Johtajuus murroksessa

Johtajuus on murroksessa. Vaikka itse työn oppisi tekemällä, uusia työkaluja tarvitaan nyt johtajan työkalupakkiin, jotta paremmin pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtajuus on yrityksen suunnan näyttämistä, vastuuta sekä dialogia oman organisaation ja muiden toimijoiden kanssa. Kun johtaja antaa palautetta ja tuo esille oman organisaationsa tekijöiden onnistumisia, se kantaa enemmän kuin palkankorotus.

Johtajan tulee olla tavoitettavissa, osata somekanavien kuviot ja brändätä itsensä likoon myös henkilönä. Enää ei riitä, että hän istuu komeassa kulmahuoneessa ja olettaa, että hommat hoituvat ohjeilla ja raportoinneilla. On oltava avoin, helposti lähestyttävä – aito ihminen.

Yrityksen arvot ovat johtajan arvomaailma

Johtajuus lähtee arvoista: johtajan arvomaailman tulee puhua yrityksen arvojen kanssa samaa kieltä. Arvojen sisäistäminen tämän päivän johtajuuden vaatimuksiin on kova haaste. Johtajuus muuttaa muotoaan, koska työorganisaation rakenne on isossa muutoksessa.


Itse työnteko muuttaa muotoaan ja esimerkiksi etätyön mahdollisuus voikin olla työntekijälle tärkein kriteeri työpaikkaa vaihdettaessa. Arvojen jalkauttaminen tulevaisuuden uusissa johtamismuodoissa luo omat haasteensa ja vaatii uusia keinoja johtajan työkalupakkiin.

Kritiikki ja palaute on kestettävä

Tämän päivän johtaminen edellyttää uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Riskinä on se, että vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin eli myös johtajan on kestettävä palaute ja kritiikki. Alaiset vaativat mielellään valtaa ja titteleitä, mutta vastuun kantamista ei ehkä haluta tai osatakaan ottaa. Johtaja on usein yksin päätöksenteossaan ja vaikeimmat päätökset kulminoituvat monesti ihmisiin liittyviin asioihin, jossa myös inhimillisyys on huomioitava.

Enää ei johtajalta vaadita tarkkoja työohjeita vaan enemmän sparrausta, motivointia ja suunnan näyttämistä. Fyysinen läsnäolo ei ole tärkeintä, vaan tietous siitä, että jokaisen työtä arvostetaan ja työntekijän uramahdollisuudet huomioidaan yksilöidysti.

Täydellistä johtajaa ei ole, mutta mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sparraamiseen on iästä ja työkokemusvuosista riippumatta.

Suomen Yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjille, johtajille ja esimiehille monipuolista kehittämiskoulutusta. SYOajassa seminaarit aloittavat marraskuussa johtamis- ja esimiesvalmennusten startteja Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Johtamisvalmennus verkkototeutuksena starttaa tammikuussa 2019.


Tarja Ranto
yritystoiminnan kouluttaja
tarja.ranto@syo.fi

Ensimmäisen opiskelijamme tarina

Yhteys Yrittäjäopistoon alkoi omalla kohdallani kevättalvella 1968, kun luin Aamulehdestä  artikkelin perusteilla olevasta yrittäjäkurssista, joka herätti kiinnostukseni.

Oma tilanteeni tuolloin oli se, että takana oli keskikoulu ja parin vuoden ammatillinen koulutus sekä nuoren miehen kova into alkaa yrittäjäksi. Kaupallinen ja liikkeenjohdollinen koulutus, puhumattakaan kokemuksesta, puuttui kokonaan.

Olin tutustunut kaupallisen alan kouluihin ja todennut niissä kyllä koulutettavan hyviä työntekijöitä kaupan ja konttoreiden tarpeisiin, mutta yrittäjän näkökulmaa niissä ei ollut. Tämä silloin suunnitteilla ollut yrittäjäkurssi tuntui hyvin kiinnostavalta ja tarpeisiini soveltuvalta. Niin sitten soitin ammattikasvatushallitukseen, jossa tätä koulutusasiaa hoiti Mikko Salomaa. Kysyin häneltä yrittäjäkurssista ja Salomaa puolestaan kyseli minulta valmiuksistani ryhtyä yrittäjäksi. Lopuksi hän sanoi minulle: Keskinen, olette ensimmäinen, joka tätä asiaa minulta tiedustelee. Tulen henkilökohtaisesti katsomaan, että pääsette tälle kurssille, mikäli koulutus saadaan aloitetuksi.

Kun sitten suunnitelmat yrittäjän peruskurssista toteutuivat, laitoin hakemuksen kurssille ja sen seurauksena sain 4.9.1968 päivätyn kirjeen, jossa opiskelijoita muun muassa muistutettiin mukaan otettavista tavaroista: Varatkaa tavanomaiset vuodevaatteet mukaan. Ottakaa lisäksi, mikäli mahdollista jokin kuljetusväline ja lenkkeilyvälineet mukaan.

16.9.1968 meitä kokoontui 16 hengen opiskelijajoukko aloittamaan Suomen Yrittäjäopiston ensimmäistä vuosikurssia. Joukostamme noin puolet oli paikkakuntalaisia ja loput sitten hyvin laajalti ympäri maata. Opettajina toimivat rehtori Mikko Salomaa, joka opetti liikkeenjohtoa, markkinointia ja henkilöhallintoa. Sitten ekonomi Leo Mustonen, joka opetti kirjanpitoa, laskentatointa ja rahoitukseen liittyviä asioita. Ja kolmantena teknikko Martti Rantalainen, jonka opetusohjelmaan kuului tuotantotekniikkaan ja rationalisointiin liittyvät asiat. Lisäksi koulun kansliaa hoiti rouva Salomaa.

Tällä joukolla aloitimme opiskelun, joka sisälsi muun muassa kohtalaisen paljon yhteistyötä paikkakunnan ja maakunnankin yritysten kanssa, mikä tuolloin ei vielä ollut kovin tavanomaista. Opiskelijajoukkomme otettiin paikkakunnalla hyvin vastaan, johon omalta osaltaan vaikutti myös yleinen pohjalainen yrittäjämyönteinen ilmapiiri.

Illalla opistolaiset viettivät yhdessä aikaa läksyjä tehden ja mm korttia pelaten.
Timo Keskinen kuvassa toinen oikealta.

Kun sitten kevään koittaessa lähdimme kukin omille teillemme, kuka jatkamaan perheen olemassa olevaa yritystoimintaa ja kuka suunnittelemaan tulevaa yritystä, saatoimme todeta tämän kouluvuoden vastanneen hyvin niitä odotuksia, joita olimme sille asettaneet. Suurelta osin täältä saamillani valmiuksilla uskalsin alkaa toteuttamaan haaveitani tulevasta yrittäjän urasta.

Itse perustin yrityksen vuonna 1971.  Samana vuonna menimme vaimoni kanssa naimisiin ja nyt voin iloisena ja ylpeänä todeta, että kumpikin yritys voi edelleen hyvin.

Lopuksi, haluan tässä yhteydessä myös omasta puolestani kiittää Yrittäjäopistoa siitä vahvasta panoksesta, jonka se on antanut näiden vuosikymmenien aikana suomalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ja samalla lämpimästi onnitella nuorekasta 50-vuotiasta.

Timo Keskinen
Retrorenkaat Ky
timo.keskinen@retrorenkaat.fi

Timo Keskinen tuli tapaamaan rehtoriamme Jorma Kukkeenmäkeä Kauhavalle maaliskuussa. Tämän vierailun aikana tuli idea siihen, että Timo pitäisi puheen juhlaseminaarissamme ja kertoisi opiskelijatarinansa. Tämä puhu kuultiin juhlaseminaarissamme 17.9.2018. Lisäksi Timon arkistoista olemme saaneet materiaalia Yrittäjäopiston historiikkia varten. Kuva: Tuukka Kiviranta 





Ostin kassakaapin

Ostin käytetyn kassakaapin. Kun kerroin sen perheessä, jouduin oikeasti perustelemaan, miksi sen hankin. Ensireaktio nuorisossa oli nimittäin sellainen hyväntahtoinen naurahdus ja kysymys - Miksi ihmeessä?

Riskienhallinta on osa maatila- ja muunkin yrityksen johtamista. Yrityksessä täytyy systemaattisesti miettiä, mitä ovat ne asiat, jotka toteutuessaan voivat kaataa koko yrityksen. Sen jälkeen analysoidaan riskin todennäköisyys ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Riskikartoitus ja -analyysi ovat yrityksen työkaluja, joilla riskienhallintaan lähestytään analyyttisesti. Samalla tehdään tietoisia ratkaisuja siihen, mitä riskejä voidaan minimoida, missä kohtaa riskienhallinta voidaan ulkoistaa ja milloin riskiä ei kannata ottaa lainkaan. Tavallisimmin riskeihin varaudutaan vakuuttamalla, mutta myös ennaltaehkäiset toimenpiteet ovat tärkeitä.

Kassakaappi ei ole yrityksessä varmaankaan se tärkein hankinta. Mutta hankintaa perustellessani valkeni se riskienhallinnan ominaisuus, että usein kyse on hankinnasta, jota ei toivottavasti koskaan tarvita. Toivon, että koskaan ei tule tulipaloa tai varkautta, jossa kassakaapin tarpeellisuus punnitaan. Samalla tavalla toivon, että vakuutusyhtiöstä ei koskaan tarvitsisi hakea korvauksia tai varavoimakonetta ei tarvitsisi käynnistää. Mutta molempia sekä vakuutusyhtiötä että varavoimakonetta on tarvittu.

Riskienhallinta on tärkeä osa yrityksen strategista johtamista ja kuuluu olennaisena osana Yrittäjäopiston liiketoiminta- ja johtamisvalmennusten sisältöön. Katso SYOagri -valmennuksista lisää täältä.

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola@syo.fi

Tietotekniset taidot nopeasti työtehtäviesi tasolle

Työelämä, työtehtävät sekä työn asettamat vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Muuttuviin tarpeisiin on vastattu myös jatkuvasti kehittyvässä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa.  Nykypäivän datanomit eivät ole enää pelkästään it-alan tietojen päivittämistä haluavia teknisesti suuntautuvia ohjelmisto- tai rautaosaajia.

Millainen on sitten nykypäivän tieto- ja viestintätekniikan aikuisopiskelija? Hän on tyypillisesti hyvin vaihtelevissa työtehtävissä toimiva ja melko pitkälle kouluttautunut oman alansa asiantuntija.  Hän kaipaa lisäosaamista oman työnsä tukena olevan tietotekniikan mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja niiden käyttöönottoon.

Opettajat, pankkitoimihenkilöt tai vaikkapa terveydenhoidon ammattilaiset ovat tämän päivän aikuisiällä datanomiksi opiskelevia. Heidän syynsä lähteä koulutukseen saattaa poiketa siitä, mitä datanomitutkinto ja siihen kouluttautuminen perinteisesti on tarkoittanut.  Tämän vuoksi datanomikoulutuksessa tutkinnon osiin kouluttautumista ja niihin hakeutumista helpotetaan ja suoraviivaistetaan huomattavasti. Tällöin on mahdollisuus nopeaan erikoisosaamisen kasvattamiseen tietoteknisissä taidoissa. Tämä mahdollistaa myös myöhemmät lisäopinnot ja vaikkapa koko tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, datanomin suorittamisen.

Tietoteknisiä taitoja vaaditaan tänä päivänä lähes kaikissa työtehtävissä. Esimerkiksi datanomin tutkinnosta nostetut osat toimivat liiketalouden tutkintojen täydentäjinä antaen lisäarvoa sähköiseksi muuttuvaan markkinointiin, tietoteknisiin hankintoihin, erilaisten palveluiden käyttöönottoon tai vaikkapa tietosuojaan.  Tällä hetkellä kehitetään koulutusta kahteen uuteen datanomin tutkinnon osaan eli monikanavajulkaisuun ja multimediatuotantoon. Nämä tutkinnon osat tukevat yritysten markkinointia ja sopivat näin hyvin liiketaloutta ja yrittäjyyttä opiskelevillekin.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tai sen osien suorittaminen soveltuu työssäkäyvän aikuisen erilaisiin elämäntilanteisiin, koska se toteutetaan joustavilla verkko-opinoilla.  Opiskelijalle räätälöidään oma henkilökohtainen polku ja opiskeluja tukee oma ohjaaja.


Kiinnostuitko lisäämään tietoteknisiä taitojasi? Katso lisätietoja

Kari Kananoja
IT-kouluttaja
kari.kananoja@syo.fi