Palkansaaja huomioi! Verokortti 2019 uudistuu

Ensi vuonna palkansaajan päätoimen verokortti ja sivutuloverokortti ovat historiaa. Vuosikymmenten taival tulee tiensä päähän. Uudet verokortit tulevat edelleen voimaan helmikuun alusta eli siltä osin nykyinen käytäntö jatkuu.

Laskentatapa muuttuu

Helmikuussa 2019 voimaan tulevat palkansaajan perusverokortit ovat vain yhden tulorajan verokortteja. Verokortit tulevat siis olemaan niitä nykyisiä vaihtoehto B:n verokortteja, joiden käyttöä palkansaajan on tähän mennessä tullut erikseen vaatia. Näin ollen jatkossa ennakonpidätys lasketaan verokortissa näkyvään tulorajaan saakka perusprosentin mukaan ja jos tuloraja ylittyy, niin loppuvuodesta ylittävältä osalta lohkaistaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Nyt automaattisesti käytössä ollut vaihtoehto A: ennakonpidätyksen toimittaminen palkkakauden tulorajan mukaan, poistuu kokonaan.

Ulkonäkö muuttuu
Verokortista häviää verottajan vihreä väri ja tilalle tulee mustavalkoinen A4-kokoinen verokortti. Perusverokortti ja muutosverokortti tulevat olemaan samannäköisiä: ero löytyy kortin nimestä ja toki tarkemmin katsottuna faktatiedoista.

Käytäntö muuttuu
Vuoden 2019 verokortin esittäminen riittää, verokorttia ei enää tarvitse antaa työnantajalle (toki ennakonpidätystietojen sähköinen suorasiirtomenettely jatkuu nykyisen käytännön mukaisesti). Verokortti on jatkossa kopioitavissa ja saman verokortin voi esittää samanaikaisesti usealle maksajalle. Tällöin palkansaajan vastuulla on itse seurata tulorajan täyttymistä (ei koske eläkkeitä). Työnantajan ei tarvitse jatkossa merkitä verokortille vuoden aikana kertyneitä tuloja esim. työsuhteen päättyessä, kuten tähän saakka on menetelty.

Sivutuloverokortti ja muut poistujat
Ensi vuonna poistuu päätoimen ja sivutoimen välinen jako, mikä merkitsee sivutuloverokorttien käytön loppua. Poistuvien verokorttien listalla ovat myös portaikkoverokortti ja freelanceverokortti.

Mistä verokortti?
Vuoden 2019 verokortit postitetaan vielä palkansaajille vuodenvaihteessa. Työnantaja voi halutessaan osallistua suorasiirtomenettelyyn, jossa työnantaja pyytää ennakonpidätystiedot Verohallinnolta sähköisesti. Palkansaaja voi myös hakea ja tulostaa verokortin Verohallinnon sähköisestä asiointipalvelusta, OmaVerosta. Myös muutosverokortin tekeminen onnistuu aikanaan OmaVerossa.

Mitä huomioitavaa tässä sitten on?
Huoli ennakonpidätyksen suuruuden oikeellisuudesta on nyt entistä enemmän ja tietyissä tapauksissa täysin palkansaajan omilla harteilla. Alkuvuoden perusprosentin mukaiset ennakonpidätykset kostautuvat loppuvuoden lisäprosentin mukaisilla ennakonpidätyksillä, jos vuosituloraja on ollut liian alhainen. Erityisesti riski kasvaa, jos palkansaajalla on vuoden aikana useampia työnantajia tai suoritusten maksajia. Sanotaan, että ”Savossa vastuu on aina kuulijalla”, tässä asiassa vastuu on palkansaajalla (Kaikki kunnia savolaisille pohjalaiselta! 😊). Kannattaa siis olla tilanteen tasalla ja hakea tarvittaessa muutosverokortti ajoissa.

...Toki jotain sentään säilyy ja pysyy
Ennakonpidätys on 60 %:ia, jos työnantaja ei ole saanut ennakonpidätystietoja!

Lisätietoja
Tarkempia tietoja löydät osoitteesta: https://urly.fi/137x
Jos palkanlaskijana asia kiinnosti, niin verkkokaupassamme ja taloushallinnon koulutuksissamme pääset sorvin ääreen. Asiat tulevat käytännössä esille ensi vuoden kursseillamme esim. osoitteessa:  https://kauppa.syo.fi/ tai https://urly.fi/137v  ja https://urly.fi/137u

Aila Kuivila
yritystoiminnan kouluttaja
aila.kuivila(a)syo.fi

Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Ensimmäisen opiskelijamme tarina

Yhteys Yrittäjäopistoon alkoi omalla kohdallani kevättalvella 1968, kun luin Aamulehdestä  artikkelin perusteilla olevasta yrittäjäkurssista, joka herätti kiinnostukseni.

Oma tilanteeni tuolloin oli se, että takana oli keskikoulu ja parin vuoden ammatillinen koulutus sekä nuoren miehen kova into alkaa yrittäjäksi. Kaupallinen ja liikkeenjohdollinen koulutus, puhumattakaan kokemuksesta, puuttui kokonaan.

Olin tutustunut kaupallisen alan kouluihin ja todennut niissä kyllä koulutettavan hyviä työntekijöitä kaupan ja konttoreiden tarpeisiin, mutta yrittäjän näkökulmaa niissä ei ollut. Tämä silloin suunnitteilla ollut yrittäjäkurssi tuntui hyvin kiinnostavalta ja tarpeisiini soveltuvalta. Niin sitten soitin ammattikasvatushallitukseen, jossa tätä koulutusasiaa hoiti Mikko Salomaa. Kysyin häneltä yrittäjäkurssista ja Salomaa puolestaan kyseli minulta valmiuksistani ryhtyä yrittäjäksi. Lopuksi hän sanoi minulle: Keskinen, olette ensimmäinen, joka tätä asiaa minulta tiedustelee. Tulen henkilökohtaisesti katsomaan, että pääsette tälle kurssille, mikäli koulutus saadaan aloitetuksi.

Kun sitten suunnitelmat yrittäjän peruskurssista toteutuivat, laitoin hakemuksen kurssille ja sen seurauksena sain 4.9.1968 päivätyn kirjeen, jossa opiskelijoita muun muassa muistutettiin mukaan otettavista tavaroista: Varatkaa tavanomaiset vuodevaatteet mukaan. Ottakaa lisäksi, mikäli mahdollista jokin kuljetusväline ja lenkkeilyvälineet mukaan.

16.9.1968 meitä kokoontui 16 hengen opiskelijajoukko aloittamaan Suomen Yrittäjäopiston ensimmäistä vuosikurssia. Joukostamme noin puolet oli paikkakuntalaisia ja loput sitten hyvin laajalti ympäri maata. Opettajina toimivat rehtori Mikko Salomaa, joka opetti liikkeenjohtoa, markkinointia ja henkilöhallintoa. Sitten ekonomi Leo Mustonen, joka opetti kirjanpitoa, laskentatointa ja rahoitukseen liittyviä asioita. Ja kolmantena teknikko Martti Rantalainen, jonka opetusohjelmaan kuului tuotantotekniikkaan ja rationalisointiin liittyvät asiat. Lisäksi koulun kansliaa hoiti rouva Salomaa.

Tällä joukolla aloitimme opiskelun, joka sisälsi muun muassa kohtalaisen paljon yhteistyötä paikkakunnan ja maakunnankin yritysten kanssa, mikä tuolloin ei vielä ollut kovin tavanomaista. Opiskelijajoukkomme otettiin paikkakunnalla hyvin vastaan, johon omalta osaltaan vaikutti myös yleinen pohjalainen yrittäjämyönteinen ilmapiiri.

Illalla opistolaiset viettivät yhdessä aikaa läksyjä tehden ja mm korttia pelaten.
Timo Keskinen kuvassa toinen oikealta.

Kun sitten kevään koittaessa lähdimme kukin omille teillemme, kuka jatkamaan perheen olemassa olevaa yritystoimintaa ja kuka suunnittelemaan tulevaa yritystä, saatoimme todeta tämän kouluvuoden vastanneen hyvin niitä odotuksia, joita olimme sille asettaneet. Suurelta osin täältä saamillani valmiuksilla uskalsin alkaa toteuttamaan haaveitani tulevasta yrittäjän urasta.

Itse perustin yrityksen vuonna 1971.  Samana vuonna menimme vaimoni kanssa naimisiin ja nyt voin iloisena ja ylpeänä todeta, että kumpikin yritys voi edelleen hyvin.

Lopuksi, haluan tässä yhteydessä myös omasta puolestani kiittää Yrittäjäopistoa siitä vahvasta panoksesta, jonka se on antanut näiden vuosikymmenien aikana suomalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ja samalla lämpimästi onnitella nuorekasta 50-vuotiasta.

Timo Keskinen
Retrorenkaat Ky
timo.keskinen@retrorenkaat.fi

Timo Keskinen tuli tapaamaan rehtoriamme Jorma Kukkeenmäkeä Kauhavalle maaliskuussa. Tämän vierailun aikana tuli idea siihen, että Timo pitäisi puheen juhlaseminaarissamme ja kertoisi opiskelijatarinansa. Tämä puhu kuultiin juhlaseminaarissamme 17.9.2018. Lisäksi Timon arkistoista olemme saaneet materiaalia Yrittäjäopiston historiikkia varten. Kuva: Tuukka Kiviranta 





Aloittavan yrittäjän markkinointivinkit

Markkinointi on yksi aloittavan yrittäjän ensimmäisistä ja tärkeimmistä tehtävistä. Loistavinkaan yritysidea ei riitä, jos asiakkaat eivät tiedä tarjoamistasi tuotteista tai palveluista. Mutta miten löytää oikeat asiakkaat ja saada markkinointi tuottamaan tehokkaasti? Tässä muutamia pohdittavia asioita sekä vinkkejä, miten aloittavan tai toimintaa suunnittelevan yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle.


Mieti kenelle markkinoit, eli pohdi ja suunnittele, kenelle tarjoat tuotteitasi ja palveluitasi. Laadi profiili ihanneasiakkaasta tai esimerkiksi TOP50 -unelmalista potentiaalisista yritysasiakkaista.


Suunnittele markkinointiviesti. Millaisella viestillä ja tyylillä vaikutat asiakkaisiin parhaiten? Millä erotut kilpailijoista asiakkaan näkökulmasta, mikä omassa tuotteessa tai palvelussa on erilaista ja mitä konkreettista hyötyä siitä on asiakkaalle? Entä millainen on palvelulupauksesi?


Laita perusasiat kuntoon, kuten yrityksen ammattimainen ilme, nettisivut ja someprofiilit. Tee hyvää, asiakasta kiinnostavaa sisältömarkkinointia kanavissa, joissa tavoitat asiakkaasi. Varmista löydettävyytesi verkossa.


Tee markkinointisuunnitelma, eli laadi tavoitteet sekä toimenpiteet ja mieti, miten mittaat markkinoinnin tehokkuutta. Laadi strategia ja suunnitelma myös sisältömarkkinoinnille. Tee suunnitelmasta konkreettinen, jossa on esillä mitä teet ja milloin. Se helpottaa käytännön työtä ja varmistaa, että tärkeät asiat tulevat hoidetuksi ajallaan.


Ole esillä ja verkostoidu. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista. Lähde ulos, soita ja tapaa ihmisiä. Verkostoidu. Käy puhumassa tilaisuuksissa. Kerro joka viikko vähintään viidelle uudelle ihmiselle kuka olet ja mitä teet. Varmista myös, että kaverit ja kavereiden kaverit tietävät aloittamastasi yritystoiminnasta. Käy esittäytymässä yrityksissä ja kerro tuotteista ja palveluista, joita tarjoat. Tuo osaaminen ja asiantuntijuus esiin sekä verkostoidu myös somessa.


Näihin ja moniin muihin markkinoinnin teemoihin pohditaan ratkaisuja sekä aloittaville että pidempään toimineille yrittäjille suunnatuissa valmennuksissamme, tervetuloa mukaan!


Katso yrittäjävalmennuksemme aloittavalle yrittäjälle: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/aloittava-yrittaja

Maiju Tuomaala
yritystoiminnan kouluttaja
maiju.tuomaala@syo.fi



Tehoa tuotantoon

Yksi keino tämän päivän haastavassa maatalouden tilanteessa on panostaa maatilan johtamisen kehittämiseen Leanin opeilla. Lean ei ole työkalukokoelma, vaan yksi johtamisen malli yritysten kehittämismalleissa. Siinä painopiste on jatkuvan ja systemaattisen parantamisen tarkkailussa, asioiden seuraamisessa ja esteiden tieltä raivaamisessa. Vähitellen kaikki tekeminen muuttuu sujuvaksi ja joustavaksi.  Leanissa katse on tulevaisuudessa ja omissa tavoitteissa. Sen sijaan, että keskitytään yksittäisiin asioihin, Leanissa keskitytään kokonaisuuden optimoimiseen

Lean -johtamisfilosofia

Teollisuudessa Toyotan autotehtaan ongelmana oli toisen maailmansodan aikoihin pääoman lähes täydellinen puuttuminen ja konekannan vanhanaikaisuus. Tehtaan pääinsinöörin piti keksiä toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin tekemään enemmän vähemmällä. Tästä on lähtenyt Lean -johtamisfilosofian kehittäminen.

Suomalaisen maidontuotannon ja yleensä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi on mietitty keinoja usealla eri taholla niin tuottajat kuin eri organisaatiot.  Kaksi Valiolaista maidontuottajaa olivat perehtyneet Toyotan kehittämään johtamisfilosofiaan ja miettineet miten sitä voitaisiin hyödyntää maataloudessa. Tästä syntyi myöhemmin idea, joka johti Tehoa tuotantoon - Valio Lean -pilottikoulutuksen järjestämiseen.  

Valio Lean -pilotti

Kahden maitotilan aloitteesta lähdettiin Valiolla pilotoimaan Leania. Tämän jälkeen Suomen Yrittäjäopisto ja Valio järjestivät yhteistyössä koulutuksen vuosina 2015-2016.  Koulutukseen osallistui Valion ja osuuskuntien henkilökuntaa sekä yhdeksän Valiolaista maitotilaa eri osuuskuntien alueelta. Koulutus rakennettiin käytännön läheiseksi ja siten, että se myös jatkossa palvelee maitotilojen kehitystä. Pilottikoulutuksen alussa kävimme tutustumassa tanskalaiseen maidontuotantoon ja miten Leaniä siellä sovelletaan tuotannossa.   Tanskassa maidontuotantotilat ovat jo pitkään soveltaneet tuotannossa Leanin työkaluja. Suomeen palattuamme teimme johtopäätökset tästä ja päätimme lähteä rakentamaan suomalaisille maidontuotantotiloille johtamisjärjestelmää, joka pohjautuu Lean –filosofian periaatteelle. Pilottikoulutuksen tuotteena saatu materiaali hyödynnetään Suomen Yrittäjäopiston ja Valion yhteisesti järjestämissä maidontuottajien koulutuksissa.  

Pilottikoulutuksen seurauksena Lean – pilotti palkittiin Lean – teko 2016 kilpailun kolmannella palkinnolla. Lean-teko 2016 -kilpailun palkinnot jaettiin Lean Management 2017 -seminaarin yhteydessä järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa 5.10.2017 Finlandia-talossa. Kilpailun järjesti Suomen Lean-yhdistys. Pilottikoulutus on tuonut suomalaiseen maidon alkutuotantoon systemaattisen, mittaroidun tilan kokonaisvaltaista kehittämistä palvelevan Lean – johtamisjärjestelmän.  

Suomen Leanyhdistyksen toiminnanjohtajan Kalle Arsalon palkitsemisperusteita

” Valion käytännönläheinen hanke soveltaa Lean osaksi suomalaisten maitotilojen kehittämistä on mielenkiintoinen ja kauaskantoinen – laajaa yhteiskunnallista vaikutustakin saavuttava. Hanke on tuonut systemaattisen ja mittaroidun liiketoiminnan kehittämisen osaksi suomalaista maidon alkutuotantoa. Se on parantanut maitotilojen liiketaloudellista menestystä vaikeassa markkinatilanteessa”


Kysy rohkeasti lisää leanista ja koulutuksistamme!


Terveisin

Mikko Väntänen
yritystoiminnan kouluttaja
mikko.vantanen@syo.fi

Tietosuoja-asetuksen kautta tehostuvaan toimintaan

Tietosuoja-asetuksen siirtymäaika päättyy keväällä 2018 ja siinä vaiheessa jokaisen yrityksen ja organisaation henkilötietojenkäsittelyn tulee olla järjestettynä asetuksen mukaisella tavalla. Asetus vaatii organisaatiota tunnistamaan henkilörekisterinsä ja henkilötiedon käsittelyketjunsa sekä erittäin merkittävässä roolissa on tunnistaa ja arvioida niihin kohdistuvat riskit. Kaikki tämä työ perustuu rekisteröidyn oikeudesta läpinäkyvään ja turvalliseen henkilötietojen käsittelyyn.

Miten valmistautua tulevaan
Tietosuoja-asetuksen tuomat velvoitteet voi nähdä ns. "pakkopullana" tai mahdollisuutena tuntea oma toimintansa paremmin ja tehostaa sitä. Tehostaminen tapahtuu niin toiminnan kuin tekniikan tasoilla. Organisaation toimintaprosessien läpikäynti kirvoittaa usein kyseenalaistamaan nykyisten käytänteiden tehokkuuden. Viimeistään arjen työtä helpottavien toimintaohjeiden laatiminen tuo työntekijöiden kaipaamaa selkeyttä ja tehokkuutta jokapäiväiseen toimintaan.


Teknisesti asetukseen valmistautuminen voi sisältää järjestelmien käyttöä tehostavien ominaisuuksien käyttöönottoa tai kokonaan jonkin toiminnon digitalisointia. Kenties se paperinen arkisto minkä huolehtiminen on nykyisin riesa olisikin jatkossa sähköinen. Ei myöskään pidä aliarvioida organisaation tietoturvatason nousua henkilötietoa suojattaessa, sillä usein niitä käsitellään samoilla tietojärjestelmillä kuin organisaation muitakin tietoja.

Suomen Yrittäjäopisto näkee mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen
Suomen Yrittäjäopisto on käynnistänyt tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin valmistautumisen syksyn alussa. Projektiryhmän työtä on luotsaamassa Opsec Oyn:n asiantuntijat. Henkilötiedon tunnistaminen on hyvässä vauhdissa. Heti ensimmäisestä työpajasta lähtien mahdollisuus toiminnan tehostamiseen ja laadun parantamiseen nähtiin merkittävänä seikkana asetukseen valmistautumista. Positiivinen suhtautuminen näkyy projektiryhmän toiminnassa ja kertoo organisaation halusta kehittää toimintaansa. Näillä eväillä on hyvä matkata kohti parempaa tietosuojaa ja tehokkaampaa toimintaa!

Mika Lindberg
Managing Director
Opsec Oy
mika.lindberg@opsec.fi
https://www.tietosuojakuntoon.fi/

Hallitustyön kehittäminen PK-yrityksissä

Suomessa ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on erittäin paljon PK- yrityksiä, joista suurin osa on perheyrityksiä. Perheyrityksissä työskentelevät oman perheen jäsenet ja lisäksi vieraita muutamasta työntekijästä kymmeniin työntekijöihin. Omistajat muodostavat suurimmassa osassa yrityksiä hallituksen perheen sisältä ja hallituksen kokoukset käydään epävirallisesti, missä milloinkin tai niitä ei pidetä ollenkaan. Kokouspöytäkirjat tehdään silloin, kun niitä pyytävät joko pankki tai muu tarvitsija. Kuulostaako tutulta?


PK- yrityksien olisi yrityksen koosta riippumatta syytä kehittää oman yrityksen hallitustyöskentelyä eikä pitää hallitusta vain lakimääräisenä pakkona. Hallitustyöskentelyn laajuutta ja toimintaa voi säätää yrityksen koon ja tarpeen mukaan. Pienen PK- yrityksen ei tarvitse rakentaa hallitusammattilaisista koottua ulkopuolista hallitusta toimintansa tueksi aivan ensimmäiseksi toimiakseen ”oikein”. Hallitus voi olla aluksi Advisor Board mallinen.


Hallitus toimivaksi


Ensimmäinen askel hallitustoiminnan kehittämiseen on se, että hallitus alkaa kokoontua ja vielä säännöllisesti. Kun on päätetty, että hallitus kokoustaa esimerkiksi joka toinen kuukausi, niin pidetään se päätös. Joka toinen kuukausi on hyvä tapa, silloin ei tule liian pitkää taukoa. Myös kokouksen kesto pystytään pitämään kohtuullisen pituisena. 


Aikataulupäätöksen jälkeen voidaan alkaa miettimään hallituksen toimintaa enemmän. Kun kokouskäytäntö on saatu vauhtiin ja on harjoiteltu hallitustyötä, voidaan ottaa seuraava askel. Voisiko hallituksessa olla muitakin kuin omistajat hallituksen jäseninä tai käyttämällä vierailevia konsultteja alustamassa kokouksissa. Yksi vaihtoehto hallitustyöskentelyn laajentamiseen on Advisory Board- toiminta, jossa yrityksen omistajien ympärille kerätään yrityksen valitsemat ja heidän haluamansa, eri alojen asiantuntijat.


Hallituksen ulkopuolisia eli riippumattomia jäseniä ei pidä pelätä, sillä omistajat (yhtiökokous) päättävät ketä hallituksessa on. Toisekseen hallitukseen ei tarvitse, eikä pitäisikään valita ketään ”eläkevirkaan”, vaan on hyvä tehdä määräaikaisia sopimuksia. Esimerkiksi, jos yritys haluaa aloittaa vientitoimintaa, on hyvä vaihtoehto hallitukseen jäseneksi henkilö, joka on vientitoiminnan ammattilainen. Vastaavasti voi toimia, jos kyseessä on talous- tai rahoitusammattilaisen tarve.


Mitä yritys hyötyy


Ulkopuolinen näkemys ja usein myös riippumattoman hallituksen jäsenen pitkä kokemus antavat yrittäjälle/yritysjohdolle selkeää hyötyä oman liiketoiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. Hallitus on toimitusjohtajan ”oikea käsi” ja antaa omistajayrittäjälle hyvän keskustelukanavan vaikeiden päätöksien tekemiseen. Kasvuun pyrittäessä ulkopuolinen henkilö antaa varmasti pontta ja uskottavuutta toiminnan kehittämiseen.


Lisätietoja Suomen Yrittäjäopiston johtamis- ja esimiestyönvalmennuksista: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/esimiestyo

Timo Maunula
yritystoiminnan kouluttaja
timo.maunula@syo.fi