Pomoblogi -ajatuksia esimiestyöstä

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista pomo, johtaja, esimies, päällikkö tai vastaava? Mitä haluaisit muiden ajattelevan sinusta vastaavassa asemassa?  

Esimiestyössä luontaisetuina saa runsaasti odotuksia, toiveita ja vaateita. Niitä kaikkia ei ole lausuttu edes ääneen, saatikka kirjattu paperille, ne vain leijailevat jokaisen esimiehen ympärillä kuin hyttysparvi kesäiltana. Kun työntekijästä tulee esimies, työyhteisön odotukset ja oletukset häntä kohtaan muuttuvat. Muutos tapahtuu joskus hyvinkin nopeasti ja ei aina edes positiiviseen suuntaan. Jos työyhteisön esimiehellä on puolestaan pitkä ura kyseisessä tehtävässä, odotukset ja oletukset häntä kohtaan ovat hieman toisenlaiset kuin nuorella tulokkaalla. Niitä kuitenkin on.

Hyttysiä voi huitoi kuin mainoksen etelän mies ja yhtä toivotonta varjonyrkkeilyä voi joskus joutua tekemään esimiestehtävässäkin.  Helpotusta ja apua voi löytää kuitenkin monin tavoin. Ensimmäinen hyvä lääke on osaaminen. Kun hallitset ydintyötehtäväsi hyvin, esimiestyölle jää enemmän aikaa ja energiaa. Samalla alaistesi on helpompi luottaa sinuun ja arviointikykyysi. Kun osaamisesi on hyvällä tasolla, olet rennompi, itseluottamus on korkealla ja olet helpommin lähestyttävä. Näin toimiessa sinulta uskaltaa kysyä ja varmistaa asioita epävarmoina hetkinä.

Myös viestinnällä on tärkeä rooli esimiestyössä onnistumiseen. On taitolaji osata valita sanansa suullisessa kuin kirjallisessakin viestinnässä niin, että et vaikuta liian tiukkapipoiselta pönöttäjältä, mutta olet kuitenkin jämptisti esimies paikallaan. Lisäksi pitäisi olla  riittävän rento, avoin ja ystävällinen.  Viestinnällä vaikutat myös oikeudenmukaisuuden kokemukseen alaistesi keskuudessa. 

Jokainen esimies tekee lukuisia suurempia ja pienempiä päätöksiä tehtävässään ja niiden tulisi olla linjakkaita ja alaisten sekä kollegojen reiluiksi ja oikeudenmukaisiksi kokemia. Samaan aikaan myös yrityksen etujen mukaisia. Tähän auttaa yrityksen kirkas visio ja käytännön tehtäviksi sekä tavoitteiksi jalkautettu strategia. Kun sinä esimiehenä sekä kaikki alaisesi olette joka päivä tietoisia yrityksen tavoitteista sekä reitistä, jota pitkin sinne kuljetaan, myös näitä tavoitteita tukevat päätökset on helpompi ymmärtää ja hyväksyä.

Eräs yritysjohtaja sanoi kerran puheessaan, että ellet tiedä, mihin olet menossa, on samantekevää, minkä reitin valitset. Jatkoksi sopii ohje eksyneille: Jos et tiedä missä olet, pysähdy paikallesi, äläkä hortoile kauemmaksi hukkaan. Hortoilun välttämiseksi ja sopivien reittien löytämiseksi esimiesevästä tarjoavat Suomen Yrittäjäopiston esimiesvalmennukset, tule mukaan!


https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/esimiestyo

Johanna Liinamaa
yritystoiminnan kouluttaja
johanna.liinamaa@syo.fi

Kyvyt käyttöön - muuttuva työelämä haastaa uudistumaan

Työurallani aikuiskoulutuksen parissa olen ollut mukana lukuisissa kehittämistyöryhmissä  ja kehittämishankkeissa. Kehittämistyö on ollut antoisaa erityisesti silloin, kun tavoitteet kehittämistyölle  on pystytty asettamaan  selkeiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Tulosten on pitänyt olla  myös mitattavissa.

Alallamme aikuiskoulutuksessa  on koettu    lukuisia uudistuksia.  Uudistuksista on vääjäämättä seurannut kehittämistyötä, uuden luomista tai vähintäänkin tietojen päivittämistä. Tahti on muuttunut yhä nopeammaksi ja kehittämistä ei toteuteta enää jonain tiettyinä ajanjaksoina vaan se on jatkuva prosessi, josta on vaikea  - oikeastaan lähes mahdotonta  hypätä pois.

Muistaako kukaan enää, milloin ryhdyttiin käyttämään sanaa digiloikka? Digiloikkia ovat ottaneet nopeimmat,  me mukaan lukien,  jo pidempään usean vuoden ajan. Nyt sekin termi maistuu  vanhalta ja kuluneelta. Onko digitalisaatiosta tullut meille jo arkipäivää? Olemmeko saavuttaneet sen, mitä sillä tavoittelimme?

Työelämä uudistuu nopeaan tahtiin  - nopeampaan kuin työntekijöiden osaaminen uudistuu. Millä keinoin osaamisvajetta voitaisiin paikata nopeammin? Riittääkö ihminen vai tarvitaanko enenevässä määrin teknologiaa avuksi? Missä mennään automaation ja robotiikan hyödyntämisessä? Tekoälyn kerrotaan  vaanivan  meitä nurkan takana. Osassa työpaikkoja se onkin jo läheisin työkaveri. Emme vain aina huomaa sen läsnäoloa - ovelaa vai mitä?

Työelämän muutosten vaikutuksia koskeva pohdintani sai alun uudistuksen kohteena olevan liiketoiminnan perustutkinnon tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävästä. Sain kutsun tuotekehitystyöpajaan ja ennakkotehtävänä  pitäisi  kuvailla  koulutusohjelman ihanneasiakas. Koen  vahvaa tarvetta muuntautua tulevaisuustutkijaksi, sillä haaste vaikuttaa vaikealta. Huomaan kuinka paljon vaikeampaa on kuvailla ihanneasiakas tänään kuin vaikka viisi vuotta sitten. Onko tehtävä mahdoton? Nyt mieleni täyttävät lähinnä ajatukset siitä, mitä työntekijältä odotetaan ammatista tai työtehtävästä riippumatta tulevaisuudessa.

Tilaa on hyvälle tyypille. Tyyppi saa olla mies tai nainen - nuori tai ikääntynyt. Hän suhtautuu avoimesti tulevaisuuden haasteisiin. Hän pyrkii pitämään huolen omasta asiantuntijuudestaan ja on sinut modernin teknologian kanssa. Tämä tyyppi ottaa ja antaa kyvykkyytensä työelämän käyttöön sovitulla tavalla: kokoaikaisesti, osa-aikaisesti, etätyöntekijänä, yrittäjänä, kevytyrittäjänä jne. Mahdollisuuksia on lukuisia. Hän on riittävässä määrin sosiaalinen, mutta kykenee työskentelemään yksinäänkin. Hän osaa asettaa tavoitteita ja pyrkii niihin määrätietoisesti. Hän on yhteistyökykyinen tiimipelaaja, joka tuntee vastuunsa.

Tuossa lienee tuleva vastaukseni tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävään. Näitähän mekin etsimme asiakkaiksemme - hyviä tyyppejä. Tehtävämme aikuiskouluttajana on auttaa motivoituneita  aikuisia    saamaan parhaat kyvyt  esiin itsestään  ja työelämän käyttöön. Keinoinamme ovat  koulutus ja yksilöllinen ohjaus. Muuttuva työelämä haastaa meitäkin  jatkuvasti kehittämään toimintatapojamme ja hyödyntämään entistä monipuolisemmin uutta teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä. 

Ammatillisen koulutuksen iso reformi käynnistyi vuoden vaihteessa. Valmistautumisemme alkoi hyvissä ajoin reformin vaatimiin muutoksiin omassa toiminnassamme. Kehittämistyömme ensimmäiset  tulokset näkyvät   meillä tavassamme toteuttaa mm ammatillista peruskoulutusta. Haluamme pysyä askelen pari edellä muita toimijoita ja se toivottavasti näkyy tavassamme toimia

.
Äskettäin Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jonka mukaan Suomessa on seuraavan kymmenen vuoden aikana uudelleenkoulutettava miljoona suomalaista vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän haasteisiin. Haasteita, kehittämistyöryhmiä ja kehittämiskohteita on tiedossa siis jatkossakin. Nyt jään  innolla odottelemaan liiketoiminnan perustutkinnon  tuotekehitystyöpajan työskentelyä ja työskentelyn tuloksia.

Lea Puotinen
apulaisrehtori
lea.puotinen@syo.fi

Verkostot yksinyrittäjän voimavaraksi

Verkostoitumisesta puhutaan paljon, se on esillä kaikkialla. Yksinyrittäjien työhyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa verkostojen merkitys työhyvinvoinnille nousee korostuneesti esiin. Yksinyrittäjillä ei ole perinteisessä merkityksessä toimivaa työyhteisöä ja työympäristöä kuten työnantajayrityksissä, mutta verkostot korvaavat niitä. Verkostoissa yrittäjä saa uusia näkökulmia vuorovaikutukseen, osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen. Sieltä voi löytyä myös yhteistyökumppaneita ja uusia asiakkaita unohtamatta vertaistukea. Ilojen ja huolien jakaminen ovat yrittäjän jaksamiselle ja motivaatiolle yhtä  tärkeitä kuin liiketoiminnalliset hyödyt. Verkostoituminen kannattaa siis aina!

Menestyksen avain on verkostoissa

Yrittäjänkin työssä kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, jotka voivat muodostua yhteisten kiinnostuksen kohteiden, jakamisen, auttamisen ja saamisen sekä yhteisen hyödyn edistämisen perustalle. Ja sivutuotteena syntyy verkostoja. Uusia kontakteja, mahdollisuuksia, ideoita ja neuvoja omaan työhönsä yksinyrittäjä löytää esimerkiksi Yrittäjäjärjestöjen toiminnasta, erilaisten hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista, LinkedInistä, Facebookin suljetuista ja avoimista ryhmistä. Joskus myös työtilan vuokraaminen tunti- tai päivähinnalla paikoista, joissa pääsee työskentelemään muiden pienyrittäjien kanssa, tuo mukavaa vaihtelua arkeen.

Yksinyrittäjällä on vastuu kaikesta, mutta kaikkea ei kannata tehdä itse. Tiettyjä tehtäviä voi ulkoistaa hyödyntämällä verkostoja tai etsimällä sopivia yhteistyökumppaneita. Se on taloudellisestikin kannattavampaa ja lisää yrittäjän jaksamista. Aikaa vapautuu siihen, mikä lisää kassavirtaa. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa innovoidaan uutta ja kyseenalaistetaan vanhoja toiminatatapoja, ei pärjää enää yksin. 

Menestyksen avain on verkostoissa.  Yksinyrittäjä - rohkeasti ovet avoinna ja verkostoitumaan!

Yksinyrittäjät ovat kohderyhmänä useissa Suomen Yrittäjäopiston hallinnoimissa hankkeissa. Esimerkiksi Buustia yksinyrittäjyyteen -hankkeessa on luotu mahdollisuuksia yrittäjille verkostoitumiseen Keski-Suomen alueella: https://www.syo.fi/asiantuntijapalvelut/hankkeet/buustia-yksinyrittajyyteen

Henna Leppinen
projektisuunnittelija
henna.leppinen@syo.fi

Sinnikkäällä työllä kansainväliseen kasvuun

Yritys ei kasva itsestään kuin sienet sateella. Kasvu vaatii yrittäjältä sinnikästä työtä ja päämäärätietoista suunnittelua sekä keskeneräisyyden sietämistä. Sama pätee kansainväliseen kasvuun monin verroin. Ulkomailla menestymiseen ei ole oikotietä.

Yritykselle kansainvälistyminen on uusi kasvun paikka. Se pistää väistämättä liikkeelle myös toimintakulttuurin muutoksen. Kielen lisäksi maailmalla ovat vastassa erilaiset liiketoimintavat ja asiakaskunnan odotukset. Menestyminen edellyttää kustannusten laskemista ja pitkäjänteistä puurtamista mutta erityisesti liikkeelle lähtemistä.

Kauppalehti kertoo Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n tekemän tutkimuksen osoittavan, että pk-yritysten kasvu tyssää johtamiseen ja myyntiin. Kun taas myynti vetää, käynnistyy kasvu. Yrittäjän on pystyttävä muuttamaan prosessissa omaa rooliaan ja etsimään ajoissa kunnon kumppanit. Oikeiden kontaktien löytämiseen kannattaa investoida ja hyödyntää asiantuntijoiden apu jo kotimaassa. Kun asiat ovat kunnossa kotikentillä, voi siitä loikata maailmalle.

Maailmalla kilpailu on kovaa. Myyntiin ja markkinointiin kannattaa siis satsata, kun vietävä tuote on kunnossa. Joskus se merkitsee lisäosaamisen palkkaamista. Näin teki esimerkiksi pientislaamo Kyrö Distillery (Markkinointi&mainonta 25.6.2017), kun se vuosi sitten panosti vahvasti markkinointiin vauhdittaakseen viennin kasvua. Kilpailijoista erottaudutaan sen mukaan brändin sanoman ytimessä olevalla suomaisella rukiilla.

Kyrö Distilleryn matkaa maailmalle valottaa Miika Lipiäinen 22.3.2018 Kasva ja kansainvälisty -seminaarissa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Seminaarissa tarinansa kertovat myös muovin materiaali-innovaatiolla haastaneen Sulapacin Laura Kyllönen ja käyttölasillaan arkeen juhlan tuovan Shoda Shop Design Oy:n Marjut Nummisen. Tapahtuman ratkaisutorilla voit vetää hihasta rahoitusta ja kasvupalveluita tarjoavia tahoja tai verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Katso Kasva ja kansainvälisty -tapahtuman koko ohjelma ja ilmoittaudu viimeistään 15.3.2018: https://www.syo.fi/suomen-yrittajaopisto/ajankohtaista/572-yritykset-hakevat-kasvun-ja-kansainvalistymisen-avaimia-kasva-ja-kansainvalisty-hameenlinna-22-3-2018

Ulla Haukijärvi
projektisuunnittelija
ulla.haukijarvi@syo.fi
@UllaHow