn laajuutta ja toimintaa voi säätää yrityksen koon ja tarpeen mukaan. Pienen PK- yrityksen ei tarvitse rakentaa hallitusammattilaisista koottua ulkopuolista hallitusta toimintansa tueksi aivan ensimmäiseksi toimiakseen ”oikein”. Hallitus voi olla aluksi Advisor Board mallinen.


Hallitus toimivaksi


Ensimmäinen askel hallitustoiminnan kehittämiseen on se, että hallitus alkaa kokoontua ja vielä säännöllisesti. Kun on päätetty, että hallitus kokoustaa esimerkiksi joka toinen kuukausi, niin pidetään se päätös. Joka toinen kuukausi on hyvä tapa, silloin ei tule liian pitkää taukoa. Myös kokouksen kesto pystytään pitämään kohtuullisen pituisena. 


Aikataulupäätöksen jälkeen voidaan alkaa miettimään hallituksen toimintaa enemmän. Kun kokouskäytäntö on saatu vauhtiin ja on harjoiteltu hallitustyötä, voidaan ottaa seuraava askel. Voisiko hallituksessa olla muitakin kuin omistajat hallituksen jäseninä tai käyttämällä vierailevia konsultteja alustamassa kokouksissa. Yksi vaihtoehto hallitustyöskentelyn laajentamiseen on Advisory Board- toiminta, jossa yrityksen omistajien ympärille kerätään yrityksen valitsemat ja heidän haluamansa, eri alojen asiantuntijat.


Hallituksen ulkopuolisia eli riippumattomia jäseniä ei pidä pelätä, sillä omistajat (yhtiökokous) päättävät ketä hallituksessa on. Toisekseen hallitukseen ei tarvitse, eikä pitäisikään valita ketään ”eläkevirkaan”, vaan on hyvä tehdä määräaikaisia sopimuksia. Esimerkiksi, jos yritys haluaa aloittaa vientitoimintaa, on hyvä vaihtoehto hallitukseen jäseneksi henkilö, joka on vientitoiminnan ammattilainen. Vastaavasti voi toimia, jos kyseessä on talous- tai rahoitusammattilaisen tarve.


Mitä yritys hyötyy


Ulkopuolinen näkemys ja usein myös riippumattoman hallituksen jäsenen pitkä kokemus antavat yrittäjälle/yritysjohdolle selkeää hyötyä oman liiketoiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. Hallitus on toimitusjohtajan ”oikea käsi” ja antaa omistajayrittäjälle hyvän keskustelukanavan vaikeiden päätöksien tekemiseen. Kasvuun pyrittäessä ulkopuolinen henkilö antaa varmasti pontta ja uskottavuutta toiminnan kehittämiseen.


Lisätietoja Suomen Yrittäjäopiston johtamis- ja esimiestyönvalmennuksista: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/esimiestyo

Timo Maunula
yritystoiminnan kouluttaja
timo.maunula@syo.fi

Yritystä on -yhyres!

Syksyn koulutustoiminta alkaa vauhdikkaasti Suomen Yrittäjäopistossa. Uusia valmennusryhmiä starttaa sekä verkossa että lähiryhminä eri puolella Suomea. Koulutusalan reformiin valmistautuminen pitää meidät myös osaltaan kiireisinä.  Lisäksi syksyn aikana olemme mukana myös järjestämässä useita avoimia tapahtumia. 

 

Me Suomen Yrittäjäopistossa haluamme syksyn aikana nostaa esiin yrittäjyyttä ja samalla juhlistaa Suomen juhlavuotta Suomi 100- hengessä. Alueen yrittäjäyhdistysten ja Kauhavan kaupungin kanssa järjestämme 5.9. yrittäjän päivänä yhteisen koko päivän tapahtuman Yritystä on- yhyres! Päivän alkaa lipunnostolla ja päättyy teeman mukaiseen iltatapahtumaan. Päivän aikana alueen yrityksiin pääsevät tutustumaan yläastelaiset. Yrittäjän päivän lisäksi yrittäjät ja heidän tarinansa ovat ansaitusti esillä koko syyskuun ajan. Tämä yhteistyö on jo nyt osoittanut voimansa: kaikki osapuolet ovat olleet innostuneesti mukana tapahtuman suunnittelussa ja uusiakin ideoita on syntynyt.

 

Nyt virkistävän kesäloman jälkeen Sinulla on hyvä hetki tehdä päätös ja ryhtyä uudistamaan osaamistasi. Ilmoittaudu valmennuksiimme verkossa tai ota rohkeasti yhteyttä. Autamme sinua rakentamaan juuri Sinulle sopivan opintopolun. Valmennuksissamme saat ajankohtaista tietoa, asiantuntijoidemme aitoa ohjausta ja uutta puhtia omaan työhösi. Helpoiten saat lisätietoa laajasta koulutustarjonnastamme ja tapahtumistamme seuraamalla nettisivujamme sekä sosiaalista mediaa. Osaamiseen panostaminen tulee yrityksissäkin nähdä investointina tulevaisuuteen. Hyvä osaaminen on yrityksen kestävää pääomaa.

Uudistutaan yhyres!

Jorma

Jorma Kukkeenmäki
rehtori
jorma.kukkeenmaki@syo.fi

Rehtorin blogi: Uudistumista yrittäjämäisellä asenteella

Kuluva vuosi tulee olemaan muutosten vuosi Suomen Yrittäjäopistolle ja myös itselleni. Olen ottanut rehtorin tehtävät vastaan vuoden alusta. Tämän vuoden aikana saamme lopullisia tietoja ammatillisen koulutuksen reformin muutosten toimeenpanosta. Osa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvista rahoitusleikkauksista on jo toteutunut kuluvalle vuodelle. Nämä muutokset luonnollisesti tarkoittavat sitä, että Suomen Yrittäjäopistonkin on aika uudistaa toimintaansa.

Meidän perustehtävänä on luoda kestävää osaamista yrityksiin. Asiakas ja asiakkaiden kehittymistarpeet tulevat ohjaamaan meidän toimintaa entistä selkeämmin tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme vahvasti mukana asiakkaidemme arjessa: kuuntelemme herkällä korvalla, löydämme ratkaisuja ja hyödynnämme asiantuntijuuttamme asiakkaan hyödyksi. Tämän tehtävän toteuttamisessa tarvitsemme laajaa kumppanuusverkostoa. Haluamme myös aktivoitua kumppanuustyössämme. Erityisesti haluamme edistää pienyrittäjien yrittäjyysosaamisen kehittymistä ja samalla huolehtia myös yritysten koko henkilöstön osaamisen parantamisesta. Lupaamme asiakkaillemme tehdä tätä työtä ja uudistumista yrittäjämäisellä asenteella.

Olen aloittanut uudessa tehtävässäni innostuneella ja luottavaisella mielellä. Luotan meidän henkilökunnan haluun ja kykyyn uudistua tulevien haasteiden keskellä. Meillä on vielä paljon hyödyntämätöntä osaamista ja potentiaalia, jotka meidän pitää pystyä hyödyntämään asiakkaidemme eduksi. Yhdessä tekemällä onnistumme tässä tärkeässä tehtävässämme.

Jorma Kukkeenmäki
rehtori

Yrittämisen yhteiskunta

Pienyrittäjät ovat olleet keskeisin asiakasryhmämme alusta saakka eli liki 50 vuotta. Näiden yrittäjien verkosto on tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin luomisessa. On tärkeää, että myös tämän joukon koulutuksesta huolehditaan ja siihen osoitetaan resursseja. Maailman yhdentyessä myös pienen yritykset joutuvat kohtaamaan kansainvälisen kilpailun. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii osaamista ja osaamisen ylläpitoa. Tämä koskee sekä jo toimivia että vasta alalle tulevia uusia yrittäjiä. Ei pidä myöskään ajatella niin, että kasvava kilpailu koskee vain vienti- tai muuten ulkomailla toimivia yrityksiä. Kilpailu kiristyy myös lähiympäristössä.

Maassamme puhutaan laajasti rakennemuutoksesta. Käsitteeseen sisältyy paljon asioita ja näkökulmia. Joka tapauksessa meneillään oleva rakennemuutos sisältää vanhojen rakenteiden purkamista, mm. hallinnon virtaviivaistamista, yksityisten palveluyritysten toimintakentän laajentamista ja ylipäätään yksityisen yrittäjyyden toimintamahdollisuuksien kasvua. Vanhuksista huolehtiminen, lasten päiväkodit, terveydenhoito ja kuntoutus ja monet muut sektorit tulevat kasvattavaan yksityistä sektoria.

Lehtemme Yrittämisen valmiutta sai vuonna 1978 kirjeen tasavallan presidentti Urho Kekkoselta. Kirjeessä presidentti ilmaisee kannustuksensa yrittäjyydelle. Hän mainitsee meneillään olevan laman ja peräänkuulutti aloitteellisuutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Sanoma on edelleen mitä ajankohtaisin.

Kirjeessään presidentti onnittelee 10 vuoden ikään ehtinyttä Yrittäjäopistoa hyvin tehdystä työstä. Aikaa on kulunut. Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja Yrittäjäopistokin seuraavana vuonna 50. Vuodet kuluvat, ihmiset vaihtuvat, yrittäminen ja yrittäjäkoulutus jatkuvat.

Ylermi Försti
Rehtori
Suomen Yrittäjäopisto