Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Think big -ajattele isosti

Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varrella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan. - Richard Bandler

Mitä vastaat, jos pyydän sinua kuvittelemaan yrityksesi tilanteen 10 vuoden kuluttua?
Jos oma visiosi -tavoitteesi tai tulevaisuuden näkymä, miksi sitä haluat nimittääkin- on yhtä tarkka kuin ”katsotaan nyt, miten tästä selvitään”, niin sitä se varmaan tulee myös olemaan. Jos mielessään osaa nähdä sen -sopivasti kunnianhimoisen- tulevaisuuden mihin tähtäät, voit miettiä mitkä olisivat askeleet, jotta tuo unelma toteutuisi ja asettaa sen mukaan tavoitteet.

Huomaathan, että visiolla ja unelmalla on ero. Unelma on haave jostain, joka olisi mukava saada tai saavuttaa. Kukapa ei esimerkiksi lottovoitosta unelmoisi. Tai uudesta autosta. Tai paremmasta huomisesta, mitä se sitten jokaisen kohdalla tarkoittaakaan. Visioksi unelma muuttuu silloin, kun sillä on jokin tarkoitus ja kun sen saavuttamiseksi alkaa tehdä jotain. Eräs nuori isäntä vastasi minulle kerran näin, kun kysyin hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan: -10 vuoden kuluttua karjani keskituotos on 15 000 kg ja pärjäämme taloudellisesti ookoosti. Aikaa jää myös harrastuksille. Hänellä oli selvät tavoitteet mielessä ja suunnitelmat välitavoitteineen kirjoitettu paperille, miten tavoitteisiin päästään. Hän uskoi visioonsa ja vakuutti minutkin. 50 km:n olympiavoittaja Iivo Niskanen totesi yhdessä haastattelussa mielestäni osuvasti: -Tavoite tulee motivoivaksi, kun sen sanoo ääneen, sitten se ei ole enää pelkkä haavekuva.”

Mitä vastasit esittämääni kysymykseen? Onko tavoitteenasi 10 vuoden kuluttua parempi taloudellinen kokonaistulos, tuotannon laajentaminen, korkeampi keskituotos, paremmat sadot, laadukkaammat rehut, eläinten hyvinvoinnin parantaminen, oman vapaa-ajan lisääminen vai jotain muuta…?

Visio ei saa olla monimutkainen. Parhaimmillaan se on selkeä, yksinkertainen ja johdonmukainen kuva siitä tilanteesta ja olotilasta, jolloin tärkeä tavoite on saavutettu. Visio antaa työllesi merkityksen, suunnan ja ohjenuoran esimerkiksi siihen, miten priorisoit tehtävät. Hyvä visio turvaa yrityksen tulevaisuuden ja on keskeinen osa johtamisjärjestelmää. Se ohjaa myös yrityksen päätöksentekoa ja ohjaa siihen minkälaisia kehityshankkeita käynnistetään, ihmisiä rekrytoidaan ja investointeja tehdään.

Pilko vision päätavoite sopiviin välitavoitteisiin, jotka toimivat motivoivina palkintoina matkalla kohti päätavoitetta. Näistä jokaisen saavuttaminen tuntuu aina hyvältä ja palkitsevalta ja on helppo edetä kohti isompaa tavoitetta. Välillä kannattaa muistaa myös miettiä, mistä lähdettiin ja mitä ollaan sillä hetkellä jo saavutettu. Ja juoda vaikka kakkukahvit! Mutta pidä katse suunnattuna kuitenkin koko ajan tiukasti eteenpäin.

Vielä yksi kysymys: paljonko visiosi on euroina? Kun lasket visiosi euroina, saat tavoitteet konkreettisimmiksi ja vakavammalle pohjalle. Mieti mitkä asiat tulevat muuttumaan, vaikka vain ranskalaisin viivoin ruutupaperille tai tallentamalla nykyaikaisesti pilvipalveluun. Sieltä ne on sitten helppo laittaa laskelmiin ja pysyt ajan tasalla myös talouden suunnittelussa.

Rohkeaan visioon kuuluu mukaan myös riski. Siihen kuuluu myös se, että välillä saattaa pelottaa. Mutta ennen kaikkea myös se, että siinä on palkitseva olla mukana! Mikä onkaan siis yrityksesi tahtotila 10 vuoden kuluttua?

Katso maatilayrittäjille suunnattuja valmennuksiamme täältä

Minna Rintamäki
yritystoiminnan kouluttaja
minna.rintamaki(a)syo.fi

Ota koppi -hankeideapallo on sinulla!

Haluatko ideoita yrityksesi ja henkilöstösi kehittämiseen? Haluatko saada yrityksesi entistä parempaan tulokseen ja viitoittamaan tien kasvuun? Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa hankkeiden kautta yrittäjän polkua näissä käytännön arkitoiminnoissa. Olemme toteuttaneet onnistuneita hankkeita yksin ja yhdessä verkostojemme kanssa yrittäjän arjen eri toiminnoissa jo useamman vuoden ajan eri puolilla Suomea.

Olemme saaneet hyviä ja toteuttamiskelpoisia hankeideoita yrittäjiltä. Herkällä korvalla olemme kuunnelleet pieniäkin signaaleja ja ammattitaitoisella työskentelyotteella olemme suunnitelleet ja toteuttaneet onnistuneita hankkeita. Käytännönläheiset hanketoteutukset palvelevat parhaiten yrittäjien toiveita ja odotuksia yritystoimintansa kehittämistyössä.

Rahoittajat luovat viitekehyksen siitä, millaisia hankkeita kulloinkin rahoitetaan eri puolilla Suomea. Valtakunnallisena toimijana Suomen Yrittäjäopiston hanketiimi seuraa herkeämättä rahoittajien tiedotteita rahoitettavista hankeaiheista. Viime vuosien aikana ovat kärjessä olleet hankkeet, joilla on haettu yritysten vahvaa kehittämistä käytännönläheisellä otteella. Suomen Yrittäjäopiston hankkeissa aiheina ovat olleet mm. markkinointi, myynti, digitaalisuus, kansainvälisyys ja hyvinvointialan palvelujen kasvavat mahdollisuudet sekä maahanmuuttajien yrittäjyysosaamisen liittyvät teemat.

Sinäkin voit olla se, jolla on hyvä hankeidea yrityksesi kehittämiseen. Ota koppi, pallo on sinulla. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin.  Valmistelemme Suomen Yrittäjäopistossa parhaillaan hankkeita seuraavaa toukokuun hankehakuja varten. Innostuitko, ota yhteyttä! Yritetään yhdessä yrityksesi parhaaksi.

Suomen Yrittäjäopiston toteuttamia ja käynnissä olevia hankkeita voit katsoa täältä.

Kaisu Aro
liiketoimintajohtaja
kaisu.aro@syo.fi

Yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyö

Perinteinen toimintatapa yrittäjän ja tilitoimiston yhteistyöstä on alkanut murentua. ”Vanhan” tavan mukaan yrittäjä tuo kuukauden päätyttyä kaikki mahdolliset tositteet ”kenkälaatikossa” (käteiskuitit, ostolaskut ja myyntilaskut sekä palkanmaksuun tarvittavat tiedot) tilitoimistoon ja jää odottamaan, että tilitoimisto ilmoittaa aikanaan arvonlisäveron määrän ja hoitaa työntekijämaksut. Päättyneen kuukauden tietoja voi pahimmillaan joutua odottamaan toista kuukautta. Tämä malli ei ole tehokkain tapa hoitaa talousasioita eikä se ole enää tätä päivää. Vanhakin tapa toimii, mutta aika on ajamassa perinteisestä mallista ohi.

Mitä yrittäjä saa ja mitä voi vaatia tilitoimistolta

Yhteistyössä on voimaa myös tilitoimiston kanssa tehdyssä työssä. Sähköiset taloushallinnon ohjelmat antavat loistavan perustan siihen, mitä tilitoimistolta voi vaatia tai paremminkin yhdessä sopia. Sähköinen taloushallinto antaa ensinnäkin ajantasaista tietoa oikein käytettynä eli tiedät joka päivä yrityksen tulos- ja taloustilanteen.

Sähköisyys automatisoi toimintoja ja tilitoimistolle jää enemmän aikaan muuhun. Tilitoimistolta voi vaatia aiempaa enemmän konsultointia talouden seurantaan, miltä taloudellinen tilanne näyttää. Samalla tavoin tilitoimisto ehtii antaa panosta tulevaisuuden suunnitteluun mm. budjetointiin. Kahdenkeskiset palaverit oman kirjanpitäjän kanssa pitää sopia etukäteen. Täytyy suunnitella kuukausirytmi ja sopia tapaamispäivät etukäteen. Sovituista päivistä pitää myös pitää kiinni, sillä talouden seurannan ja ohjeistuksen on oltava prioriteetissa korkealla. Yrittäjän täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli palvelua laajennetaan konsultoivaan palveluun, on siitä oltava valmis myös maksamaan.  Sähköisyys on tätä päivää ja antaa mahdollisuuden ajantasaisen tuloksen seurantaan.

Timo Maunula
yritystoiminnan kouluttaja
timo.maunula@syo.fi

Tavoitteesta toteutukseen -tunnelmia starttipäivästä

Marraskuun aamu on pimeä ja ulkona sataa, mutta Helia-talon luokassa 2205 on positiivinen ja odottava tunnelma. Paikalla ryhmä mukavia yrittäjiä, jotka ovat lähteneet kehittämään omaa yritystoimintaansa. Kello lyö yhdeksän ja kaikki on valmista – tekniikka kunnossa, opiskelijat paikalla, yhteistyökumppani valmiina esittäytymään ja vastuukouluttaja virittäytynyt ohjamaan, tukemaan ja kannustamaan tulevat 1,5 vuotta! 

Yrityksen kehittäjä -valmennuksessa kehittäminen on siis keskiössä. Esittelykierros osoittaa, että kehittämisen painopisteiden kirjo on laaja. Osa osallistujista kaipaa vahvistusta omaan liiketoimintaosaamiseensa. Laaja-alaista ymmärrystä kasvua ja kehittymistä edistävien päätösten tueksi. Yrittäjät kommentoivat: ”Haluan varmistaa, että oma osaamiseni yrittäjänä on riittävää”, ”Haluan ymmärtää kirjanpitäjän tuotoksia”.

Osalle kehittämistavoitteet ovat konkreettisempia. Siinä missä toisella on tavoitteena ”organisoida toiminta tehokkaammaksi” tai ”laatia suunnitelma uuden liiketoimintamallin kehittämiseksi”, on toisella tahtotila ”hoitaa yrityksen omistusjärjestelyjen muutos hallitusti”. Tavoitteiksi nousivat myös ”tahto taklata markkinat” ja ”työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen”.

Nämä erilaiset kehittämisajatukset mielessä lähdetään liikkeelle. Itsenäisesti sekä vastuukouluttajan ja verkostokumppaneiden kanssa yhteistyössä pohditaan, analysoidaan, täsmennetään ja haetaan oikea suunta kehittämistyöskentelylle. Tavoitteena konkreettiset kehittämissuunnitelmat yrityksen kehittämisen tueksi.  

Mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja yrittäjäkollegoilta saatavaan vertaistukeen koettiin positiivisena asiana. Hienoa! Se on ehdottomasti aikuisena opiskelun sokeri ja suola. Iltapäivän aikana, Learnin cafe -menetelmän avulla, toteutettu pohdinta toimintaympäristön murroksista, avasi lopullisesti jokaisen osallistujan sanaisan arkun. Ajatuksia vaihdettiin innokkaasti, avoimin mielin, ja hyvinkin erilaisten yritysten näkökulmista. Toimialoilla tapahtuvia muutoksia pohtivat yhdessä mm. media-alan yrittäjät, suutarimestarit, kauneusalan ammattilaiset, hyvinvointialan osaajat, pitopalveluyrittäjä ja ratsastuskoulun vetäjä. Samalla sitten vaihdettiin ajatuksia ja saatiin vertaistukea…

Antoisa päivä takana. On hienoa työskennellä yrittäjien kanssa, yrittäjyyden eteen ja yrittäjähenkisten ihmisten parissa!


Lisätietoja Yrityksen kehittäjä -valmennuksesta: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/toimiva-yrittaja/yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinto

Sanna Möller-Aaltonen
koulutuspäällikkö
sanna.moller-aaltonen@syo.fi
twitter: @SannaMollerA

Tietosuoja-asetuksen kautta tehostuvaan toimintaan

Tietosuoja-asetuksen siirtymäaika päättyy keväällä 2018 ja siinä vaiheessa jokaisen yrityksen ja organisaation henkilötietojenkäsittelyn tulee olla järjestettynä asetuksen mukaisella tavalla. Asetus vaatii organisaatiota tunnistamaan henkilörekisterinsä ja henkilötiedon käsittelyketjunsa sekä erittäin merkittävässä roolissa on tunnistaa ja arvioida niihin kohdistuvat riskit. Kaikki tämä työ perustuu rekisteröidyn oikeudesta läpinäkyvään ja turvalliseen henkilötietojen käsittelyyn.

Miten valmistautua tulevaan
Tietosuoja-asetuksen tuomat velvoitteet voi nähdä ns. "pakkopullana" tai mahdollisuutena tuntea oma toimintansa paremmin ja tehostaa sitä. Tehostaminen tapahtuu niin toiminnan kuin tekniikan tasoilla. Organisaation toimintaprosessien läpikäynti kirvoittaa usein kyseenalaistamaan nykyisten käytänteiden tehokkuuden. Viimeistään arjen työtä helpottavien toimintaohjeiden laatiminen tuo työntekijöiden kaipaamaa selkeyttä ja tehokkuutta jokapäiväiseen toimintaan.


Teknisesti asetukseen valmistautuminen voi sisältää järjestelmien käyttöä tehostavien ominaisuuksien käyttöönottoa tai kokonaan jonkin toiminnon digitalisointia. Kenties se paperinen arkisto minkä huolehtiminen on nykyisin riesa olisikin jatkossa sähköinen. Ei myöskään pidä aliarvioida organisaation tietoturvatason nousua henkilötietoa suojattaessa, sillä usein niitä käsitellään samoilla tietojärjestelmillä kuin organisaation muitakin tietoja.

Suomen Yrittäjäopisto näkee mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen
Suomen Yrittäjäopisto on käynnistänyt tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin valmistautumisen syksyn alussa. Projektiryhmän työtä on luotsaamassa Opsec Oyn:n asiantuntijat. Henkilötiedon tunnistaminen on hyvässä vauhdissa. Heti ensimmäisestä työpajasta lähtien mahdollisuus toiminnan tehostamiseen ja laadun parantamiseen nähtiin merkittävänä seikkana asetukseen valmistautumista. Positiivinen suhtautuminen näkyy projektiryhmän toiminnassa ja kertoo organisaation halusta kehittää toimintaansa. Näillä eväillä on hyvä matkata kohti parempaa tietosuojaa ja tehokkaampaa toimintaa!

Mika Lindberg
Managing Director
Opsec Oy
mika.lindberg@opsec.fi
https://www.tietosuojakuntoon.fi/