Tunteet kuriin! Konetöitä yhteistyöllä

Syksy on konehankintojen aikaa. Konevalmistajat järjestävät messujaan, maatalousyrittäjillä on aikaa vertailla koneita ja tuet maksetaan. Aika usein konehankintoihin vaikuttaa tunteet. -Ostin uuden traktorin, koska mä voin! Tilillä sattui olemaan sen verran ylimääräistä, että sait jo osan maksettua suoraan, ja loput menivätkin sitten rahoitukseen. Seuraavat viisi vuotta rahoitusyhtiö lähettää motivointikirjeitä. Mutta oletko miettinyt ,voisiko työt hoitaa muuten kuin omilla koneilla? Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa selvittää ennen kuin ostaa oman koneen.

Tee yhteistyötä toisten tilojen kanssa. Usein konehankinnat perustellaan sillä, että alueella ei ole urakoitsijoita tai tarvitaan isommat koneet, jotta työt joutuvat. Alueella ei ehkä ole urakoitsijaa, mutta löytyisikö silti joku tekemään työt omalla kalustollaan? Voisiko työt tehdä yhdessä toisen tilan kanssa? Toisella olisi äes ja toisella kylvökone. Toinen tila hoitaisi niiton ja toinen paalauksen. Ei tarvitsisi itse tehdä jokaista työvaihetta. Aikaa ja rahaa säästyisi, molemmilta. Aika usein eletään siinä omalla maatilalla omissa ympyröissä eikä osata edes kysyä toiselta maatilayrittäjältä: -Hei, tehtäisiinkö nämä työt yhdessä? Jos ensimmäinen vastaa ei toinen voikin jo jäädä miettimään ja tarttua tarjoukseen. Yhteistyön täytyy olla molempia osapuolia hyödyttävää ja molempien pitää saada sillä lisäarvoa toiminnalleen.

Käytä urakoitsijaa. Jos lähellä ei ole urakoitsijoita, niin kauempana ainakin on. Nykyään kaluston liikuttaminen on helppoa. Urakoitsijoiden työt voivat olla laajalla alueella. Hyvän asiakkaan luokse tullaan kauempaakin. Oma toiminta kannattaakin tehdä palvelua tarjoavalle houkuttelevaksi. Kun työt ovat sujuvia ja henkilökunta tilalla osaavaa ja ystävällistä sekä yrityksen toiminta ammattimaista, olet tehnyt omasta yrityksestäsi sidosryhmille tavoittelemisen arvoisen asiakkaan. Asiakkaiden sijaitseminen laajemmalla alueella voi tuoda hyötyjä myös urakoitsijalle. Peltotyöt sijoittuvat vähän eri aikoihin ja urakoitsijan sesonkiaika pitenee sekä tasoittuu.

Etsi lopettava tila kumppaniksi. Monella kotieläintuotannon lopettelevalla tilalla, jolla ei ole jatkajaa, jää hyvä konekalusto. Koneita ei heti pysty myymään veroseuraamusten takia. Kiinnostaisiko tällaista yrittäjää lähteä vielä kesäaikaan tekemään peltotöitä? Osaaminen ja töihin omistautuminen on tällaisilla entisillä maatilayrittäjillä yleensä huippuluokkaa. Intoa ja jaksamista vielä löytyy tehdä jotakin ennen eläkepäiviä.

Ihmisellä on tapana sitoa itse omat kätensä. Syitä yhteistyön puutteeseen keksitään monia. Ei löydetä urakoitsijaa tai se tulee väärään aikaa. Yhteistyö hyödyttää vain toista osapuolta tai ei löydetä sopivaa yhteistyökumppania. Urakoitsijakin tekee työt eri tavalla kuin meillä on tapana. Yhteistyön aloittaminenkin vaatii suunnitelmallista toimintaa. Oma toiminta pitää tehdä sellaiseksi, että yhteistyölle on mahdollisuuksia. Prosessit pitää hioa toimiviksi, jotta yhteistyö on kannattavaa. Ennen kaikkea oma mieli pitää kääntää avoimeksi ja yhteistä toimintaa hakevaksi. Omassa poterossaan odottelemalla ei yhteistyötä synny vaan tarvitaan aktiivista otetta. Tee omasta yrityksestäsi haluttu yhteistyökumppani!

Usein yhteistyön synnyttämiseen tarvitaan ulkopuolinen taho. Tarvitaan paikka, jossa potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät toisensa tai jossa voidaan yhteistyökuviot tai vaikka sopimukset hioa toimiviksi. Suomen Yrittäjäopiston maatilayrittäjien valmennukset on tällainen paikka. Voit löytää meillä uuden yhteistyökumppanin tai tehdä jo olemassa olevan yhteistyökumppanin kanssa toiminnasta entistäkin parempaa! Katso lisätietoja

Vuokko Kraatari
yritystoiminnan kouluttaja
vuokko.kraatari(a)syo.fi
@VuokkoKraatari

Ostin kassakaapin

Ostin käytetyn kassakaapin. Kun kerroin sen perheessä, jouduin oikeasti perustelemaan, miksi sen hankin. Ensireaktio nuorisossa oli nimittäin sellainen hyväntahtoinen naurahdus ja kysymys - Miksi ihmeessä?

Riskienhallinta on osa maatila- ja muunkin yrityksen johtamista. Yrityksessä täytyy systemaattisesti miettiä, mitä ovat ne asiat, jotka toteutuessaan voivat kaataa koko yrityksen. Sen jälkeen analysoidaan riskin todennäköisyys ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Riskikartoitus ja -analyysi ovat yrityksen työkaluja, joilla riskienhallintaan lähestytään analyyttisesti. Samalla tehdään tietoisia ratkaisuja siihen, mitä riskejä voidaan minimoida, missä kohtaa riskienhallinta voidaan ulkoistaa ja milloin riskiä ei kannata ottaa lainkaan. Tavallisimmin riskeihin varaudutaan vakuuttamalla, mutta myös ennaltaehkäiset toimenpiteet ovat tärkeitä.

Kassakaappi ei ole yrityksessä varmaankaan se tärkein hankinta. Mutta hankintaa perustellessani valkeni se riskienhallinnan ominaisuus, että usein kyse on hankinnasta, jota ei toivottavasti koskaan tarvita. Toivon, että koskaan ei tule tulipaloa tai varkautta, jossa kassakaapin tarpeellisuus punnitaan. Samalla tavalla toivon, että vakuutusyhtiöstä ei koskaan tarvitsisi hakea korvauksia tai varavoimakonetta ei tarvitsisi käynnistää. Mutta molempia sekä vakuutusyhtiötä että varavoimakonetta on tarvittu.

Riskienhallinta on tärkeä osa yrityksen strategista johtamista ja kuuluu olennaisena osana Yrittäjäopiston liiketoiminta- ja johtamisvalmennusten sisältöön. Katso SYOagri -valmennuksista lisää täältä.

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola@syo.fi

Irti tutusta ajatusmallista

Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut merkittävästi opetusalaa. Esimerkiksi nyt kannustetaan koko tutkinnon suorittamisen lisäksi yksittäisten tutkinnon osien suorittamiseen. Reformin myötä on ollut mahdollisuus uudenlaisten tuotteiden eli henkilökohtaisten opintopolkujen rakentamiseen. Kun on tarve päästää irti vanhasta tavasta ajatella ja kehittää uutta, tarjoaa tuotteistaminen keinoja ja menetelmiä uudenlaiseen ajatteluun siirtymisessä.

Osallistavan tuotteistamisen malli

Suomen Yrittäjäopistolla testattiin perustutkintotiimissä osallistavan tuotteistamisen malleja (Tuominen ym. 2015). Prosessiin osallistettiin asiakkaita, opiskelijarajapinnassa työskenteleviä ja organisaation johtoa. Esimerkiksi ideoiva tarinointi -menetelmä auttoi irrottautumaan vanhoista käsityksistä ja ajattelemaan koulutuksen tuotteistamista uudelleen.

Asiakkaan tarpeisiin perehdyttiin reformin uudistamista lähtökohdista. Konkretisoitiin tilanteet ja ympäristöt, missä kokonaan verkossa opiskeleva aikuinen opiskelee. Räätälöitiin jo hyvää palautetta saavuttaneen merkonomien verkko-opetus vieläkin paremmaksi.  Päätettiin tarjota jatkossa koko tutkinnon rinnalla yksittäisiä tutkinnon osia.

Liiketalouden perustutkinto on nyt liiketoiminnan perustutkinto

Liiketalouden  perustutkinnon jo aiemmin suorittanut voi täydentää osaamistaan suorittamalla yksittäisiä tutkinnonosia uudistuneesta tutkinnosta eli liiketoiminnan perustutkinnosta. Uusissa tutkinnon perusteissa erityisesti palvelumuotoilun, markkinointiviestinnän ja sisällön tuottamisen tutkinnon osat ovat herättäneet kiinnostusta. 

Suomen Yrittäjäopistolla merkonomien opetus on suunnattu työssäkäyville aikuisille ja se näkyy myös uudistuneessa koulutuksessa. Kehitystyö jatkuu edelleen jatkuvana prosessina, jonka pohjana on muuttuva toimintaympäristö, opiskelijan tarpeet sekä henkilökohtaiset opintopolut.

Lisää liiketoiminnan perustutkinnosta voit lukea täältä

Yrittäjäopiston Facebook -sivulla live-lähetys 29.8.2018 klo 12, jolloin yritystoiminnan kouluttajat Tuija Pekkinan ja Susanna Kulmala vastailevat tutkintoon liittyviin kysymyksiin.

Susanna Kulmala
yritystoiminnan kouluttaja
susanna.kulmala@syo.fi

Mikä on nopeuden merkitys liiketoiminnassa?

Liiketoimintaprosesseja kehitettäessä voiton maksimointitavoite kohtaa toisistaan poikkeavia vaatimuksia. Toisaalta kokonaiskustannuksien pitäisi olla mahdollisimman alhaiset ja myyntivolyymin mahdollisimman suuri.

Alhaiset kokonaiskustannukset edellyttävät matalia yksikkökustannuksia, jotka puolestaan edellyttävät suurta läpivirtausta, korkeaa kapasiteetin käyttöastetta ja pientä varastoa. Nämä puolestaan edellyttävät pientä prosessin vaihtelua ja nopeaa prosessin läpimenoaikaa. 

Suuri myyntivolyymi saavutetaan hyvällä asiakaspalvelulla ja toisaalta laadukkaalla tuotteella tai palvelulla. Hyvä asiakaspalvelu edellyttää nopeaa reagointia asiakastarpeeseen ja toisaalta laajaa tuote- tai palvelutarjontaa. Nopea reagointi asiakastarpeeseen perustuu nopeaan prosessin läpimenoaikaan, matalaan kapasiteetin käyttöasteeseen ja suureen varastoon. Laaja tuote- tai palvelutarjonta perustuu suureen varastoon ja aiheuttaa suureen prosessin vaihtelun. Nopea prosessin läpimenoaika on keskeinen tekijä pyrittäessä tuottamaan laadukasta tuotetta tai palvelua.

Alla oleva kaavio selventää tilannetta:

 

Lähde:  https://factoryphysics.com/strategy-fundamentals

Toisin sanoen samaan aikaan liiketoimintaprosessin kehittäminen kohtaa seuraavia vaatimuksia:

1) korkea kapasiteetin käyttöaste vs. matala kapasiteetin käyttöaste
2) pieni varasto vs. suuri varasto
(Varasto = raaka-aine/komponenttivarasto + keskeneräinen tuotanto + valmisvarasto)
3) pieni prosessin vaihtelu vs. suuri prosessin vaihtelu

Nämä vaatimukset ovat keskenään loogisesti ristiriitaisia. Jos toista parantaa, toinen heikkenee.

Ainoastaan nopea prosessin läpimenoaika ei ole loogisessa ristiriidassa hierarkian ylemmillä tasoilla olevien tavoitteiden kanssa. Prosessin läpimenoajan nopeuttaminen siis tukee niin kustannusten alentamista kuin suuren myyntivolyyminkin tavoittelua eli voiton maksimointia. Tämän vuoksi liiketoimintaprosesseja kehitettäessä prosessin läpimenoajan pienentämiseen tulee yleensä* kiinnittää erityistä huomiota.

*On myös erityistilanteita jolloin prosessin nopeuden parantaminen ei ole liiketaloudellisesti järkevää. Tällöin prosessin kehittäminen maksaa enemmän kuin ei-optimaalisesti toimiva prosessi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Harri Uusi-Äijö
yritystoiminnan kouluttaja
harri.uusi-aijo@syo.fi


Kirjoittaja Harri Uusi-Äijö kuuluu Suomen Yrittäjäopiston asiantuntijoihin, lue lisää asiantuntijoistamme sekä heidän osaamisalueistaan: https://www.syo.fi/asiantuntijamme