Irti tutusta ajatusmallista

Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut merkittävästi opetusalaa. Esimerkiksi nyt kannustetaan koko tutkinnon suorittamisen lisäksi yksittäisten tutkinnon osien suorittamiseen. Reformin myötä on ollut mahdollisuus uudenlaisten tuotteiden eli henkilökohtaisten opintopolkujen rakentamiseen. Kun on tarve päästää irti vanhasta tavasta ajatella ja kehittää uutta, tarjoaa tuotteistaminen keinoja ja menetelmiä uudenlaiseen ajatteluun siirtymisessä.

Osallistavan tuotteistamisen malli

Suomen Yrittäjäopistolla testattiin perustutkintotiimissä osallistavan tuotteistamisen malleja (Tuominen ym. 2015). Prosessiin osallistettiin asiakkaita, opiskelijarajapinnassa työskenteleviä ja organisaation johtoa. Esimerkiksi ideoiva tarinointi -menetelmä auttoi irrottautumaan vanhoista käsityksistä ja ajattelemaan koulutuksen tuotteistamista uudelleen.

Asiakkaan tarpeisiin perehdyttiin reformin uudistamista lähtökohdista. Konkretisoitiin tilanteet ja ympäristöt, missä kokonaan verkossa opiskeleva aikuinen opiskelee. Räätälöitiin jo hyvää palautetta saavuttaneen merkonomien verkko-opetus vieläkin paremmaksi.  Päätettiin tarjota jatkossa koko tutkinnon rinnalla yksittäisiä tutkinnon osia.

Liiketalouden perustutkinto on nyt liiketoiminnan perustutkinto

Liiketalouden  perustutkinnon jo aiemmin suorittanut voi täydentää osaamistaan suorittamalla yksittäisiä tutkinnonosia uudistuneesta tutkinnosta eli liiketoiminnan perustutkinnosta. Uusissa tutkinnon perusteissa erityisesti palvelumuotoilun, markkinointiviestinnän ja sisällön tuottamisen tutkinnon osat ovat herättäneet kiinnostusta. 

Suomen Yrittäjäopistolla merkonomien opetus on suunnattu työssäkäyville aikuisille ja se näkyy myös uudistuneessa koulutuksessa. Kehitystyö jatkuu edelleen jatkuvana prosessina, jonka pohjana on muuttuva toimintaympäristö, opiskelijan tarpeet sekä henkilökohtaiset opintopolut.

Lisää liiketoiminnan perustutkinnosta voit lukea täältä

Yrittäjäopiston Facebook -sivulla live-lähetys 29.8.2018 klo 12, jolloin yritystoiminnan kouluttajat Tuija Pekkinan ja Susanna Kulmala vastailevat tutkintoon liittyviin kysymyksiin.

Susanna Kulmala
yritystoiminnan kouluttaja
susanna.kulmala@syo.fi

Suomen Yrittäjäopistolla tuloksellinen uudistumisen vuosi 2017

Suomen Yrittäjäopistolla suoritettujen tutkintojen määrä nousi lähes 600 tutkintoon, mikä on uusi ennätyksemme.  Lisäksi opistossamme suoritettiin lähes sata eri tutkinnon osaa. Toteutimme neljänneksen koko Suomen yrittäjyystutkinnoista, joten vahvistimme edelleen asemaamme Suomen johtavana yrittäjyyskouluttajana. Markkinaehtoisten koulutusten asema säilyi vahavana ja tuloksellisena. Esimerkiksi Nuorten Yrittäjyyspaja – koulutuskonseptiin osallistuneista nuorista yli puolet ovat lähteneet perustamaan omaa yritystä. Osallistuimme aktiivisesti koulutusviennin toteuttamiseen osakkuusyhtiömme OEP:n kautta.

Onnistuimme pitämään liikevaihtomme edellisen vuoden tasolla ja tulos oli selvästi positiivinen.  Pystyimme parantamaan tulostamme toteutuneista rahoitusleikkauksista huolimatta, mikä on erinomainen saavutus.

Viime vuonna ryhdyimme aktiivisesti hakemaan ratkaisuja tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Uudistimme organisaatiotamme sekä tapaamme toimia entistä asiakaslähtöisemmäksi. Loimme uusia edellytyksiä aktiivisille kumppanuuksille koulutuksen järjestämisessä ja aloitimme useita tietotyön kehittämistä koskevan projekteja. Erilaisilla toimitilaratkaisuilla ja koulutustoimintojen yhdistämisellä Teak Oy:n kanssa tavoitellaan entistä vahvemman ja monipuolisemman koulutuksen järjestäjän muodostamista.

Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa SYO50 - juhlavuotemme toimintaa. Erinomaiset toiminnalliset tulokset ovat olleet mahdollisia ainoastaan henkilöstön vahvan asiantuntemuksen ja ahkeran työn avulla. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle. Vietetään ylpeästi tätä juhlavuottamme eri tapahtumien yhteydessä!

Aurinkoista kevättä!

Jorma Kukkeenmäki
rehtori, toimitusjohtaja
jorma.kukkeenmaki@syo.fi
@JKukkeenmaki

Kyvyt käyttöön - muuttuva työelämä haastaa uudistumaan

Työurallani aikuiskoulutuksen parissa olen ollut mukana lukuisissa kehittämistyöryhmissä  ja kehittämishankkeissa. Kehittämistyö on ollut antoisaa erityisesti silloin, kun tavoitteet kehittämistyölle  on pystytty asettamaan  selkeiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Tulosten on pitänyt olla  myös mitattavissa.

Alallamme aikuiskoulutuksessa  on koettu    lukuisia uudistuksia.  Uudistuksista on vääjäämättä seurannut kehittämistyötä, uuden luomista tai vähintäänkin tietojen päivittämistä. Tahti on muuttunut yhä nopeammaksi ja kehittämistä ei toteuteta enää jonain tiettyinä ajanjaksoina vaan se on jatkuva prosessi, josta on vaikea  - oikeastaan lähes mahdotonta  hypätä pois.

Muistaako kukaan enää, milloin ryhdyttiin käyttämään sanaa digiloikka? Digiloikkia ovat ottaneet nopeimmat,  me mukaan lukien,  jo pidempään usean vuoden ajan. Nyt sekin termi maistuu  vanhalta ja kuluneelta. Onko digitalisaatiosta tullut meille jo arkipäivää? Olemmeko saavuttaneet sen, mitä sillä tavoittelimme?

Työelämä uudistuu nopeaan tahtiin  - nopeampaan kuin työntekijöiden osaaminen uudistuu. Millä keinoin osaamisvajetta voitaisiin paikata nopeammin? Riittääkö ihminen vai tarvitaanko enenevässä määrin teknologiaa avuksi? Missä mennään automaation ja robotiikan hyödyntämisessä? Tekoälyn kerrotaan  vaanivan  meitä nurkan takana. Osassa työpaikkoja se onkin jo läheisin työkaveri. Emme vain aina huomaa sen läsnäoloa - ovelaa vai mitä?

Työelämän muutosten vaikutuksia koskeva pohdintani sai alun uudistuksen kohteena olevan liiketoiminnan perustutkinnon tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävästä. Sain kutsun tuotekehitystyöpajaan ja ennakkotehtävänä  pitäisi  kuvailla  koulutusohjelman ihanneasiakas. Koen  vahvaa tarvetta muuntautua tulevaisuustutkijaksi, sillä haaste vaikuttaa vaikealta. Huomaan kuinka paljon vaikeampaa on kuvailla ihanneasiakas tänään kuin vaikka viisi vuotta sitten. Onko tehtävä mahdoton? Nyt mieleni täyttävät lähinnä ajatukset siitä, mitä työntekijältä odotetaan ammatista tai työtehtävästä riippumatta tulevaisuudessa.

Tilaa on hyvälle tyypille. Tyyppi saa olla mies tai nainen - nuori tai ikääntynyt. Hän suhtautuu avoimesti tulevaisuuden haasteisiin. Hän pyrkii pitämään huolen omasta asiantuntijuudestaan ja on sinut modernin teknologian kanssa. Tämä tyyppi ottaa ja antaa kyvykkyytensä työelämän käyttöön sovitulla tavalla: kokoaikaisesti, osa-aikaisesti, etätyöntekijänä, yrittäjänä, kevytyrittäjänä jne. Mahdollisuuksia on lukuisia. Hän on riittävässä määrin sosiaalinen, mutta kykenee työskentelemään yksinäänkin. Hän osaa asettaa tavoitteita ja pyrkii niihin määrätietoisesti. Hän on yhteistyökykyinen tiimipelaaja, joka tuntee vastuunsa.

Tuossa lienee tuleva vastaukseni tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävään. Näitähän mekin etsimme asiakkaiksemme - hyviä tyyppejä. Tehtävämme aikuiskouluttajana on auttaa motivoituneita  aikuisia    saamaan parhaat kyvyt  esiin itsestään  ja työelämän käyttöön. Keinoinamme ovat  koulutus ja yksilöllinen ohjaus. Muuttuva työelämä haastaa meitäkin  jatkuvasti kehittämään toimintatapojamme ja hyödyntämään entistä monipuolisemmin uutta teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä. 

Ammatillisen koulutuksen iso reformi käynnistyi vuoden vaihteessa. Valmistautumisemme alkoi hyvissä ajoin reformin vaatimiin muutoksiin omassa toiminnassamme. Kehittämistyömme ensimmäiset  tulokset näkyvät   meillä tavassamme toteuttaa mm ammatillista peruskoulutusta. Haluamme pysyä askelen pari edellä muita toimijoita ja se toivottavasti näkyy tavassamme toimia

.
Äskettäin Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jonka mukaan Suomessa on seuraavan kymmenen vuoden aikana uudelleenkoulutettava miljoona suomalaista vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän haasteisiin. Haasteita, kehittämistyöryhmiä ja kehittämiskohteita on tiedossa siis jatkossakin. Nyt jään  innolla odottelemaan liiketoiminnan perustutkinnon  tuotekehitystyöpajan työskentelyä ja työskentelyn tuloksia.

Lea Puotinen
apulaisrehtori
lea.puotinen@syo.fi