Digimarkkinointi ja pienyrittäjän 3 suurinta tuskaa

Digimarkkinointi on ollut markkinoijien huulilla jo hyvän tovin. Uusia kanavia on yrityksissä otettu käyttöön innokkaasti, mutta usein alkuhuuman jälkeen todetaan, että mahdoton homma eikä maksa vaivaa. Yrittäjäkoulutuksissamme markkinointi on yksi keskeisistä teemoista ja digimarkkinointiakin käsitellään, koska se on tätä päivää. Aiheen kouluttajana olen havainnut, että tietyt asiat digimarkkinoinnissa tuskastuttavat erityisesti pienyrittäjiä.

1.       Ei ole aikaa

Yrittäjällä ei ole aikaa roikkua somessa, sillä työtkin on tehtävä. Jos kuitenkin yrityksen potentiaaliset asiakkaat ovat verkossa ja yrityksellä on tarve panostaa markkinointiin, olisiko tämä kuitenkin sellainen asia, mihin kannattaisi priorisoida aikaa? Kyllähän se tietysti oman aikansa ottaa tämäkin, mutta kuten tiedämme tuotteita ja palvelun tarjoajia etsitään nykyään keltaisten sivujen sijaan verkosta. Useimmiten, ehkä ajanpuutteen sijaan, kyse on enemmän uuden toimintatavan opettelusta. Löytyy kuitenkin esimerkkejä yrittäjistä, joilla on aktiivisesti päivittyvä blogi, fb- ja Instagram-tili. Yrittäjiä, jotka toimivat palveluliiketoiminnassa, jossa kädet ovat kirjaimellisesti kiinni asiakkaassa koko työajan näppäimistön taikka älypuhelimen sijaan ja jotka ovat kaiken lisäksi kolmen pienen lapsen äitejä. Jotenkin he ennättävät julkaisemaan aktiivisesti myös some-kanavillaan.

2.       Ei ole kiinnostavaa sisältöä

Jokaisesta yrityksestä löytyy kiinnostavaa sisältöä! Kyse on usein vain uuden näkökulman löytämisestä. Mikä asiakkaitasi kiinnostaa? Mitä sellaista osaamista sinulla on, mitä asiakkaat arvostavat? Ihmiset etsivät sisältöä mikä hyödyttää, huvittaa, ilostuttaa taikka informoi. Markkinoijina olemme tottuneet tuottamaan sisältöä tuoteinformaation ja yritysesittelyiden muodossa, mutta digimarkkinoinnissa ja erityisesti somessa tuotehöpinä ja yritysjargon on syytä unohtaa.

3.       Ei siitä ole kaupallista hyötyä

Pienyrittäjä motivoituu myynnistä. Piste. Useimmiten pettymykset digimarkkinoinnin kaupalliseen antiin johtuvat parista syystä. Kanavissa julkaistaan vaan kaupallista sisältöä, mikä ei houkuttele potentiaalisia asiakkaita asiamme äärelle. Yrittäjä on siis avannut yritykselle facebook-tilin ja julkaissut tilillä parin vuoden ajan ajankohtaisia tarjouksia ja kuvia tiloista, tuotteista tai koneista. Tykkääjiksi on saatu ystävät, sukulaiset ja naapurit. Kaupallista hyötyä tästä ei ole ja ihmekös tuo. Sisällön osalta kannattaa siis palata kohtaan 2. Kun sisältö on kunnossa ja potentiaaliset asiakkaat löytävät tiensä asiamme äärelle, onko meillä käytössä toimintoja, jotka esimerkiksi rohkaisevat asiakkaita jättämään yhteystietonsa, pyytämään tarjouksen taikka peräti ostamaan?

Digimarkkinoinnin haltuunotto ei ole ihan yksinkertainen asia pienyrittäjän näkökulmasta. Monet isotkaan organisaatiot eivät tätä uutta pelikenttää hallitse. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden myös pienelle yrittäjälle. Perinteinen mediamarkkinointi vaatii paksua lompakkoa, eikä sitäkään pienyrittäjällä usein ole.

Terveisin, Sanna Varis

Kirjoittaja on yritystoiminnan kouluttaja

Someilua digilaarissa

Silmät ovat auenneet ja kaikenlaisia ideoita muhii päässä, kertoo konekaupan- ja tuotannon alalla yrittäjänä toimiva Maisa Pirttinen, kun takana on Suomen Yrittäjäopiston luotsaaman digilaari -hankkeen sosiaalisen median koulutusjakso. Mahdollisuuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen on valtavasti, toisaalta helpottavaa on, että kaikessa ei tarvitse olla mukana, eikä kannata liittyä siksi, että kaikki muutkin ovat liittyneet. Täytyy löytää ne kanavat, jotka palvelevat parhaiten juuri omaa yritystoimintaa, tuumaa Pirttinen.


Yrittäjät ja opiskelijat yhteistyössä


Maisa Pirttinen on digilaari -hankkeeseen osallistunut paikallinen yrittäjä,  joka lähti mukaan käytännönläheiseen koulutukseen hakemaan pohjaosaamista ja eväitä sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Yrittäjäporukan lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olivat Kauhavan ja Härmän lukioiden yrittäjyyskasvatuskurssin opiskelijat, jotka ideoivat yrittäjille muun muassa ehdotuksia facebook-päivityksistä tai opastivat instagramin ja snapchatin käytössä.

Sosiaalisen median kanavat tutuiksi

Hankkeessa mukana ollut leipomoyrittäjä Mari Lahdensuo kertoo oppineensa paljon myös sisällön tuottamisesta sosiaalisen median kanaviin.  Tuoreimpana kokemuksena on yrityksen facebook-sivuille ladattu videoklippi, jota oli katsottu 700 kertaa

Koulutuksen sisältö jakaantui kahdeksaan sosiaalisen median kanavia ja työkaluja käsittelevään webinaariin ja asiantuntijaklinikkaan, jotka järjestettiin vuorokuukausin. Nauhoitetut webinaarit saivat kiitosta yrittäjiltä, koska ne mahdollistivat aiheeseen tutustumisen yrittäjälle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana.  Klinikat puolestaan loivat puitteet ajatusten vaihtamiselle ja verkostoitumiselle toisten yrittäjien ja lukiolaisten kanssa. 

Lukiolaisten mukana oleminen hankkeessa sai ehdottoman hyväksynnän yrittäjiltä, jotka näkevät nuorissa tulevaisuuden yrittäjät.   Palautteen perusteella sosiaalinen media tuli ilmiönä tutummaksi yrittäjille, ja he ovat rohkaistuneet konkreettisesti käyttämään ja hyödyntämään eri kanavia.  

Digiterveisin

Henna Leppinen

hankekoordinaattori

 

Digilaari –hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Hankkeen rahoittaa Leader Aisapari. Asiantuntijoina hankkeessa Suomen Yrittäjäopisto ja Aava & Bang Oy.

http://www.syo.fi/muut-palvelut/hankkeet/digilaari