Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Anna hyvän kiertää ja kehu!

Nyt kerron aiheesta, joka ei ole tämän hetken top10-aihe johtamisen sakeassa trendiviidakossa. Varsinkin, kun siitä on puhuttu iät ja ajat ja kaikkihan sen tietysti osaavat. Nimittäin palautteen antamisesta ja erityisesti positiivisen palautteen antamisesta! Päätin kuitenkin kirjoittaa siitä, sillä johtamisen valmennuksissa aihe kirvoittaa jatkuvasti vilkkaita keskusteluja ja nostattaa kaikilta yleensä jonkinlaisen mielipiteen ja varsin vahvan sellaisen. Tästä voi päätellä, että perusasioilla on edelleen vankkumaton jalansija johtamisen areenalla.

Milloin palautetta?

No milloin sitä positiivista palautetta sitten pitäisi antaa? Ainakin silloin, kun joku onnistuu hyvin työssään tai muulla tavoin. Pienikin kehu esimieheltä saa olon tuntumaan mukavalta pitkänkin aikaa. Eli reilusti positiivista, jos aihetta on!

Palautetta esimiehellekin?

Yleensä palautteen antamisesta puhuttaessa mieleen tulee kuva esimiehestä antamassa palautetta alaiselleen. Käännetään kelkkaa hieman eri näkövinkkeliin. Palautetta voi työyhteisössä antaa myös esimiehelle. Kuinka usein sinä olet antanut hyvää palautetta omalle esimiehellesi? Esimiehestäkin hyvän palautteen saaminen tuntuu yhtä hulppealta. Entä oletko muistanut antaa palautetta työkaverillesi tai vaikkapa yhteistyökumppanillesi?

Iloa palautteen antajallekin

Selvää siis on, että jos saa mukavaa palautetta, saa iloa sisälleen ja se näkyy ja tuntuu myös työyhteisössä sekä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Ja jokainen tietää sanomattakin näiden pitkäaikaiset vaikutukset. Mutta vaikutus on ainakin yhtä hyvä käänteisesti eli jos annat hyvää palautetta, saat iloa myös itsellesi! Eli mikäs sen parempaa, saat hyvän mielen toiselle ja vielä itsellesikin! Ja ihan ilmaiseksi.

Työyhteisön johtaminen kaikkien vastuulla

Homma on siis varsin yksinkertainen – positiivinen palaute ruokkii positiivisuutta. Kun on saanut kauniita sanoja vaikkapa esimieheltä tai työkaverilta, pistää tämä kummasti yrittämään parastaan. Liian vähän tätä hyödynnetään, sillä hyvän palautteen saaja ja antaja saavat tästä valtavasti energiaa ja voimaantumista. Johtaminen ei ole vain esimiehen tehtävä tai yhden ihmisen harteilla. Jokainen voi johtaa työyhteisöä ja työhyvinvointia omalla panoksellaan.

Pistäpä siis hyvä kiertämään ja anna positiivista palautetta! Aloita tänään.

Taina Ruotsalainen
yritystoiminnan kouluttaja
taina.ruotsalainen@syo.fi