Kuka johtaa tilasi taloutta?

- Kun tilan tuotanto pyörii vauhdikkaasti, niin talous seuraa kyllä perässä.  - Ei tässä olisi edes aikaa ja paperihommat ovat aina olleet hiukan vastenmielisiä. - Olenhan minä ulkoistanut verokirjanpidon tilitoimistolle.  Nämä kaikki ovat tuttuja kommentteja, kun ottaa puheeksi talousjohtamisen maatilalla.

Kirjanpidon ulkoistamisella säästetään aikaa ja saadaan pikkurahalla siirrettyä tilan paperitöitä toisten hoidettavaksi. Tässä piilee sudenkuoppa, sillä kirjanpito ei ole talousjohtamista eikä margariini ole voita. Tärkeintä on yhdessä kirjanpitäjän kanssa päättää raportoinneista ja siitä, että voit hyödyntää talouslukujasi oman päätöksentekosi apuna.

- Kyllähän sitä tilaa kehittäisi, mutta pankki ei anna lainaa.  Oletko tullut miettineeksi, palveleeko suunnittelemasi investointi tilasi pitkän aikavälin tavoitteita? Lisääkö lainoitettu hankinta tilan liikevaihtoa?

- Naapurin pihassa on uusi traktori. Konekauppias lupasi kelpo hyvityksen vanhasta ja vielä edullisen rahoitustarjouksen. Ja verottajakaan ei vie niin paljon arvonlisäveroa ensi vuonna.  Hetkinen, onko traktorin vaihto välttämätön tilan kehittymisen kannalta juuri nyt?

Talousjohtamisen tarpeen voi maatilalla perustella kolmella sanalla: kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Avaimena noiden kolmen hallintaan on mittaaminen sopivalla tarkkuudella ja riittävän usein. Vaikka tilat eroavatkin toisistaan on varmaa, että talouden tarkastelu kerran vuodessa ja verotuksen näkökulmasta on liian harvoin.

- Talouslukujen pyörittämiseen käytetty aika on poissa tilan oikeista, tuotannollisista töistä!  Mutta liikenisikö kuitenkin tunti tai pari kuukaudessa. Enempää et tarvitse. Kun tiedonkeruu on sopivasti järjestetty ja seurattavat kohteet valittu, muodostuu talousjohtamisesta rutiini, jota ilman et kohta tule toimeen. Hyvänä esimerkkinä on kuukausibudjetti. Kun kerran sen laadit, et siitä enää luovu.

Tiedätkö, montako euroa oli maatilasi käyttökate viime vuonna? Paljonko se oli viime kuussa tai paljonko se pitäisi olla ensi vuonna? Käyttökate on liikevaihdon ja menojen erotus, jolla pitäisi maksaa mm. velanhoito ja perheen elanto. Sen kasvattamiseen on tasan kaksi keinoa: liikevaihdon kasvattaminen ja/tai menojen karsiminen. Esimerkiksi tilalle tehtävää investointia harkitessaan kannattaa yrittäjän miettiä,  että vaikuttaako hankinta liikevaihtoon vahvistavasti tai menoja pienentävästi. Tällöin käyttökate kasvaa ja hankinnan aiheuttama lainan lisäys on todennäköisesti helpompi kantaa.

Sinulla on hyvät mahdollisuudet saada talous kiinteäksi osaksi maatilasi johtamista avullamme. Suomen Yrittäjäopiston liiketoiminta- ja johtamisvalmennukset sisältävät tuhdin paketin taloudellista koulutusta, jossa pääset laskelmien avulla soveltamaan suoraan oman tilasi taloustietoja. Valmennuksia alkaa jatkuvasti, joten varaa paikkasi pikaisesti! Kysy lisää meiltä kouluttajilta tai käy katsomassa valmennusten sisältöä ennakkoon www.syoagri.fi  -sivustolta.

Mikko Lääveri
yritystoiminnan kouluttaja
mikko.laaveri(a)syo.fi

Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Ostin kassakaapin

Ostin käytetyn kassakaapin. Kun kerroin sen perheessä, jouduin oikeasti perustelemaan, miksi sen hankin. Ensireaktio nuorisossa oli nimittäin sellainen hyväntahtoinen naurahdus ja kysymys - Miksi ihmeessä?

Riskienhallinta on osa maatila- ja muunkin yrityksen johtamista. Yrityksessä täytyy systemaattisesti miettiä, mitä ovat ne asiat, jotka toteutuessaan voivat kaataa koko yrityksen. Sen jälkeen analysoidaan riskin todennäköisyys ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Riskikartoitus ja -analyysi ovat yrityksen työkaluja, joilla riskienhallintaan lähestytään analyyttisesti. Samalla tehdään tietoisia ratkaisuja siihen, mitä riskejä voidaan minimoida, missä kohtaa riskienhallinta voidaan ulkoistaa ja milloin riskiä ei kannata ottaa lainkaan. Tavallisimmin riskeihin varaudutaan vakuuttamalla, mutta myös ennaltaehkäiset toimenpiteet ovat tärkeitä.

Kassakaappi ei ole yrityksessä varmaankaan se tärkein hankinta. Mutta hankintaa perustellessani valkeni se riskienhallinnan ominaisuus, että usein kyse on hankinnasta, jota ei toivottavasti koskaan tarvita. Toivon, että koskaan ei tule tulipaloa tai varkautta, jossa kassakaapin tarpeellisuus punnitaan. Samalla tavalla toivon, että vakuutusyhtiöstä ei koskaan tarvitsisi hakea korvauksia tai varavoimakonetta ei tarvitsisi käynnistää. Mutta molempia sekä vakuutusyhtiötä että varavoimakonetta on tarvittu.

Riskienhallinta on tärkeä osa yrityksen strategista johtamista ja kuuluu olennaisena osana Yrittäjäopiston liiketoiminta- ja johtamisvalmennusten sisältöön. Katso SYOagri -valmennuksista lisää täältä.

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola@syo.fi

Pomoblogi -ajatuksia esimiestyöstä

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista pomo, johtaja, esimies, päällikkö tai vastaava? Mitä haluaisit muiden ajattelevan sinusta vastaavassa asemassa?  

Esimiestyössä luontaisetuina saa runsaasti odotuksia, toiveita ja vaateita. Niitä kaikkia ei ole lausuttu edes ääneen, saatikka kirjattu paperille, ne vain leijailevat jokaisen esimiehen ympärillä kuin hyttysparvi kesäiltana. Kun työntekijästä tulee esimies, työyhteisön odotukset ja oletukset häntä kohtaan muuttuvat. Muutos tapahtuu joskus hyvinkin nopeasti ja ei aina edes positiiviseen suuntaan. Jos työyhteisön esimiehellä on puolestaan pitkä ura kyseisessä tehtävässä, odotukset ja oletukset häntä kohtaan ovat hieman toisenlaiset kuin nuorella tulokkaalla. Niitä kuitenkin on.

Hyttysiä voi huitoi kuin mainoksen etelän mies ja yhtä toivotonta varjonyrkkeilyä voi joskus joutua tekemään esimiestehtävässäkin.  Helpotusta ja apua voi löytää kuitenkin monin tavoin. Ensimmäinen hyvä lääke on osaaminen. Kun hallitset ydintyötehtäväsi hyvin, esimiestyölle jää enemmän aikaa ja energiaa. Samalla alaistesi on helpompi luottaa sinuun ja arviointikykyysi. Kun osaamisesi on hyvällä tasolla, olet rennompi, itseluottamus on korkealla ja olet helpommin lähestyttävä. Näin toimiessa sinulta uskaltaa kysyä ja varmistaa asioita epävarmoina hetkinä.

Myös viestinnällä on tärkeä rooli esimiestyössä onnistumiseen. On taitolaji osata valita sanansa suullisessa kuin kirjallisessakin viestinnässä niin, että et vaikuta liian tiukkapipoiselta pönöttäjältä, mutta olet kuitenkin jämptisti esimies paikallaan. Lisäksi pitäisi olla  riittävän rento, avoin ja ystävällinen.  Viestinnällä vaikutat myös oikeudenmukaisuuden kokemukseen alaistesi keskuudessa. 

Jokainen esimies tekee lukuisia suurempia ja pienempiä päätöksiä tehtävässään ja niiden tulisi olla linjakkaita ja alaisten sekä kollegojen reiluiksi ja oikeudenmukaisiksi kokemia. Samaan aikaan myös yrityksen etujen mukaisia. Tähän auttaa yrityksen kirkas visio ja käytännön tehtäviksi sekä tavoitteiksi jalkautettu strategia. Kun sinä esimiehenä sekä kaikki alaisesi olette joka päivä tietoisia yrityksen tavoitteista sekä reitistä, jota pitkin sinne kuljetaan, myös näitä tavoitteita tukevat päätökset on helpompi ymmärtää ja hyväksyä.

Eräs yritysjohtaja sanoi kerran puheessaan, että ellet tiedä, mihin olet menossa, on samantekevää, minkä reitin valitset. Jatkoksi sopii ohje eksyneille: Jos et tiedä missä olet, pysähdy paikallesi, äläkä hortoile kauemmaksi hukkaan. Hortoilun välttämiseksi ja sopivien reittien löytämiseksi esimiesevästä tarjoavat Suomen Yrittäjäopiston esimiesvalmennukset, tule mukaan!


https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/esimiestyo

Johanna Liinamaa
yritystoiminnan kouluttaja
johanna.liinamaa@syo.fi

Positiivinen tulos yllätti -virhettä etsitään

Maatilan talouden ennustamista voi tarkastella kolmella eri tasolla eli operatiivisesti, strategisesti sekä erityistilanteiden kautta. 

Usein päällimmäisenä on operatiivinen taso, jolla on suuri merkitys myös riskienhallinnassa. Eli arvioimalla etukäteen tulot ja menot, voimme varautua ajoissa ja ihan käytännössä rahojen loppumiseen. Ja tehdä tarvittavat toimenpiteet eli esim. aloittaa pankissa neuvottelut lainan takaisinmaksuohjelman muutoksista tai siirtää jokin suunniteltu hankinta tulevaisuuteen. 

Toinen taloudellisen suunnittelun taso on strateginen taso eli se liittyy liiketoiminnan tavoitteisiin; hyvin toimiva talouden suunnittelu nimittäin ohjaa kohti määriteltyä pitemmän tähtäimen tavoitetta. Ja tämä tavoite jää valitettavasti usein taka-alalle, arjen pyörittämisen jalkoihin. 

Kolmantena tasona on erilaiset yrityksen elinkaaren aikana syntyvät erityistilanteet eli esim. sukupolvenvaihdos tai investointi. Investointien toteutuskelpoisuutta arvioitaessa on jo totuttu tekemään ns. herkkyysanalyysejä eli arvioimaan taloudellista kestävyyttä eri muutostilanteissa.

Budjetointi ja sen kehittäminen

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksissa ja maatilan johtamisvalmennuksissa nousee usein esiin termi budjetointi ja sen kehittämiseen liittyvät tarpeet. Tähän asti ”vain päässä” oleva tieto on usein riittänyt eri tilanteisiin varautumiseen, mutta nyt yrittäjä kokee, että liikkuvia osia ja epävarmuustekijöitä on liikaa. Tuotantoa on ehkä laajennettu ja hallittavien asioiden määrä on lisääntynyt ja erilaisia työkaluja tarvitaan eri tilanteissa päätöksiä tehtäessä. Mutta ei vain juuri investoineella tilalla, vaan myös vakiintuneessa ja taloudellisesti kestävällä pohjalla olevassa tilanteessa voivat merkittävien tulo- ja menoerien muutokset luoda kassakriisin.  

Talouden suunnittelu ja seuranta osana maatilan johtamista

Otsikon lause ”Positiivinen tulos yllätti- virhettä etsitään” on erään yrityksen talouspäällikön pilke silmässä sanottu lausahdus hänen raportoidessaan yrityksen neljännesvuosikatsausta. Tokaisussa kiteytyy se ajatusmaailma, että liian usein talouden johtamisessa painotetaan kustannusten säästöä

ja sorrutaan LEAN- johtamisesta tuttuun osaoptimointiin. Seuraavan vuoden kuukausibudjetointia tehtäessä pitäisi osata rakentaa lukuihin sisään tavoite parantaa kannattavuutta ja lisätä yrityksen arvoa.

Maatilalla pitää olla pitemmän tähtäimen taloussuunnitelma, joka jalkautetaan juurikin kuukausibudjettia hyväksi käyttäen. Kuukausibudjetti on meno- ja kulueräkohtainen suunnitelma, jolla varmistetaan, että laiva pysyy kurssissa ja väistellään odottamattomia karikoita.  Jokaisen kuukauden ja jokaisen vuoden tulee vielä yritystä eteenpäin kohti määriteltyä tavoitetta.

Maatilayrittäjien valmennuksiin voit tutustua täältä

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
SYOagri
ilkka.raukola@syo.fi

Tavoitteesta toteutukseen -tunnelmia starttipäivästä

Marraskuun aamu on pimeä ja ulkona sataa, mutta Helia-talon luokassa 2205 on positiivinen ja odottava tunnelma. Paikalla ryhmä mukavia yrittäjiä, jotka ovat lähteneet kehittämään omaa yritystoimintaansa. Kello lyö yhdeksän ja kaikki on valmista – tekniikka kunnossa, opiskelijat paikalla, yhteistyökumppani valmiina esittäytymään ja vastuukouluttaja virittäytynyt ohjamaan, tukemaan ja kannustamaan tulevat 1,5 vuotta! 

Yrityksen kehittäjä -valmennuksessa kehittäminen on siis keskiössä. Esittelykierros osoittaa, että kehittämisen painopisteiden kirjo on laaja. Osa osallistujista kaipaa vahvistusta omaan liiketoimintaosaamiseensa. Laaja-alaista ymmärrystä kasvua ja kehittymistä edistävien päätösten tueksi. Yrittäjät kommentoivat: ”Haluan varmistaa, että oma osaamiseni yrittäjänä on riittävää”, ”Haluan ymmärtää kirjanpitäjän tuotoksia”.

Osalle kehittämistavoitteet ovat konkreettisempia. Siinä missä toisella on tavoitteena ”organisoida toiminta tehokkaammaksi” tai ”laatia suunnitelma uuden liiketoimintamallin kehittämiseksi”, on toisella tahtotila ”hoitaa yrityksen omistusjärjestelyjen muutos hallitusti”. Tavoitteiksi nousivat myös ”tahto taklata markkinat” ja ”työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen”.

Nämä erilaiset kehittämisajatukset mielessä lähdetään liikkeelle. Itsenäisesti sekä vastuukouluttajan ja verkostokumppaneiden kanssa yhteistyössä pohditaan, analysoidaan, täsmennetään ja haetaan oikea suunta kehittämistyöskentelylle. Tavoitteena konkreettiset kehittämissuunnitelmat yrityksen kehittämisen tueksi.  

Mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja yrittäjäkollegoilta saatavaan vertaistukeen koettiin positiivisena asiana. Hienoa! Se on ehdottomasti aikuisena opiskelun sokeri ja suola. Iltapäivän aikana, Learnin cafe -menetelmän avulla, toteutettu pohdinta toimintaympäristön murroksista, avasi lopullisesti jokaisen osallistujan sanaisan arkun. Ajatuksia vaihdettiin innokkaasti, avoimin mielin, ja hyvinkin erilaisten yritysten näkökulmista. Toimialoilla tapahtuvia muutoksia pohtivat yhdessä mm. media-alan yrittäjät, suutarimestarit, kauneusalan ammattilaiset, hyvinvointialan osaajat, pitopalveluyrittäjä ja ratsastuskoulun vetäjä. Samalla sitten vaihdettiin ajatuksia ja saatiin vertaistukea…

Antoisa päivä takana. On hienoa työskennellä yrittäjien kanssa, yrittäjyyden eteen ja yrittäjähenkisten ihmisten parissa!


Lisätietoja Yrityksen kehittäjä -valmennuksesta: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/toimiva-yrittaja/yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinto

Sanna Möller-Aaltonen
koulutuspäällikkö
sanna.moller-aaltonen@syo.fi
twitter: @SannaMollerA